Isäni

Hän ei koskaan osallistunut meidän lasten kasvatukseen. Luonteeltaan todella vaikea, kärsii sekä narsismista että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Hän ei muuta tehnykkään kun syytti kaikesta meitä muita, huusi ja haukkui. Välimme ovat siis melko huonot ja olemattomat.

Olen asunut jonkun aikaa omillani eikä ole ollut ikävä isää ollenkaan. Kuitenkin näin viime yönä kamalaa unta että isäni melkein kuoli. Herättyäni unesta olo oli todella ahdistunut ja melkein itketti, en halua että hän kuolee.

Vaikkakin hän on käyttäytynyt typerästi ja isä hän ei koskaan ole ollutkaan. Jollain tasolla kuitenkin näköjään välitän hänestä vaikka hän on ollut kauhea.
3409
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Oma isäni on ollut aivan päinvastainen tyyppi. Hän oli empaattinen ja herkkä ihminen. Parhaat muistoni lapsuudestani liittyy isääni: loikoilin hänen kainalossaan ja hän luki minulle. Isä otti minut mukaansa kotitöihin (äiti teki työt mieluummin ilman lasten jaloissa pyörimistä). Isä nukutti illalla sylissään. Isä askaroi minulle itsetehtyä lelua. Omilla tyttärilläni on onneksi samanlainen isä, mikä on minusta tärkeää, koska tiedän että he tulevat myös saamaan hyvät puolisot. Itselläni on isästäni pohjaton ikävä.

Äänestä

Sen mitä olen näitä kirjoituksia suomi24:llä lukenut, täällä on aika monella vaikea suhde vanhempiinsa: isät etäisiä ja äidit kylmiä ja se ainoa lego-palikka lapsena juuttunut patterinväliin.

Äänestä

Harmillistä, minun äitin on myös ollut kaikkea muuta kuin ihanne. En oikeastaan muista mitään hyvää lapsuudestani mikä liittyisi äitiini. Hän on itsekäs eikä juurikaan pidä lapsenlapsiinsa yhteyttä. Siitä huolimatta hän on ainoa äitini ja rakastan häntä. On aivan normaalia rakastaa omia vanhempiaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jelppiä2 kirjoitti:

Hän ei koskaan osallistunut meidän lasten kasvatukseen. Luonteeltaan todella vaikea, kärsii sekä narsismista että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Hän ei muuta tehnykkään kun syytti kaikesta meitä muita, huusi ja haukkui. Välimme ovat siis melko huonot ja olemattomat.

Olen asunut jonkun aikaa omillani eikä ole ollut ikävä isää ollenkaan. Kuitenkin näin viime yönä kamalaa unta että isäni melkein kuoli. Herättyäni unesta olo oli todella ahdistunut ja melkein itketti, en halua että hän kuolee.

Vaikkakin hän on käyttäytynyt typerästi ja isä hän ei koskaan ole ollutkaan. Jollain tasolla kuitenkin näköjään välitän hänestä vaikka hän on ollut kauhea.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu