VHF veneeseen

Saitko siihen ranskalaiseen L-kanavat?

Puoliplaanari kirjoitti:

Saitko siihen ranskalaiseen L-kanavat?

Saa. Itse ostin saman laitteen Suomesta liki samaan hintaan ja täällä ne kanavat oli ohjelmoituna erikseen pyytämättä. Ranskasta tilatessa pitää asiasta mainita. Ihan toimiva setti, vaikka sen langattoman luurin jotui vaihtamaan takuuna yhteen erään tulleen ohjelmistovirheen takia.

Tuossa -Mika- jo ehti ehdottelemaan AIS -yhdistelmälaitetta. Tuota kannattaa tosiaan harkita. DSC pitää oikeastaan olla. Vhf:stä oman aluksen kaiuttimiin on myös toimintoja, en osaa sanoa tarpeellisuudesta. Laitteen koko ja sijoitusmahdollisuudet ratkaisevat myös, joissakin on erillinen matolaatikko ja toiminnot koottu pienempään boksiin.

Vähän niinkuin kaikkien venehärpäkkeiden kanssa: peruskamaa saa ja lompakon saa tyhjennettyä erilaisiin hienoihin ominaisuuksiin.

Ainakin John Nurminen Marine myy yli metrin korkuisia antenneja. Mihin käyttöön ne ovat?

VHF-antenneja löytyy kyllä vaikka minkä mittaisia, tarkalleen puolitoistametristä saa esimerkiksi Glomexin nimellä suomalaisiltakin kauppiailta. Sitten löytyy pidempiäkin, suurin huviveneessä järkevä saman valmistajan valikoimasta taitaa olla 2,4 metriä. Noiden aallonpituudesta en tiedä, muuta kuin että tuo pidempi tietenkin on vaiheistettu. Kauppa-aluksissa on jopa 8m pitkiä kollineaarisia antenneja VHF:lle. Sellaisella saa jo aika mahtavan kuuluvuuden kun syöttöpisteelläkin voi olla 40 metriä korkeutta.

Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, ne puolentoista metrin antennit voivat olla melkein mitä vaan, vanhalle LA-puhelimelle, VHF:lle tai ULA-radiolle nyt ainakin. MF/HF- eli SSB-antenniksi puolitoista metriä on turhan lyhyt ja GSM:lle se kuullostaa liian pitkältä. Yksi suomalainen kauppias tarjoaa kyllä 80cm antennia gesmille.

Mika, kun itse kävin 90-luvulla tentin, joka oli itse asiassa samalla kurssi, Ficorassa tai siis oikeastaan sen erinimisessä edeltäjässä, niin tentin vastaanottaja nimenomaan sanoi, että vähintään metrinen antenni olisi hyvä olla. Hänen perustelunsa liittyi juuri aallonpituuteen. Jos sen ajatuksen oikein ymmärsin, niin idea oli se, että lyhyempi antenni voi jäädä aallon "väliin".

6+1521 kirjoitti:

Mika, kun itse kävin 90-luvulla tentin, joka oli itse asiassa samalla kurssi, Ficorassa tai siis oikeastaan sen erinimisessä edeltäjässä, niin tentin vastaanottaja nimenomaan sanoi, että vähintään metrinen antenni olisi hyvä olla. Hänen perustelunsa liittyi juuri aallonpituuteen. Jos sen ajatuksen oikein ymmärsin, niin idea oli se, että lyhyempi antenni voi jäädä aallon "väliin".

Lue lisää

Veneeseen ei kannata laittaa ylipitkää antennia. Mitä pidempi antenni on sitä suuntaavampi (= vahvistavampi) se on eli teho suuntautuu "pannukakkuun" "pallon" sijaan. Tämä on loistava juttu maa-asemassa eli maan pinnan suuntaan saadaan paljon tehoa (ja samalla hyvä vastaanottoherkkyys), mutta vene ei ole aina suorassa, jolloin tuo "pannukakku" osoittaa taivaalle ja tehot menee kirjaimellisesti harakoille.

Siksi veneissä käytetään yleensä alle metrin antenneja, tyypillisin lienee 0,9 m antenni n. 3 db vahvistuksella.

Joakim_ kirjoitti:

Veneeseen ei kannata laittaa ylipitkää antennia. Mitä pidempi antenni on sitä suuntaavampi (= vahvistavampi) se on eli teho suuntautuu "pannukakkuun" "pallon" sijaan. Tämä on loistava juttu maa-asemassa eli maan pinnan suuntaan saadaan paljon tehoa (ja samalla hyvä vastaanottoherkkyys), mutta vene ei ole aina suorassa, jolloin tuo "pannukakku" osoittaa taivaalle ja tehot menee kirjaimellisesti harakoille.

Siksi veneissä käytetään yleensä alle metrin antenneja, tyypillisin lienee 0,9 m antenni n. 3 db vahvistuksella.

Lue lisää

Osittain totta, riippuu veneestä. Kallellaan kulkevassa purjeveneessä ainut oikea on varmasti puoliaalto mastonhuipussa.

Esimerkiksi tuo Glomexin 2,4-metrinen on luultavasti 1/2λ 5/8λ, gaini luokkaa 4dBd. Eli säteilykuvio ei ole vielä mikään pannukakku vaan ehkä pikemminkin donitsi. Riittävän isossa moottoriveneessä tuollaisen pitäisi menestyä hyvin.

Puoliplaanari kirjoitti:

VHF-antenneja löytyy kyllä vaikka minkä mittaisia, tarkalleen puolitoistametristä saa esimerkiksi Glomexin nimellä suomalaisiltakin kauppiailta. Sitten löytyy pidempiäkin, suurin huviveneessä järkevä saman valmistajan valikoimasta taitaa olla 2,4 metriä. Noiden aallonpituudesta en tiedä, muuta kuin että tuo pidempi tietenkin on vaiheistettu. Kauppa-aluksissa on jopa 8m pitkiä kollineaarisia antenneja VHF:lle. Sellaisella saa jo aika mahtavan kuuluvuuden kun syöttöpisteelläkin voi olla 40 metriä korkeutta.

Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, ne puolentoista metrin antennit voivat olla melkein mitä vaan, vanhalle LA-puhelimelle, VHF:lle tai ULA-radiolle nyt ainakin. MF/HF- eli SSB-antenniksi puolitoista metriä on turhan lyhyt ja GSM:lle se kuullostaa liian pitkältä. Yksi suomalainen kauppias tarjoaa kyllä 80cm antennia gesmille.

Lue lisää

Joo, luin huolimattomasti, en ekalla lukemisella nähnyt tuota selkeästi kirjoitettua antennin metrimäärää.... Tuli vaan sellanen tahaton assosiaatio, mieleen sellainen 40 jalkanen moottorivene, joissa usein näkee niitä pitkiä antenneja kaksin kappalein ja reilussa kulmassa taaksepäin. Ja ne on niitä SSB-antenneja.

VHF-antenneista: Sellainen puolitoistametrinen on kyllä aika tavallinen, se on totta. Mutta sen piiskan sisällä on yleensä vaan vartti tai 5/8 aaltoinen antenni, loppuosa siitä valkoisesta piiskasta on "juuriputkea", ei varsinaista antennia. Harvemmin collineaarisia huvialuksissa käytetään, Joakimin kertomista syistä.

Kauppa-aluksissa saattaa collineaarisia ollakin. Mutta ei ainoina antenneina. tyynessä kelissä (kun antenni on pystyssä) se saattaa olla joissain tilanteissa hyödyllinen. Normikelissä niissäkin käytetään varttiaaltoista tai 5/8 antennia niiden (aallokossa) paremman säteilykuvion vuoksi. Yleensä radiohorisontti tulee vastaan ennen kuin antennin kyky siirtää se 25 watin teho ilmaan.

-Mika- kirjoitti:

Joo, luin huolimattomasti, en ekalla lukemisella nähnyt tuota selkeästi kirjoitettua antennin metrimäärää.... Tuli vaan sellanen tahaton assosiaatio, mieleen sellainen 40 jalkanen moottorivene, joissa usein näkee niitä pitkiä antenneja kaksin kappalein ja reilussa kulmassa taaksepäin. Ja ne on niitä SSB-antenneja.

VHF-antenneista: Sellainen puolitoistametrinen on kyllä aika tavallinen, se on totta. Mutta sen piiskan sisällä on yleensä vaan vartti tai 5/8 aaltoinen antenni, loppuosa siitä valkoisesta piiskasta on "juuriputkea", ei varsinaista antennia. Harvemmin collineaarisia huvialuksissa käytetään, Joakimin kertomista syistä.

Kauppa-aluksissa saattaa collineaarisia ollakin. Mutta ei ainoina antenneina. tyynessä kelissä (kun antenni on pystyssä) se saattaa olla joissain tilanteissa hyödyllinen. Normikelissä niissäkin käytetään varttiaaltoista tai 5/8 antennia niiden (aallokossa) paremman säteilykuvion vuoksi. Yleensä radiohorisontti tulee vastaan ennen kuin antennin kyky siirtää se 25 watin teho ilmaan.

Lue lisää

En tiedä onko sinulla ja Joakimillä kokemusta gainiantenneista merenkäynnissä mutta minä olen sellaista testannut parikymmentä megahertsiä meri-VHF:n alapuolella varsin hyvällä menestyksellä. Vastaanotettu lähete ei ole juurikaan feidannut veneen keinuessa. Minulla on tosin aika tukeva puoliliukuva vene joka ei rullaa.

Pitäisi jaksaa mallintaa softalla esimerkiksi tuollainen 1/2 5/8-kollineaarinen aavistuksen kallelleen tyypilliseen noin kolmen metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle ja katsoa miltä se näyttää. Sellaisen noin 4dBd gainia antavan antennin 3dB keilaleveys on yllättävänkin iso vapaassa tilassa.

Uskon että laivoilla ajetaan samaan antenniin kelistä riippumatta. Harvemmin siellä kuitenkaan on tarvetta pitää yhteyttä kovin monen kymmenen mailin taakse ja lähelle se gainiantenni kyllä workkii vaikka olisi 45 astetta kallellaan.

Suuresta gainista on apua kun halutaan päästä radiohorisontin taakse. Troposfäärieteneminen on kuitenkin läsnä VHF:llä 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa, ylenesä varsin maltillisena ja joskus huomattavan voimakkaana.

Puoliplaanari kirjoitti:

En tiedä onko sinulla ja Joakimillä kokemusta gainiantenneista merenkäynnissä mutta minä olen sellaista testannut parikymmentä megahertsiä meri-VHF:n alapuolella varsin hyvällä menestyksellä. Vastaanotettu lähete ei ole juurikaan feidannut veneen keinuessa. Minulla on tosin aika tukeva puoliliukuva vene joka ei rullaa.

Pitäisi jaksaa mallintaa softalla esimerkiksi tuollainen 1/2 5/8-kollineaarinen aavistuksen kallelleen tyypilliseen noin kolmen metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle ja katsoa miltä se näyttää. Sellaisen noin 4dBd gainia antavan antennin 3dB keilaleveys on yllättävänkin iso vapaassa tilassa.

Uskon että laivoilla ajetaan samaan antenniin kelistä riippumatta. Harvemmin siellä kuitenkaan on tarvetta pitää yhteyttä kovin monen kymmenen mailin taakse ja lähelle se gainiantenni kyllä workkii vaikka olisi 45 astetta kallellaan.

Suuresta gainista on apua kun halutaan päästä radiohorisontin taakse. Troposfäärieteneminen on kuitenkin läsnä VHF:llä 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa, ylenesä varsin maltillisena ja joskus huomattavan voimakkaana.

Lue lisää

Hmmm... onkohan meillä sama harraste?

Rakentelin collineaarisia 70 sentin bandille jokunen vuosi sitten. Jo alle 10 asteen kallistus aiheutti melkoisia ongelmia. Ei vastaanotossa niinkään, mutta lähetyksessä. Pisin yhteysetäisyys on silti mulla yli 2000 kilometriä 70 sentin bandilla (porkkalasta saksaan) mutta siinä oli antennina nelikko (neljä yagi antennia ) ja ihan tropokelissä sekin oli, ei ES-kelissä.

Toki keulan/perän suuntaan kuuluvuus säilyy stakatulla antennilla samana, mutta ei muihin suuntiin, ei ainakaan purjeveneessä. Paljon on kiinni siitä, että millaisessa veneessä ja millaisessa käytössä ne antennit on. Pieni kiertymä polarisaatiossa ei haittaa, mutta kun vene on 25 astetta kallellaan, menee toisen puolen lähetteestä suurin osa taivaalle ja toisella puolella mereen.

Oma ajatukseni oli, että rajusti takaviistoon kallistetut antennit moottoriveneessä ei oikein voi olla collineaarisia, koska siinä ei olisi mitään järkeä. Ainoat toimivat lähetyssuunnat olisi suoraan aluksen sivuille.

Puoliplaanari kirjoitti:

Osittain totta, riippuu veneestä. Kallellaan kulkevassa purjeveneessä ainut oikea on varmasti puoliaalto mastonhuipussa.

Esimerkiksi tuo Glomexin 2,4-metrinen on luultavasti 1/2λ 5/8λ, gaini luokkaa 4dBd. Eli säteilykuvio ei ole vielä mikään pannukakku vaan ehkä pikemminkin donitsi. Riittävän isossa moottoriveneessä tuollaisen pitäisi menestyä hyvin.

Lue lisää

Jos (ja kun) VHF on lähinnä turvallisuusvaruste, jonka tärkein tehtävä on toimia silloin kun hätä on suurin, ei kannata olettaa, että mikään vene on suorassa tai vakaana riippumatta siitä, mikä on tyypillinen kulkuasento. Kyllä se isokin moottorivene keinuu pahasti myrskyssä ja vuodon saatuaan tms. saattaa olla jatkuvasti varsin kallellaan.

Laivoissa voi jo olettaa, että kovin suuria kallistuksia ei tule ennen kuin on jo ollut hyvin aikaa tehdä hätäkutsu.

En ole mitenkään erityisesti vertaillut eri antenneja eri kallisteluilla, mutta on selvää, ettei vahvistus tule "ilmaiseksi". Donitsi on parempi kuvaus kuin pannukakku.

Aiemmassa veneessä oli 15 cm antenni mastossa ja nykyisessä 90 cm selkeästi korkeammassa mastossa. Molemmat ovat kuuluneet varsin hyvin. Tapana on tehdä kaverin kanssa yhteiskoe kauden alussa. ~10 M on kuulunut loistavasti täydellä ja OK 1 W teholla, vaikka välissä on korkeahkoja maastoja.

Siinä sitä olikin viisautta.

AIS on hyvin hyödyllinen. Opettele käyttämään, niin huomaat hyödyt.

VHF on edelleen ainoa väline, jolla saa varmasti yhteyden kauppa-aluksiin, meripelastukseen, laivastoon ja viranomaisiin sekä moniin huviveneisiin jopa 40 mailin säteellä, yhdellä ainoalla kutsulla.

Satelliittipuhelin on mukavuusväline, hyvin kallis käyttää.

Navtexiin tulee mm. Baltic Weather Forecast joka aamu. Oikein hyvä peli. Toimii lähes kaikkialla.

Netin varaan ei pidä vesillä laskea yhtään mitään.

Miten EPIRBillä "huudellaan apua"?

Kun se EPIRB on niin "mainio", kuinkas usein olet käyttänyt?

EPIRB on hyvä turvavaruste, mutta tiedätkö sinä edes, mikä se on ja mitä se tekee?

Mistä toi kainuun puskajussi ammentaa noi aivopierunsa? Sillä tuntuu olevan ehtymätön varasto aiheeseen kuin aiheeseen.

Opi jotain kirjoitti:

Siinä sitä olikin viisautta.

AIS on hyvin hyödyllinen. Opettele käyttämään, niin huomaat hyödyt.

VHF on edelleen ainoa väline, jolla saa varmasti yhteyden kauppa-aluksiin, meripelastukseen, laivastoon ja viranomaisiin sekä moniin huviveneisiin jopa 40 mailin säteellä, yhdellä ainoalla kutsulla.

Satelliittipuhelin on mukavuusväline, hyvin kallis käyttää.

Navtexiin tulee mm. Baltic Weather Forecast joka aamu. Oikein hyvä peli. Toimii lähes kaikkialla.

Netin varaan ei pidä vesillä laskea yhtään mitään.

Miten EPIRBillä "huudellaan apua"?

Lue lisää

"saa varmasti yhteyden" on jonkinasteista liioittelua. Saa, jos oma laite toimii kunnolla ja vastaanottaja löytyy sen kantomatkan sisältä ja sitten se vastaanottaja vaivautuu kuuntelemaan (mistä ei todellakaan ole takeita).

Nimenomaan turvallisuusvälineenä satelliittipuhelin on parempi.

"Kuusamox" ei muuten sanonut mitään "avun huutelusta " Epirbilla, joten se vinoilusi meni harakoille.

Minua muuten ihmetyttää jatkuvasti se into, jolla julistetaan VHF:n hyvyyttä yhteyden saamisessa muihin aluksiin. Meikäläinen on veneillyt parikymmentä vuotta pitkin ja poikin Itämerta aina Saksaa ja Puolaa myöten eikä sinä aikana ole ollut yhtään tilannetta, jossa olisi ollut tarve saada yhteys vieraaseen alukseen. Ystäviin otetaan yhteyttä käynnykällä.

AIS on hyvä värkki etenkin sumussa.

4+19 kirjoitti:

"saa varmasti yhteyden" on jonkinasteista liioittelua. Saa, jos oma laite toimii kunnolla ja vastaanottaja löytyy sen kantomatkan sisältä ja sitten se vastaanottaja vaivautuu kuuntelemaan (mistä ei todellakaan ole takeita).

Nimenomaan turvallisuusvälineenä satelliittipuhelin on parempi.

"Kuusamox" ei muuten sanonut mitään "avun huutelusta " Epirbilla, joten se vinoilusi meni harakoille.

Minua muuten ihmetyttää jatkuvasti se into, jolla julistetaan VHF:n hyvyyttä yhteyden saamisessa muihin aluksiin. Meikäläinen on veneillyt parikymmentä vuotta pitkin ja poikin Itämerta aina Saksaa ja Puolaa myöten eikä sinä aikana ole ollut yhtään tilannetta, jossa olisi ollut tarve saada yhteys vieraaseen alukseen. Ystäviin otetaan yhteyttä käynnykällä.

AIS on hyvä värkki etenkin sumussa.

Lue lisää

Jos asiaa katsoo puhtaasti teknisin perustein eikä esim. kustannusten kannalta, olet mielestäni täysin oikeassa sanoessasi, että satelliittipuhelin on parempi turvavaruste. Sillä saa käytännössä mistä tahansa yhteyden johonkin meripelastusta ohjaavaan viranomaiseen, joka sitten puolestaan saa yhteyden alueella mahdollisesti liikkuviin laivoihin ja voi määrätä nämä avustustoimiin.

Huomasin, että toisessa ketjussa oli kummasteltu tapauksia, joissa kaukana Suomesta liikkuvat veneilijät ovat ottaneet satelliittipuhelimella yhteyttä Suomeen meripelastuskeskukseen eivätkä mihinkään paikalliseen. Samanlaisia tapauksia on uutisoitu muistakin kansallisuuksista. Minusta ne todistavat nimenomaan satelliittipuhelimen hyvyyttä turvavälineenä. En siis ymmärrä yhden kirjoittajan kommenttia, että se olisi vain mukavuusvaruste.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Jos asiaa katsoo puhtaasti teknisin perustein eikä esim. kustannusten kannalta, olet mielestäni täysin oikeassa sanoessasi, että satelliittipuhelin on parempi turvavaruste. Sillä saa käytännössä mistä tahansa yhteyden johonkin meripelastusta ohjaavaan viranomaiseen, joka sitten puolestaan saa yhteyden alueella mahdollisesti liikkuviin laivoihin ja voi määrätä nämä avustustoimiin.

Huomasin, että toisessa ketjussa oli kummasteltu tapauksia, joissa kaukana Suomesta liikkuvat veneilijät ovat ottaneet satelliittipuhelimella yhteyttä Suomeen meripelastuskeskukseen eivätkä mihinkään paikalliseen. Samanlaisia tapauksia on uutisoitu muistakin kansallisuuksista. Minusta ne todistavat nimenomaan satelliittipuhelimen hyvyyttä turvavälineenä. En siis ymmärrä yhden kirjoittajan kommenttia, että se olisi vain mukavuusvaruste.

Lue lisää

Olen eri mieltä. Sillä satelliittipuhelimella on turha soitella läpi aluksia jotka saattavat olla lähempänä kuin pelastusviranomaiset. Lisäksi satelliittipuhelin ei ilmoita positiotaan itse toisin kuin DSC VHF, eli siihen jää tilaa inhimillisille virheille. Meidän kylmissä vesissä ei välttämättä ole aikaa odottaa että rajan miehet ehtivät paikalle.

Ammattiliikennekin käyttää ensisijaisesti radiota, katsokaa vaikka Estonian tapausta. Siinä tieto avun tarpeesta levisi nopeasti.

Puoliplaanari kirjoitti:

Olen eri mieltä. Sillä satelliittipuhelimella on turha soitella läpi aluksia jotka saattavat olla lähempänä kuin pelastusviranomaiset. Lisäksi satelliittipuhelin ei ilmoita positiotaan itse toisin kuin DSC VHF, eli siihen jää tilaa inhimillisille virheille. Meidän kylmissä vesissä ei välttämättä ole aikaa odottaa että rajan miehet ehtivät paikalle.

Ammattiliikennekin käyttää ensisijaisesti radiota, katsokaa vaikka Estonian tapausta. Siinä tieto avun tarpeesta levisi nopeasti.

Lue lisää

Eihän niitä lähellä olevia aluksia ruveta läpi soittelemaan vaan soitetaan meripelastuksesta vastaavalle viranomaiselle, meripelastuskeskukseen siis, joka ratkaisee, mikä on nopein tapa saada tarvitsijalle apua. Se voi olla heko, se voi olla MV:n tai Meripelastusseuran vene tai se voi olla jonkin lähettyvillä olleen kauppalaivan MOB-vene.

Eikä sieltä Estoniastakaan saaneet muut kuin ammattipelastajat ylös muistaakseni kuin yhden, Mariellan pelastaman. Kaikki muut nostettiin koptereihin.

hewfpefrew kirjoitti:

Eihän niitä lähellä olevia aluksia ruveta läpi soittelemaan vaan soitetaan meripelastuksesta vastaavalle viranomaiselle, meripelastuskeskukseen siis, joka ratkaisee, mikä on nopein tapa saada tarvitsijalle apua. Se voi olla heko, se voi olla MV:n tai Meripelastusseuran vene tai se voi olla jonkin lähettyvillä olleen kauppalaivan MOB-vene.

Eikä sieltä Estoniastakaan saaneet muut kuin ammattipelastajat ylös muistaakseni kuin yhden, Mariellan pelastaman. Kaikki muut nostettiin koptereihin.

Lue lisää

Mitenkähän erilaiset pelastustavat liittyvät pelastustoiminnan vaatimaan kommunikointiin? Ja yhteys siihen kopteriinkin on erittäin hyvä juttu.

Nopein tapa saada apua on joka tapauksessa lähimmältä alukselta ja suoralla kontaktilla siihen. AIkansa menee jo siihen, että viranomainen Suomessa selvittelee, mikä voisi olla lähin alus siellä jossain.

hewfpefrew kirjoitti:

Eihän niitä lähellä olevia aluksia ruveta läpi soittelemaan vaan soitetaan meripelastuksesta vastaavalle viranomaiselle, meripelastuskeskukseen siis, joka ratkaisee, mikä on nopein tapa saada tarvitsijalle apua. Se voi olla heko, se voi olla MV:n tai Meripelastusseuran vene tai se voi olla jonkin lähettyvillä olleen kauppalaivan MOB-vene.

Eikä sieltä Estoniastakaan saaneet muut kuin ammattipelastajat ylös muistaakseni kuin yhden, Mariellan pelastaman. Kaikki muut nostettiin koptereihin.

Lue lisää

Jos minä satun olemaan muutaman mailin päässä ja lähimpänä hädässä olijaa, mistä meripelastuskeskus osaa soittaa minun satelliittipuhelimeeni?

Kerropa lisää? kirjoitti:

Kun se EPIRB on niin "mainio", kuinkas usein olet käyttänyt?

EPIRB on hyvä turvavaruste, mutta tiedätkö sinä edes, mikä se on ja mitä se tekee?

Laitan luettavaksesi wikipedian linkin, josta voit lukea EPIRB:n käyttämisestä ja tärkeydestä meripelastuksessa. Itse teen pitkiä purjehdusreissuja ja EPIRB on kuulunut veneeni turvallisuusvarusteisiin jo 14 vuoden ajan. En ole koskaan joutunut merihätään enkä ole siksi laukaissut hätälähetintäni.

Since the inception of Cospas-Sarsat in 1982, distress radiobeacons have assisted in the rescue of over 28,000 people in more than 7,000 distress situations.[3] In 2010 alone, the system provided information which was used to rescue 2,388 persons in 641 distress situations
http://en.wikipedia.org/wiki/Distress_radiobeacon

SInulla on sitten satellittiyhteys nettiin? Vanha 450 MHz verkko toimii hieman pidemmälle kuin GSM- mutta ei sekään juuri horisontin taakse. Käytännössä lähdettäessä saaristosta, saa netin unohtaa. Satelliittipuhelimen datasiirtoon ei monella ole varaa.

Painamalla VHF:n distress-nappia, alkavat kaikki kuuluvuusalueella olevien alusten radiot rääkyä niin pahalla äänellä, ettei huomiotta jää. Ja Itämereltä saa etsimällä etsiä lokeroita, joissa ei aluksia kuuluvuusalueella olisi. Siinä kun tutka kertoo, että tuolla on alus ja osaa jopa sen suunnan ja nopeuden laskea, kertoo AIS, mikä alus siellä on mihin menossa ja antaa sen gps-suunnan ja -nopeuden.

Kyllä tuosta AISista on mielestäni paljonkin apua jo vaikkapa Suomenlahtea ylitettäessä hyvässä näkyvyydessä. Se kun osaa kertoa ehtiikö turvallisesti laivan edestä vai ei, mitä ei ole ihan helppo arvioida paljaalla silmällä. Toki tuo koskee vain laivoja hitaammin liikkuvia veneitä, joilla ei pysty kiertämään kauempaa edestä tarpeen vaatiessa.

Tutka varmasti korvaa hyvin AISin, varsin sellaiset, joissa on seuranta ja törmäyslaskentaominaisuudet. Ovatko nuo tyypillisiä nykyään? Tutkaa ei ole tullut käytettyä sitten 80-luvun...

En ole vielä tuolla Suomenlahden reittijakoalueella tai muuallakaan Itämerellä havainnut laivoja, jotka eivät näkyisi AISissa. Sen sijaan Göta kanavan "laivat" eivät yllättäin näkyneet laivassa.

Kyllä VHF:llä saa laivaan yhteyden. Ei ole tullut itselle tarvetta kutsua, mutta VHF päällä kuulee aina silloin tällöin laivaa kutsuttavan ja aina on tullut myös vastaus. Viimeksi juuri keulamme edestä menneeltä venäläislaivalta Turku Radio alkoi kyselemään reittiä, kun eivät menneet reittijaon mukaisesti.

Olen eri mieltä tuosta AIS:n hyödyllisyydestä sumussa. Väitän, että melko kattavasti pienveneilijän ei sumussa tarvitsekaan kyetä ennakoimaan kuin ne isot laivat. Ne kun eivät välttämättä pysty väistämään ja niihin osuminen tietää melkein varmaa hengenmenoa. Pienveneet liikkuvat hitaammin ja varovammin. Niin pahaa sumua ei usein ole, ettei 10-20 metrin päästä näkisi ja sumuajonopeuksilla silloin ehtivät pienveneet vielä väistää.
Voi tietysti löytyä joku pässi, joka ajaa moottoriveneellä 20 solmua sumussa tutkaan luottaen tai peräti ilman sitä.
Minä en ole sumussa huolissani huviveneistä. Olen huolissani siitä, että joudun törmäyskurssille jonkin kauppalaivan kanssa tietämättä siitä ennen kuin on myöhäistä.

