Irtosin ruumiistani

Pöllähtänyt kirjoitti:

Näin se meni. lepäilin vuoteella, sitten en enää lepäillyt, koska nousin ylös. Ylösnousemukseni vaati nimittäin aika paljon energiaa eli tahdon keskittämistä, koska en pelkästään joutunut tavallaan pakottamaan väsyneet lihakseni toimimaan, vaan myös, ja tämä on tärkeää, voittamaan ne monet vastahakoisuuden tunteeni, iotka vastustivat sitä, että toimisin oman kehoni hyvinvointia vastaan eli tavallaan hiukan myös tuhoaisin itseäni, koska toimin ruumiin oikeutettu tarvetta vastaan, koska ruumis olisi tahtonut tarvitsemansa levon toipuakseen siihen kohdistuneesta fyysisestä rasituksesta eli kovasta työnteosta, ja toisaalta myös sisäinen energia oli ehtynyt, joten energiatasapainoni ei ollut sitä luokkaa, että se luonnostaan olisi pitänyt eräänlaista haluttomuutta ja tahdottomuutta eli velttoutta loitolla, jolloin ponnistuksen aloittaminen ei ole niin raskasta, kuin siinä tapauksessa, että se on raskasta, mikä johtuu juuri mainitsemastani syystä, eli siitä, että energiataso oli alhainen, joka vaikutti muuten myös siihen, että tankkaaminen kehon kautta, siis energiakehon tankkautuminen eli vahvistuminen, oli myös levätessäni k'ynnissä, ja tästä tapahtumastahan voi kyllä todeta sen, että se tuntuu miellyttävältä, koska energeettinen tankkaaminen ei ainoastaan lataa akkuja, kuten napakka sanonta kuuluu, vaan uudistaa mtös kehoa ihan fyysisestikkin, eli vaikutta solutason informatiiviseen vuorovaikutukseen aivojen kemiallisen rakenteen sisäinfastruktuurin eli aivomassan kautta.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä