Vihaan tätä niin paljon. Niin paljon.
Miksi näen peilissä vain pehmeää, liilluvaa läskiä. Miksi näytän lihoneen ylipainoiseksi, vaikka sain lähes vuoden rankalla osastojaksolla oikeasti vain kuusi kiloa ja bmi:n kymmenestä kahteentoista? Miksi peili vääristää kuvani? Miksi ainoa asia, josta saan nautintoa, ovat pienevät luvut puntarilla?
Miksi itken ahneuttani, vaikka söisin vain omenan? Miksi vihaan itseäni niin kovasti? Miksen voisi vain herätä jonain aamuna ja olla terve? Miksei tämä painajainen lopu, vaan jatkuu vuodesta toiseen?
En voi käsittää, miten joku voi ihailla anoreksiaa. Se ei anna sinulle mitään, ei edes sitä laihuutta. Peili ei ikinä tule heijastamaan sinulle sitä kaunista lasikeijukaista. Se ei anna mitään, mutta vie sinulta aivan kaiken. Lopulta henkesi.
En enää jaksa uskoa parantumiseeni. Odotan vain sitä, että saisin jättää tämän raadollisen maailman lopullisesti. En haluaisi kuolla vielä, mutta en minä enää edes eläkkään.
Miksi näen peilissä vain pehmeää, liilluvaa läskiä. Miksi näytän lihoneen ylipainoiseksi, vaikka sain lähes vuoden rankalla osastojaksolla oikeasti vain kuusi kiloa ja bmi:n kymmenestä kahteentoista? Miksi peili vääristää kuvani? Miksi ainoa asia, josta saan nautintoa, ovat pienevät luvut puntarilla?
Miksi itken ahneuttani, vaikka söisin vain omenan? Miksi vihaan itseäni niin kovasti? Miksen voisi vain herätä jonain aamuna ja olla terve? Miksei tämä painajainen lopu, vaan jatkuu vuodesta toiseen?
En voi käsittää, miten joku voi ihailla anoreksiaa. Se ei anna sinulle mitään, ei edes sitä laihuutta. Peili ei ikinä tule heijastamaan sinulle sitä kaunista lasikeijukaista. Se ei anna mitään, mutta vie sinulta aivan kaiken. Lopulta henkesi.
En enää jaksa uskoa parantumiseeni. Odotan vain sitä, että saisin jättää tämän raadollisen maailman lopullisesti. En haluaisi kuolla vielä, mutta en minä enää edes eläkkään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.