4+19 kirjoitti:

Olen eri mieltä tuosta AIS:n hyödyllisyydestä sumussa. Väitän, että melko kattavasti pienveneilijän ei sumussa tarvitsekaan kyetä ennakoimaan kuin ne isot laivat. Ne kun eivät välttämättä pysty väistämään ja niihin osuminen tietää melkein varmaa hengenmenoa. Pienveneet liikkuvat hitaammin ja varovammin. Niin pahaa sumua ei usein ole, ettei 10-20 metrin päästä näkisi ja sumuajonopeuksilla silloin ehtivät pienveneet vielä väistää.
Voi tietysti löytyä joku pässi, joka ajaa moottoriveneellä 20 solmua sumussa tutkaan luottaen tai peräti ilman sitä.
Minä en ole sumussa huolissani huviveneistä. Olen huolissani siitä, että joudun törmäyskurssille jonkin kauppalaivan kanssa tietämättä siitä ennen kuin on myöhäistä.

Lue lisää

Joojoo, mutta jos sinulla on tutka, näet siellä MYÖS isot laivat.

Onhan se tietenkin kiva, kun niille tulee lisätietojakin, mutta tuskin mitään sellaista, mikä ei olisi jo tiedossa ennenkin, kuten se, että ne menevät väylää pitkin ja ettei alle kannata pyrkiä. Voithan katsella vaikka niiden kuvia netistä :D

Onko sinulla tutkaa, tuntuu kuin et näkisi sen hyötyjä lainkaan? Minä olen ajellut yli 20s sumussa tutkan kanssa. Ei tosin missään hernerokkasumussa, mutta kuitenkin. Olenko pässi :D

Omassa vhf-laitteessa on aina kaksoiskuuntelu päällä, alueen vts kanava ja 16.
Vhf hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta dsc on mielestäni hyvinkin hyödyllinen kun yhdellä napin painaksellä saa hätäviestin lähtemään.

kuusamox kirjoitti:

Joojoo, mutta jos sinulla on tutka, näet siellä MYÖS isot laivat.

Onhan se tietenkin kiva, kun niille tulee lisätietojakin, mutta tuskin mitään sellaista, mikä ei olisi jo tiedossa ennenkin, kuten se, että ne menevät väylää pitkin ja ettei alle kannata pyrkiä. Voithan katsella vaikka niiden kuvia netistä :D

Onko sinulla tutkaa, tuntuu kuin et näkisi sen hyötyjä lainkaan? Minä olen ajellut yli 20s sumussa tutkan kanssa. Ei tosin missään hernerokkasumussa, mutta kuitenkin. Olenko pässi :D

Lue lisää

Rehellinen vastaus: olet ainakin jonkin verran pässi, jos ajat sumussa tuollaisella nopeudella. Perustelen tämän näkemyksen sillä, että se sinun tutkasi ei sittenkään välttämättä poimi ihan kaikkea. Siellä sumussa voi olla esim. pieni soutuvene tai jopa kanootti, pieni kevytrakenteinen purjevene tms. joka ei vain kerta kaikkiaan anna kaikua. Ja jos ajat siitä yli, saatat ehkä selvitä ilman vakavia vaurioita omalle veneellesi mutta olet silti vastuussa vastapuolen vahingoista ja kenties jopa ihmishenkien menetyksestä.
Toki tuollaisista liikkujista ei AIS myöskään varoittaisi, mutta juuri siksi sumussa pitää ajaa hiljaa, muutaman solmun nopeudella ja olla valmiina nopeaan reagointiin. Sitä tuo 4 19 kai tarkoitti myös puhuessaan "sumuajonopeuksista".
Minulla oli tutka aiemmassa veneessäni. Se oli erinomainen väline, mutta siitä huolimatta minulla on kokemus siitä, miten se ei poiminut sellaista pientä sporttikatamaraania, siis pientä purjevenettä. Semmoisten rakenne on kai hiilikuitua.
Tutkan ja AIS:n vertailu on sikäli omenoiden ja appelsiinien vertailua, että niiden käytännöllisyys riippuu venetyypistäkin: sähkönkulutus, ohjauspisteen lähelle mahtuvan kaluston määrä jne. Purjeveneen avo-ohjaamo on tässä suhteessa tyypillisesti rajoitetumpi kuin moottoriveneen ohjaamo. Ja kuten joku, oliko Joakim, jo sanoi, AIS:n antama tarkempi tieto kohteen liikkeistä tekee paljon helpommaksi suunnitella omat toimenpiteet.
Siihen aikaan, kun minulla oli tutka, ei AIS ollut lainkaan tarpeellinen itselle. Silloin arvioin kuitenkin, että se olisi hyvä vaihtoehto, jos sitä tutkaa ei olisi. Nyt, kun on kertynyt käyttökokemusta AIS-vastaanottimesta, olen hyvin vahvasti sitä mieltä, että ainakin täällä Itämeren keski- ja pohjoisosissa AIS on ainakin purjeveneelle jopa parempi vaihtoehto kuin tutka, Keskusteluissa on viitattu johonkin Bornholmin seutujen alueeseen, jossa ongelmana olisivat kalanpyydykset ja jolla tutka olisi parempi; argumentti kuulostaa järkevältä, mutta en ole siellä itse käynyt hyvässä näkyvyydessä enkä sumussa, joten en ota kantaa.

"VHF channel 16 (156.8 MHz) is monitored 24 hours a day by coastguards around the world. In addition, all sea bound vessels are required to monitor channel 16 VHF when sailing, except when communicating on other marine channels for legitimate business or operational reasons".


Käytännössä on myös niin, että Itämeren ulkopuolella laivat saattavat kutsua sinua "sailing vessel in position xxx yyy". Joskus syy on ollut varmistuminen, että säilytän kurssini ja kohtaamme "red to red". Isoilla merillä on kutsuttu "just to say hello"! Pohjanmerellä paikallinen rannikkovartiosto voi kutsua tsekatakseen veneen tiedot ja määräsataman "next port of call".
Normaali käytäntö on myös ottaa Ch16:lla yhteys "port control":iin ja kysyä lupa satamaan menemiseen, kun vierassatama on laivasataman yhteydessä.

kuusamox kirjoitti:

Joojoo, mutta jos sinulla on tutka, näet siellä MYÖS isot laivat.

Onhan se tietenkin kiva, kun niille tulee lisätietojakin, mutta tuskin mitään sellaista, mikä ei olisi jo tiedossa ennenkin, kuten se, että ne menevät väylää pitkin ja ettei alle kannata pyrkiä. Voithan katsella vaikka niiden kuvia netistä :D

Onko sinulla tutkaa, tuntuu kuin et näkisi sen hyötyjä lainkaan? Minä olen ajellut yli 20s sumussa tutkan kanssa. Ei tosin missään hernerokkasumussa, mutta kuitenkin. Olenko pässi :D

Lue lisää

Olet pässi ja tarpeettomien riskien aiheuttaja, jos ajelet yli 20s sumussa!
Sumussa näkyvyys on alle 1 mpk. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sumu

Kaikissa veneissä ei ole tutkaheijastinta ja ne erottuvat tutkassa aika huonosti, usein vasta lähietäisyyksillä.

"yli 20s sumussa"?? kirjoitti:

Olet pässi ja tarpeettomien riskien aiheuttaja, jos ajelet yli 20s sumussa!
Sumussa näkyvyys on alle 1 mpk. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sumu

Kaikissa veneissä ei ole tutkaheijastinta ja ne erottuvat tutkassa aika huonosti, usein vasta lähietäisyyksillä.

Lue lisää

Todellinen pässi on se joka lähtee umpisumussa kanootilla melomaan laivaväylille, ei se joka aaianmukaisella varustuksella ohjastaa alustaan.

Taasko tuo perherunkkaripurjehtija on täällä aivopiereskelemässä???

Äääängghhhh kirjoitti:

Todellinen pässi on se joka lähtee umpisumussa kanootilla melomaan laivaväylille, ei se joka aaianmukaisella varustuksella ohjastaa alustaan.

Taasko tuo perherunkkaripurjehtija on täällä aivopiereskelemässä???

Lue lisää

Samaa mieltä, vain täysi Uuno soutelee väylillä sumussa.

Ps. Laivat liikkuu 20s sumussa turvallisesti kun välineet on oikeat. Ovatko ne pässejä?

Ps2. Jos on valmiudet sekä osaamisen että varustukseen puolesta liikkua turvallisesti vaikka umpisumussa, niin ei ole pässi. Pässi tulee sillä soutuveneellä tai pikkupurkkarilka eteen ilman mitään turvavarustusta.

Näin päin se nyt vaan menee.

Äääängghhhh kirjoitti:

Todellinen pässi on se joka lähtee umpisumussa kanootilla melomaan laivaväylille, ei se joka aaianmukaisella varustuksella ohjastaa alustaan.

Taasko tuo perherunkkaripurjehtija on täällä aivopiereskelemässä???

Lue lisää

Missä vaiheessa puhuttiin laivaväylästä? Tai onhan sellaisia tässä jo ihan Helsingin rannikolla. Sumu saattaa hyvinkin yllättää melojan/soutajan/purjehtijan, jolloin voi joutua olemaan sumussa väylällä tai lähellä sitä.

En tiedä miten hyvin eri veneet näkyvät tyypillisissä tutkissa. Kuulemma laivat eivät välttämättä näe isokaan purjevenettä riippuen tutkan asetuksista. Kyllä minä pidän pässeinä niitä, jotka ajavat 20 solmua sumussa millä tahansa varustuksella, mukaanlukien matkustajalaivat saaristoväylillä.

