En yleensä jaksa lukea noita 30-pituisia ketjuja, joten kysynpä tässä:
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa =>
Tarkoittaako sanonta sitä, että kun sinua syytetään jostakin (=heitetään kalikka), alat puolustautua (=älähdät)?
Mutta eikö se ole ihan luonnollinen reaktio puolustautua? Eikö syytöksiin saa vastata? Ja jos ei saa "älähtää", niin otetaanko seuraava päätelmä, että vaikeneminen on myöntymisen merkki? Hienoja toki nuo vanhat sanansaskut, mutta on niissä tulkinnan varaa.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa =>
Tarkoittaako sanonta sitä, että kun sinua syytetään jostakin (=heitetään kalikka), alat puolustautua (=älähdät)?
Mutta eikö se ole ihan luonnollinen reaktio puolustautua? Eikö syytöksiin saa vastata? Ja jos ei saa "älähtää", niin otetaanko seuraava päätelmä, että vaikeneminen on myöntymisen merkki? Hienoja toki nuo vanhat sanansaskut, mutta on niissä tulkinnan varaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Epäily heitetty, mutta kohde epäselvä. Kohde sitten paljastaa itsensä ryhtymällä puolustautumaan, vaikka suoranaisesti häntä ei vielä olekaan epäilty - näin hän tulee paljastaneensa itsensä. Se lienee tuon sananlaskun viisaus.
Sitten on eri asia syyte joka kohdistetaan suoraan jo TIETTYYN henkilöön. Tällaista tilannetta tuo sananlasku ei koske. Syytetyllä on oikeus ja velvollisuus puolustautua.
Jospa tämä heitetty epäily onkin väärä elikkäs epätosi. Mitä silloin puolustautuja paljastaa etenkin, kun epäilyn heittäjä ei tiedä epäilyään valheeksi?