Joakim_ kirjoitti:

Missä vaiheessa puhuttiin laivaväylästä? Tai onhan sellaisia tässä jo ihan Helsingin rannikolla. Sumu saattaa hyvinkin yllättää melojan/soutajan/purjehtijan, jolloin voi joutua olemaan sumussa väylällä tai lähellä sitä.

En tiedä miten hyvin eri veneet näkyvät tyypillisissä tutkissa. Kuulemma laivat eivät välttämättä näe isokaan purjevenettä riippuen tutkan asetuksista. Kyllä minä pidän pässeinä niitä, jotka ajavat 20 solmua sumussa millä tahansa varustuksella, mukaanlukien matkustajalaivat saaristoväylillä.

Lue lisää

Katsos kun huomasit, että väyliä on ihan Hesankin edustalla, hienoa! Varmasti kaikki nämä AIS-uskovaiset liikkuvatkin enimmäkseen väylien ulkopuolella?

Jo alkeisimpiin merimiestapoihin kuuluu ymmärtää sen verran sääoppia ja ennakointia, ettei yllättäen "joudu" muiden eteen umpisumuun, vai mitä Joakim?

Että eiköhän tämä keskustelu pässeistä ollut tässä?

"yli 20s sumussa"?? kirjoitti:

Olet pässi ja tarpeettomien riskien aiheuttaja, jos ajelet yli 20s sumussa!
Sumussa näkyvyys on alle 1 mpk. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sumu

Kaikissa veneissä ei ole tutkaheijastinta ja ne erottuvat tutkassa aika huonosti, usein vasta lähietäisyyksillä.

Lue lisää

Laajakistatutkassa erottuu jopa vesilinnut kanootista puhumattakaan.
Kohteita on helppo seurata jo kaukaa ensin välkkyvinä pisteinä ja sitten pysyvinä hyvissä ajoin ennen kohtaamista. Väistämiseen riitää mainiosti 2-300 m. 24s vauhdissa vene menee vain 120 m 10s aikana. 10s ei ole väistämisen kannalta mikään ongelma, ruuhkaisilla väylillä päätös tehdään paljon nopeammin.

1mpk matkaan meneen 2 1/2 minuuttia, se on ikuisuus. En ole koskaan aloittanut väistämistä niin kaukaa koska se on tarpeetonta. Useilla väylillä se ei ole edes mahdollista koska näkyvyys on alle 1,8 km.

On hämmästyytävää, kuinka nuo suuruusluokat tuntuvat olevan joillain ihan hukassa. Taitaa olla taas joku kirjaviisas, jolla ei ole käytännön kokemusta.

Ch16 käytännössä kirjoitti:

"VHF channel 16 (156.8 MHz) is monitored 24 hours a day by coastguards around the world. In addition, all sea bound vessels are required to monitor channel 16 VHF when sailing, except when communicating on other marine channels for legitimate business or operational reasons".


Käytännössä on myös niin, että Itämeren ulkopuolella laivat saattavat kutsua sinua "sailing vessel in position xxx yyy". Joskus syy on ollut varmistuminen, että säilytän kurssini ja kohtaamme "red to red". Isoilla merillä on kutsuttu "just to say hello"! Pohjanmerellä paikallinen rannikkovartiosto voi kutsua tsekatakseen veneen tiedot ja määräsataman "next port of call".
Normaali käytäntö on myös ottaa Ch16:lla yhteys "port control":iin ja kysyä lupa satamaan menemiseen, kun vierassatama on laivasataman yhteydessä.

Lue lisää

Ei ole paljon kauppalaivat meikäläistä huudelleet, mutta en ole myöskään tuupannut niiden eteen väylillä. Tuollainen tekstin kopioiminen on pikemminkin osoitus kokemattomuudesta kuin siitä, että oikeasti tietää.

Tänne voisi perustaa oman osastonsa niille, jotka googlaavat aiheisiin liittyviä juttuja ja kirjoittavat sen ikään kuin omana kokemuksenaan. Silloin me oikeasti veneellä liikkujat voitaisiin keskustella käytännön asioista ja paperiveneilijät lukemistaan jutuista.

Rupea telttailemaan! kirjoitti:

Katsos kun huomasit, että väyliä on ihan Hesankin edustalla, hienoa! Varmasti kaikki nämä AIS-uskovaiset liikkuvatkin enimmäkseen väylien ulkopuolella?

Jo alkeisimpiin merimiestapoihin kuuluu ymmärtää sen verran sääoppia ja ennakointia, ettei yllättäen "joudu" muiden eteen umpisumuun, vai mitä Joakim?

Että eiköhän tämä keskustelu pässeistä ollut tässä?

Lue lisää

Taidat olla todellinen pässi. Tuskin mikään muu sääilmiö on yhtä vaikeasti ennustettavissa kuin sumu. Ja se, ettet tätä tiedä, todistaa juuri pässiytesi.

ei ollut kirjoitti:

Taidat olla todellinen pässi. Tuskin mikään muu sääilmiö on yhtä vaikeasti ennustettavissa kuin sumu. Ja se, ettet tätä tiedä, todistaa juuri pässiytesi.

Ehkä se on pässeille vaikeasti ennustettavissa...

ei ollut kirjoitti:

Taidat olla todellinen pässi. Tuskin mikään muu sääilmiö on yhtä vaikeasti ennustettavissa kuin sumu. Ja se, ettet tätä tiedä, todistaa juuri pässiytesi.

Tämä Joakim kuuluu niihin jankuttajiin, joiden mielestä kaikki enemmän jostakin tietävät ovat pässejä. Taudin kuvaan kuuluu myös se, että kukaan ei saa tietää mistään enemmän kuin hän.

Sumun ennustaminen ei ole lainkaan niin vaikeaa jos osaa lukea sääkarttoja, ja ennakoi ilmamassojen liikkeet, ja ottaa huomioon lämpötilat ja kastepisteet.

Valitettavasti moni arvioi riskit ja vesillä liikkumisen perusohjeet vailla minkäänlaista osaamista tai pätevyyttä.
Silloin kaikki AIS-uskovaiset ja muut kurapöksyt julistavat sumun jo lähes merihädäksi.

Rupea telttailemaan kirjoitti:

Tämä Joakim kuuluu niihin jankuttajiin, joiden mielestä kaikki enemmän jostakin tietävät ovat pässejä. Taudin kuvaan kuuluu myös se, että kukaan ei saa tietää mistään enemmän kuin hän.

Sumun ennustaminen ei ole lainkaan niin vaikeaa jos osaa lukea sääkarttoja, ja ennakoi ilmamassojen liikkeet, ja ottaa huomioon lämpötilat ja kastepisteet.

Valitettavasti moni arvioi riskit ja vesillä liikkumisen perusohjeet vailla minkäänlaista osaamista tai pätevyyttä.
Silloin kaikki AIS-uskovaiset ja muut kurapöksyt julistavat sumun jo lähes merihädäksi.

Lue lisää

Kyllä se sumun ennustaminen on vaikeaa. Tietysti on vielä kohtuu helppoa ennustaa, että tänään saattaa olla sumua, mutta silloinko pitäisi kaikkien ainoastaan käsi- ja purjevoimien liikkuvien olla tiukasti rannassa koko päivän, jotta tutkalliset saavat rauhassa ajella 20 solmua?

Ilmatieteen laitoksen mukaan: "Sumut voivat olla hyvin paikallisia. Siksi sumuja ei voida ennustaa yhtä tarkasti kuin esimerkiksi tuulta."

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä se sumun ennustaminen on vaikeaa. Tietysti on vielä kohtuu helppoa ennustaa, että tänään saattaa olla sumua, mutta silloinko pitäisi kaikkien ainoastaan käsi- ja purjevoimien liikkuvien olla tiukasti rannassa koko päivän, jotta tutkalliset saavat rauhassa ajella 20 solmua?

Ilmatieteen laitoksen mukaan: "Sumut voivat olla hyvin paikallisia. Siksi sumuja ei voida ennustaa yhtä tarkasti kuin esimerkiksi tuulta."

Lue lisää

Ihan hyvä idea, varsinkin jos on sillä asenteella liikkeellä, että on laivan vika jos se minuun sumussa törmää.

-jere- kirjoitti:

Omassa vhf-laitteessa on aina kaksoiskuuntelu päällä, alueen vts kanava ja 16.
Vhf hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta dsc on mielestäni hyvinkin hyödyllinen kun yhdellä napin painaksellä saa hätäviestin lähtemään.

Lue lisää

Epirbin saa mukaan lautalle ja se lähettää vielä, kun VHF on pohjassa. Käsi VHF:n kantavuus puolestaan on kehno varsinkin aallokossa jos on lautalla.

Satelliittipuhelimella voi jopa katsella sähköposteja sillä aikaa, kun superpuma tulee hakemaan.

71 on ainoa kanava, josta voi olla käytännön hyötyä. Siinä on jopa liikennettä. 16-kanavalla on yleensä hiljaista. En muista koska sieltä olisi viimeksi mitään kuulunut.

Alkaa aueta kirjoitti:

Ihan hyvä idea, varsinkin jos on sillä asenteella liikkeellä, että on laivan vika jos se minuun sumussa törmää.

Miten pässi ihminen voi olla? Tuossa oli jo hyvä yritys taas ennätyksen lyömiseen.

Minä en ole Joakim, mutta satunpa olemaan varsin tarkkaan samoilla linjoilla. Täällä nettiviisaat osaavat ennustaa sumutkin, joiden suhteen meteorologit nostavat kädet pystyyn.

kuusamox kirjoitti:

Epirbin saa mukaan lautalle ja se lähettää vielä, kun VHF on pohjassa. Käsi VHF:n kantavuus puolestaan on kehno varsinkin aallokossa jos on lautalla.

Satelliittipuhelimella voi jopa katsella sähköposteja sillä aikaa, kun superpuma tulee hakemaan.

71 on ainoa kanava, josta voi olla käytännön hyötyä. Siinä on jopa liikennettä. 16-kanavalla on yleensä hiljaista. En muista koska sieltä olisi viimeksi mitään kuulunut.

Lue lisää

No ainakin monta kertaa päivässä Turkuradio huutelee eetteriin kanavalla 16 ennakko ilmoituksen työskentely kanavillaan tulevista securite tiedotuksista. Ja eihän kanava 16 mikään rupattelukanava olekkaan. Koilismaan "merenkävijä" hankkikoon kaikki yber herkut jos lompsa kestää. Itselle riittää kännykkä ja vhf/dsc laite.

kuusamox kirjoitti:

Epirbin saa mukaan lautalle ja se lähettää vielä, kun VHF on pohjassa. Käsi VHF:n kantavuus puolestaan on kehno varsinkin aallokossa jos on lautalla.

Satelliittipuhelimella voi jopa katsella sähköposteja sillä aikaa, kun superpuma tulee hakemaan.

71 on ainoa kanava, josta voi olla käytännön hyötyä. Siinä on jopa liikennettä. 16-kanavalla on yleensä hiljaista. En muista koska sieltä olisi viimeksi mitään kuulunut.

Lue lisää

VHF kanava 16 on kutsukanava. Siellä ei käydä muita keskusteluja kuin Mayday-liikenne.

Siksi sinusta ehkä tuntuu siltä, että siellä on hiljaista.

Merellä on muitakin kommunikointitarpeita kuin kännykällä soittelu ja EPIRBIN laukaisu.

Selitä nyt, miten esimerkiksi keskustelet muiden merellä liikkujien kanssa ilman VHF:ää?

16 ei ole jutteluun. kirjoitti:

VHF kanava 16 on kutsukanava. Siellä ei käydä muita keskusteluja kuin Mayday-liikenne.

Siksi sinusta ehkä tuntuu siltä, että siellä on hiljaista.

Merellä on muitakin kommunikointitarpeita kuin kännykällä soittelu ja EPIRBIN laukaisu.

Selitä nyt, miten esimerkiksi keskustelet muiden merellä liikkujien kanssa ilman VHF:ää?

Lue lisää

Kyllä 16 kanavalla käydään myös pikaliikenne eli pan pan viestintäkin ja jossakin tapauksessa myös varoitusviestit eli securite.

ei ollut taaskaan kirjoitti:

Miten pässi ihminen voi olla? Tuossa oli jo hyvä yritys taas ennätyksen lyömiseen.

Minä en ole Joakim, mutta satunpa olemaan varsin tarkkaan samoilla linjoilla. Täällä nettiviisaat osaavat ennustaa sumutkin, joiden suhteen meteorologit nostavat kädet pystyyn.

Lue lisää

Taidat olla varsin tarkkaan Joakim tai vähintään yhtä tyhmä.

Olen meteorologi, ja tiedän kyll milloin sumun ainekset on kasassa. Mitä sinä aiheesta tiedät?

Kato moro! kirjoitti:

Taidat olla varsin tarkkaan Joakim tai vähintään yhtä tyhmä.

Olen meteorologi, ja tiedän kyll milloin sumun ainekset on kasassa. Mitä sinä aiheesta tiedät?

Sen, että sinä ET ole meteorologi. Sellaisilla on nimittäin korkeakoulututkinto.

16 ei ole jutteluun. kirjoitti:

VHF kanava 16 on kutsukanava. Siellä ei käydä muita keskusteluja kuin Mayday-liikenne.

Siksi sinusta ehkä tuntuu siltä, että siellä on hiljaista.

Merellä on muitakin kommunikointitarpeita kuin kännykällä soittelu ja EPIRBIN laukaisu.

Selitä nyt, miten esimerkiksi keskustelet muiden merellä liikkujien kanssa ilman VHF:ää?

Lue lisää

Selitä sinä ensin, miksi huviveneilijän tarvitsisi keskustella muiden merelläliikkujien kanssa (sellaisten, joiden numero ei ole omassa kännykässä)?

Nämä vhf-hehkuttajat taitaa tosiaan olla jotain wannabe-merimiehiä, jotka kuvitelmissaan näkee itsensä koppalakki takaraivolla nakuttamassa sähkötysavainta ja käyvänsä hurjaa radioliikennettä oikeiden merimiesten kanssa.

18+10 kirjoitti:

Sen, että sinä ET ole meteorologi. Sellaisilla on nimittäin korkeakoulututkinto.

Meni jodlarilla pupu pöksyyn, voi pientä. Eikö äiti tule ottamaan suihin, vai mikä invaa vituttaa?

Kyllä sitä kanava 16 päivystetään kauppa-aluksilla. Se että huvivene, jonka varustukseen kuuluu VHF tai VHF DSC-laite, on vapautettu radiopäivystyksen järjestämisestä, ei tarkoita etteikö kauppa-alusten tulisi sitä tehdä.

Tämän lisäksi alusliikennepalvelun, eli VTS:n alueella päivystetään ko. alueen kanavaa. Esim. Helsinki VTS sekt. 1 Kytö-Kalkkiranta ch 71. Suomenlahden osalta mainittakoon vielä GOFREP-alue. Suomen rannikkon puoli ch 60. Eestin rannikko ch 61 ja Suur-Saaren länsipuolelta Venäjän suuntaan ch 74.

Miksi sitten nämä kanavat kiinnostaisivat huviveneilijää?

>Ch16. Ainut kutsukanava taajuus. Mikäli et ole itse varma toisen aluksen aikeista, voit aina kokeilla kutsua heitä tämän kanavan kautta. Mikäli kyseessä on kauppa-alus, saat mitä tod.näk. yhteyden. Toista huvivenettä kutsumalla et myöskään häviä yhtään mitään, parhaassa tapauksessa saat yhteyden.

Hätätilanteessa voit onnistua saamaan yhteyden suoraan meripelastuksen johtokeskukseen. Mikäli lähettimessä ei riitä teho suoraan yhteyteen, on alueella varmasti toinen alus joka viestisi kuulee.

Monet rannikkoradio asemat ilmoittavat kanavan 16 kautta milloin lähettävät tiedotuksiaan omilla työskentelykanavillaan. Jotta työskentelykanavat olisi selvillä, voin suositella Admiraliteetin julkaisua NP 283 (Parts 1 & 2) - Maritime Safety Information Services. Samaisesta opuksesta löytyy kellonajat ja tiedot mitä tietoa on luvassa. Kontteja putoaa välillä laivoista, sisäänajoväylän sektoriloisto voi olla pimeänä tai kaapelinlasku vaatii tilaa.. harvoin nämä tiedot ovat tarpeellisia, jokainen tehköön oman arvionsa. Lisäksi sääennusteen saa myös VHF:n kautta.

>VTS-alueen kanava. Kauppa-alukset antavat lähtö- ja tuloilmoitukset VTS:lle. Tämä auttaa ennakoimaan tilanteita. Varsinkin keväällä esiintyvien, sankkojen ja nopeasti liikkuvien sumupankkien ympäröimä veneilijä arvostaa tätä tietoa ennen väylän ylittämistä. Lisätietoja: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/meriliikenteen_ohjaus/vts

GOFREP kanavien merkitys on huviveneilijälle on vähäinen. Toisaalta on mahdollista, että kuulet ilmoituksen, että jokinlähettyvilläsi oleva alus on vaikkapa ohjailukyvytön..

Summatakseni VHF:n etuja; yksinkertainen laite, josta harvoin osataan ottaa kaikkea iloa irti. Varmasti pärjää ilmankin, mutta minusta sijoituksen hintaan nähden väärä säästökohde. Eli laitteen tarpeettomuutta on mielestäni turha perustella kutsumisten määrällä.

Kauppa-aluksen sillalta katsottuna tuo AIS kysymys on minusta kaksijakoinen. Huviveneiden lähettämän AIS tiedon merkitys avomerellä on vertaansa vailla. 30-36 jalkainen lasikuituvene kun ei ole tutkamaalina sieltä parhaasta päästä. Varsinkaan kasvavassa aallokossa tai sateessa. Toisaalta tilanne, jossa saaristossa valtaosalla veneilijöistä on AIS lähettämässä, jäädään äkkiä tietotulvan alle.

Oma mielipiteeni onkin, että AIS:n käyttäminen huviveneessä tulisi olla aina tapauskohtaista. Huviveneilijälle riittää varmasti tieto saaren takaa lähestyvästä kauppa-aluksesta ja toisaalta aavalla tieto siitä, että tulee itse havaituksi.

Äääängghhhh kirjoitti:

Todellinen pässi on se joka lähtee umpisumussa kanootilla melomaan laivaväylille, ei se joka aaianmukaisella varustuksella ohjastaa alustaan.

Taasko tuo perherunkkaripurjehtija on täällä aivopiereskelemässä???

Lue lisää

Oli aivan tarpeetonta ruveta puolustamaan sumussa yli 20 solmua ajavaa moottorivenettä vertaamalla sitä isoihin laivoihin, jotka liikkuvat avomerellä tai laivaväylillä.

Moottoriveneet ajelevat yleensä veneväylillä, joissa muutkin pienveneet liikkuvat. Minusta moottoriveneilijä on jättänyt "aivonsa narikkaan", jos puolustelee kaahaamistaan huonossa näkyvyydessä sillä, että "kanoottien" täytyy pysyä poissa hänen tieltään. Jokainen, joka merillä liikkuu, tietää mikä on sumu ja kuinka äkkiä se voi yllättää.

kuusamox kirjoitti:

Ei ole paljon kauppalaivat meikäläistä huudelleet, mutta en ole myöskään tuupannut niiden eteen väylillä. Tuollainen tekstin kopioiminen on pikemminkin osoitus kokemattomuudesta kuin siitä, että oikeasti tietää.

Tänne voisi perustaa oman osastonsa niille, jotka googlaavat aiheisiin liittyviä juttuja ja kirjoittavat sen ikään kuin omana kokemuksenaan. Silloin me oikeasti veneellä liikkujat voitaisiin keskustella käytännön asioista ja paperiveneilijät lukemistaan jutuista.

Lue lisää

Kopioin mainitun VHF ch 16 -tekstin, koska esitit erilaisen näkemyksen. Pahoittelen, että ärsytin kopioinnilla.

Muu tekstini oli henkilökohtaista kokemustani VHF:n käytöstä, jossa en koskaan ole "tuupannut" kauppalaivojen eteen! Se "red to red" varmistus laivalta tuli avomerellä Namibian rannikon ulkopuolella tammikuussa, kun sattui olemaan korkea aallokko. En voi tietää oliko kyseinen pimeässä vastaantullut alus kauppalaiva vai mahdollisesti sota-alus. Tuntui vain mukavalta, kun olivat havainneet ja varmistivat CH16:lla turvallisen sivuutuksen.
Tarkoitukseni ei ollut vähätellä "kuusamoxin" VHF-kokemusta kv merialuilta, vaan todeta oman kokemukseni olevan aivan erilainen. Jos pitäisit VHF:si auki vaikkapa Pohjanmerellä tai Englannin kanaalissa, toteaisit kuinka muut purjehtijat käyttävät VHF:nsä. Moni kutsuu Coast Guardia satamasta lähtiessään todetakseen laitteensa toimivan ja ilmoittavat minne ovat menossa.

5+6 kirjoitti:

Kyllä sitä kanava 16 päivystetään kauppa-aluksilla. Se että huvivene, jonka varustukseen kuuluu VHF tai VHF DSC-laite, on vapautettu radiopäivystyksen järjestämisestä, ei tarkoita etteikö kauppa-alusten tulisi sitä tehdä.

Tämän lisäksi alusliikennepalvelun, eli VTS:n alueella päivystetään ko. alueen kanavaa. Esim. Helsinki VTS sekt. 1 Kytö-Kalkkiranta ch 71. Suomenlahden osalta mainittakoon vielä GOFREP-alue. Suomen rannikkon puoli ch 60. Eestin rannikko ch 61 ja Suur-Saaren länsipuolelta Venäjän suuntaan ch 74.

Miksi sitten nämä kanavat kiinnostaisivat huviveneilijää?

>Ch16. Ainut kutsukanava taajuus. Mikäli et ole itse varma toisen aluksen aikeista, voit aina kokeilla kutsua heitä tämän kanavan kautta. Mikäli kyseessä on kauppa-alus, saat mitä tod.näk. yhteyden. Toista huvivenettä kutsumalla et myöskään häviä yhtään mitään, parhaassa tapauksessa saat yhteyden.

Hätätilanteessa voit onnistua saamaan yhteyden suoraan meripelastuksen johtokeskukseen. Mikäli lähettimessä ei riitä teho suoraan yhteyteen, on alueella varmasti toinen alus joka viestisi kuulee.

Monet rannikkoradio asemat ilmoittavat kanavan 16 kautta milloin lähettävät tiedotuksiaan omilla työskentelykanavillaan. Jotta työskentelykanavat olisi selvillä, voin suositella Admiraliteetin julkaisua NP 283 (Parts 1 & 2) - Maritime Safety Information Services. Samaisesta opuksesta löytyy kellonajat ja tiedot mitä tietoa on luvassa. Kontteja putoaa välillä laivoista, sisäänajoväylän sektoriloisto voi olla pimeänä tai kaapelinlasku vaatii tilaa.. harvoin nämä tiedot ovat tarpeellisia, jokainen tehköön oman arvionsa. Lisäksi sääennusteen saa myös VHF:n kautta.

>VTS-alueen kanava. Kauppa-alukset antavat lähtö- ja tuloilmoitukset VTS:lle. Tämä auttaa ennakoimaan tilanteita. Varsinkin keväällä esiintyvien, sankkojen ja nopeasti liikkuvien sumupankkien ympäröimä veneilijä arvostaa tätä tietoa ennen väylän ylittämistä. Lisätietoja: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ammattiliikenteen_palvelut/meriliikenteen_ohjaus/vts

GOFREP kanavien merkitys on huviveneilijälle on vähäinen. Toisaalta on mahdollista, että kuulet ilmoituksen, että jokinlähettyvilläsi oleva alus on vaikkapa ohjailukyvytön..

Summatakseni VHF:n etuja; yksinkertainen laite, josta harvoin osataan ottaa kaikkea iloa irti. Varmasti pärjää ilmankin, mutta minusta sijoituksen hintaan nähden väärä säästökohde. Eli laitteen tarpeettomuutta on mielestäni turha perustella kutsumisten määrällä.

Kauppa-aluksen sillalta katsottuna tuo AIS kysymys on minusta kaksijakoinen. Huviveneiden lähettämän AIS tiedon merkitys avomerellä on vertaansa vailla. 30-36 jalkainen lasikuituvene kun ei ole tutkamaalina sieltä parhaasta päästä. Varsinkaan kasvavassa aallokossa tai sateessa. Toisaalta tilanne, jossa saaristossa valtaosalla veneilijöistä on AIS lähettämässä, jäädään äkkiä tietotulvan alle.

Oma mielipiteeni onkin, että AIS:n käyttäminen huviveneessä tulisi olla aina tapauskohtaista. Huviveneilijälle riittää varmasti tieto saaren takaa lähestyvästä kauppa-aluksesta ja toisaalta aavalla tieto siitä, että tulee itse havaituksi.

Lue lisää

Huviveneilijänä en ihan käsitä, mitä hyötyä kauppalaivalle on huvialuksen AIS-lähetteestä avomerelläkään? Meinaan, sen huviveneilijän oma etu on pysyä poissa alta. Kauppalaiva ei saa edes naarmua, jos sattuu jyräämään lasikuituveneen.

kuusamox kirjoitti:

Laajakistatutkassa erottuu jopa vesilinnut kanootista puhumattakaan.
Kohteita on helppo seurata jo kaukaa ensin välkkyvinä pisteinä ja sitten pysyvinä hyvissä ajoin ennen kohtaamista. Väistämiseen riitää mainiosti 2-300 m. 24s vauhdissa vene menee vain 120 m 10s aikana. 10s ei ole väistämisen kannalta mikään ongelma, ruuhkaisilla väylillä päätös tehdään paljon nopeammin.

1mpk matkaan meneen 2 1/2 minuuttia, se on ikuisuus. En ole koskaan aloittanut väistämistä niin kaukaa koska se on tarpeetonta. Useilla väylillä se ei ole edes mahdollista koska näkyvyys on alle 1,8 km.

On hämmästyytävää, kuinka nuo suuruusluokat tuntuvat olevan joillain ihan hukassa. Taitaa olla taas joku kirjaviisas, jolla ei ole käytännön kokemusta.

Lue lisää

Itselläni ei ole "laajakistatutkaa", vain tavallinen Furunon venetutka. Sillä en näe vesilintuja, tuskin soutuvenekään erottuu kuin aivan lähietäisyydellä. Sen sijaan tutkaheijastimella varustetut kalanpyydykset näkyvät kohtuullisen hyvin. Ilman tutkaheijastina oleva vene näkyy vasta lähietäisyydellä (1-2 mpk).
Eipä tuntuisi kivalta, jos sumussa havaitsisin omassa tutkaruudussani kuusamoxin kertomuksen mukaisen 24 kn vauhdilla kohti ajavan aluksen (kuusamoxille väistäminen viime sekunneilla ei ole ongelma).

Mitäpä, jos kuusamox seuraavalla kerralla sumussa tekisi väistöliikkeensä hyvissä ajoin ja hyvää merimiestapaa noudattaen?

Ihmettelen myös miten kuusamox sumussa tietää, että hänen laajakaistatutkassaan näkyy todella vesilintu eikä vaikkapa kanootti? Tuleeko vesilintujen takia turhia viime hetken väistöjä 24 solmun vauhdissa sumussa?

12+9 kirjoitti:

Huviveneilijänä en ihan käsitä, mitä hyötyä kauppalaivalle on huvialuksen AIS-lähetteestä avomerelläkään? Meinaan, sen huviveneilijän oma etu on pysyä poissa alta. Kauppalaiva ei saa edes naarmua, jos sattuu jyräämään lasikuituveneen.

Lue lisää

Vaikka kauppalaivan ei tarvitse olla huolissaan mahdollisista naarmuista maalipinnassa, ne ovat silti kovinkin huolissaan siitä, etteivät aja huviveneiden päälle. Siksi he ovat hyvinkin mielissään tietäessään huviveneiden sijainnin, suunnan ja nopeuden. Käsityskykysi taitaa olla hieman rajoittunut.

hullun touhua! kirjoitti:

Oli aivan tarpeetonta ruveta puolustamaan sumussa yli 20 solmua ajavaa moottorivenettä vertaamalla sitä isoihin laivoihin, jotka liikkuvat avomerellä tai laivaväylillä.

Moottoriveneet ajelevat yleensä veneväylillä, joissa muutkin pienveneet liikkuvat. Minusta moottoriveneilijä on jättänyt "aivonsa narikkaan", jos puolustelee kaahaamistaan huonossa näkyvyydessä sillä, että "kanoottien" täytyy pysyä poissa hänen tieltään. Jokainen, joka merillä liikkuu, tietää mikä on sumu ja kuinka äkkiä se voi yllättää.

Lue lisää

Jodlari ei luovuta?

Mitä se aluksen koko tähän vaikuttaa? Sehän menee niin päin, että mitä suurempi laiva, sen hitaammin se mitään väistää, ja mitä isompi laiva niin sitä todennäköisemmin se myös johonkin törmää!

Sumussa on usein niin tyyntä, että sillon voi pienemmälläkin veneellä liikkua isommilla väylillä melko turvallisesti, ja ei sumussa melojat jää jalkoihin.

kauhun hetki ? kirjoitti:

Itselläni ei ole "laajakistatutkaa", vain tavallinen Furunon venetutka. Sillä en näe vesilintuja, tuskin soutuvenekään erottuu kuin aivan lähietäisyydellä. Sen sijaan tutkaheijastimella varustetut kalanpyydykset näkyvät kohtuullisen hyvin. Ilman tutkaheijastina oleva vene näkyy vasta lähietäisyydellä (1-2 mpk).
Eipä tuntuisi kivalta, jos sumussa havaitsisin omassa tutkaruudussani kuusamoxin kertomuksen mukaisen 24 kn vauhdilla kohti ajavan aluksen (kuusamoxille väistäminen viime sekunneilla ei ole ongelma).

Mitäpä, jos kuusamox seuraavalla kerralla sumussa tekisi väistöliikkeensä hyvissä ajoin ja hyvää merimiestapaa noudattaen?

Ihmettelen myös miten kuusamox sumussa tietää, että hänen laajakaistatutkassaan näkyy todella vesilintu eikä vaikkapa kanootti? Tuleeko vesilintujen takia turhia viime hetken väistöjä 24 solmun vauhdissa sumussa?

Lue lisää

Jos et Furunolla näe soutuveneitä ja tutkaheijastimella varustetut puydyksetkin näkyvät vain kohtuullisen hyvin, niin ymmärrän tuohtumuksesi.
Joko tutkasi antenni on väärin asennettu, tai siinä on jotakin vikaa, tai sitten vaan kuulut niihin 99% tutkan omistavista huviveneilijöistä, jotka eivät osaa riittävän hyvin sitä virittää ja käyttää.
Väitän näin lukuisia eri tutkia ammatikseni vuosien mittaan käyttäneenä, myös Furunoita. Jos kyseessä ei ole aivan "matopurkki"-malli, niin kyllä sillä jo varsin hyvin pärjää, mutta se vaati oikeasti osaamista ja kunnon tutka vaati myös aika ajoin huoltoa.
On aika kohtuutonta, jos vaaditaan meriliikenteen lähes pysähtymistä sumussa siihen vedoten, että kaikki amatöörit eivät kykyjen ja laitteiden osalta ole samalla viivalla.
Taitava kippari kyllä tietää milloin on syytä hidastaa, ja minkä verran.

Se ydin on tässä, näyttääkö tutulle?
"VHF on melko hyödytön kapistus - tai ainakin helppo korvata toimivammilla."

se ydin kirjoitti:

Se ydin on tässä, näyttääkö tutulle?
"VHF on melko hyödytön kapistus - tai ainakin helppo korvata toimivammilla."

Ei vaan ydin on siinä että mikään muu tämän päivän laite ei korvaa VHF:ää jos halutaan saada hätä mahdollisimman nopeasti sekä viranomaisten että lähistöllä liikkuvien tietoon. Valtaosalla veneilijöistä se VHF on toki tarpeeton niin kauan kuin itsellä ja lähistön aluksilla on kaikki kunnossa, aivan kuten nuo muut luetellut varusteet.

Puoliplaanari kirjoitti:

Ei vaan ydin on siinä että mikään muu tämän päivän laite ei korvaa VHF:ää jos halutaan saada hätä mahdollisimman nopeasti sekä viranomaisten että lähistöllä liikkuvien tietoon. Valtaosalla veneilijöistä se VHF on toki tarpeeton niin kauan kuin itsellä ja lähistön aluksilla on kaikki kunnossa, aivan kuten nuo muut luetellut varusteet.

Lue lisää

Kyllä kainuun miehen ydin oli tuossa. Oli vain häneltä itseltään oma näkemys keskustelun kuluessa unohtunut. Monille muille asian ydin on siinä missä puoliplaanarillakin, myös minulla.

Ja vaikka moniin tapauksiin on vaihtoehtoisiakin yhteysvälineitä, on vhf edelleen aivan käypä ja käytetty väline sekin.

se ydin kirjoitti:

Kyllä kainuun miehen ydin oli tuossa. Oli vain häneltä itseltään oma näkemys keskustelun kuluessa unohtunut. Monille muille asian ydin on siinä missä puoliplaanarillakin, myös minulla.

Ja vaikka moniin tapauksiin on vaihtoehtoisiakin yhteysvälineitä, on vhf edelleen aivan käypä ja käytetty väline sekin.

Lue lisää

Mars takaisin kouluun. Kuusamo kuuluu Koillismaahan ei Kainuuseen.

se ydin kirjoitti:

Se ydin on tässä, näyttääkö tutulle?
"VHF on melko hyödytön kapistus - tai ainakin helppo korvata toimivammilla."

Jaa, että tuosta kiikastaa.
En ymmärtänyt, miten asiaa auttoi sellaisten varusteiden luetteleminen, joita ei tarvitse kuin hätätilanteessa. Olen edeleen sitä mieltä, että rahan voi käyttää fiksumminkin saman asian ajamiseen, mutta kukin taaplaa tyylillään.

Niin kauan, kun vene on pinnalla, rannikolla kännykällä voi hoitaa asian yhtä helposti tai vielä helpommin. Itse soitin apua kännykällä 112:n kautta, joka yhdisti suoraan oikeaan paikkaan ja sain asian hoidettua ja apua paikalle huomatavasti selkeämmin kuin VHF:n kautta olisi saanut. Soitto näet yhditetettiin paljon kauemmaksi kuin mihin VHF olisi kantanut ihanteellisissa oloissa.

Sitten, kun vene ei ole pinnalla, ei kiinteästä VHF:stä ole hyötyä kuin vakuutusarvon verran. Kannettava taas ei vesirajasta kanna kauas. Silloin apua saa vain taivaskanavien kautta eli EPIRB tai satellittipuhelin - tai kännykkä.(tosin kännykällä on sama ongelma kuin kannettavalla VHF:llä).

DSC on varmasti hyödyllinen, jos on aikaa sen käyttämiseen. Jos jotain odottamatonta tapahtuu, vaikka vene on tulessa tai vuotaa pahasti, niin meikäläinen heittää lautan veteen ja ottaa EPIRBIN, kännykän ja sateliittipuheimen kainaloon ja poistuu aluksesta sen sijaan, että rupeaa huutelemaan VHF:ään maydaytä.

Jos taas on aikaa, niin meikäläinen selvittää asiat kännykällä tai satelliittipuhelimella ilman rätinöitä.

kuusamox kirjoitti:

Jaa, että tuosta kiikastaa.
En ymmärtänyt, miten asiaa auttoi sellaisten varusteiden luetteleminen, joita ei tarvitse kuin hätätilanteessa. Olen edeleen sitä mieltä, että rahan voi käyttää fiksumminkin saman asian ajamiseen, mutta kukin taaplaa tyylillään.

Niin kauan, kun vene on pinnalla, rannikolla kännykällä voi hoitaa asian yhtä helposti tai vielä helpommin. Itse soitin apua kännykällä 112:n kautta, joka yhdisti suoraan oikeaan paikkaan ja sain asian hoidettua ja apua paikalle huomatavasti selkeämmin kuin VHF:n kautta olisi saanut. Soitto näet yhditetettiin paljon kauemmaksi kuin mihin VHF olisi kantanut ihanteellisissa oloissa.

Sitten, kun vene ei ole pinnalla, ei kiinteästä VHF:stä ole hyötyä kuin vakuutusarvon verran. Kannettava taas ei vesirajasta kanna kauas. Silloin apua saa vain taivaskanavien kautta eli EPIRB tai satellittipuhelin - tai kännykkä.(tosin kännykällä on sama ongelma kuin kannettavalla VHF:llä).

DSC on varmasti hyödyllinen, jos on aikaa sen käyttämiseen. Jos jotain odottamatonta tapahtuu, vaikka vene on tulessa tai vuotaa pahasti, niin meikäläinen heittää lautan veteen ja ottaa EPIRBIN, kännykän ja sateliittipuheimen kainaloon ja poistuu aluksesta sen sijaan, että rupeaa huutelemaan VHF:ään maydaytä.

Jos taas on aikaa, niin meikäläinen selvittää asiat kännykällä tai satelliittipuhelimella ilman rätinöitä.

Lue lisää

Kun merellä sattuu jotakin kannattaa kilauttaa suoraan meripelastuksen hätänumeroon 02041000 eikä ruuhkaiseen 112:seen. Säästää kallisarvoista aikaa... DSC:llä toisiaan saa hätäviestin nopeasti myöskin ja siinä etuna et jos kytketty gps:iin niin menee sijainti heti. Sinänsä erikoista että immeiset muistaa vaan normi 112:sen et ei se merenkulku taida nii tuttua ollakkaan...

Kirjanpitäjä oli oikeassa...

Totuus tekee kipeää kirjoitti:

Kirjanpitäjä oli oikeassa...

Juise lauloi ihmisestä, joka taputti itselleen