Luovuin susta tänään. Vihdoin pystyin siihen :)
Päätökseni
ja vapaus
19312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ihana hymiö ..siihen voi pystyä
Mut jatkuu pakko on kestää
sinun päätös...minä en aio vielä(kään) luovuttaa;)
Aha! Millos meinasit tuon mulle kertoa? Laitahan viestiä mahd. pian etten turhaa pähkäile mitä sulle viestiini kirjoitan (sitten kun vihdoin otan yhteyttä!)
Ei ollut multa aloitus...
Eihän täällä muut noita hyvästejä jätä kuin sellainen, jotka vuosikausia on yksipuolisesti roikkunut jossain ja nyt vihdoin tajuaa jättää toisen rauhaan. (Siis toivottavasti tajuaa.)
Päätös on ja pysyy....katson kellosta..kuinka kauan pysyt lujana :) Vartti voi olla jo aika hyvä.
Jos mä sanon samat taikasanat.. Ja pakkohan mun on, oon itse jo niin hiton kyllästynyt, mikään ei tunnu miltään ja hän on siihen syypää, onk's tämä loppuelämän juttuja, en halua ja silti tunne on niin voimakas, jokin joka vetää mua sua kohti. Ajattelen nytkin, että jos olisin saanut olla hänen edes hetken, varmaan olisi kokemisen arvoinen, tunnen ja osaan kuvitella hänet siinä, haluan vain häntä, en ketään muuta.
Sanon sen " luovun sinusta tänään" olkoon niin, että sitä mitä ei ole ennalta tarkoitettu, ei tapahdu minun heikkouteni toimesta. Haluan olla onnellinen. T. Nainen jostakin ...kaukaa
hyvä homma, ootkin ollut liian raskas kivi kannettavaksi :)
http://www.youtube.com/watch?v=C0i1_PyfIkc
Sitten vasta kun luovut ikäväpalstasta, voit sanoa luopuneesi hänestä.
Tuo ei ole totta, luopuminen ei päätöksestä huolimatta toteudu. Saan mä kirjoittaa jos tunne polttaa, en mä ikinä kirjoita tyyliin "sinä" ikäänkuin kuvittelisin hänen olleen täällä. Jos on, ei välitä, uskon hänen ihmisenä olevan niin fiksu, että antaa jonkun työstää omia juttujaan, joista ei voi tunnistaa, sitä paitsi näiden kaikkien kirjoitusten joukkoon hukkuu hyvinkin yksi nainen, niin on tarkoitus. Puhuisin suoraan hänelle, jos tietäisin että saan puhua, tiedän etten saa, koska hänkään ei ole koskaan oikeassa elämässä sanonut mitäääään. On muuten viisas kaveri.
kiitos muistutuksesta, hän = runollisemmin puhutaan auringonsäde, loiste kuun ympärillä tai nurmella kukkivat kedonkukat :)
Ai, sä oletkin luovuttaja. Luulin muuta.
No kuka sä sitten oot, kun näin puutut.
Mikään ei voita vapuden tunnetta. Ei edes pelko yksinäisistä hetkistä tai vanhuudesta puhumattakaan. Olen valinnut tämän tien ja kuljenkin jatkossa tällä tiellä. Näin suojelen itseäni pahimmilta pettymyksiltä. Pelkään elämää Ehkä. Mutta Luottamus on semmoinen asia ainakin minun kohdilla että kun sen kerran menettään niin se on menetetty lopullisesti. Olenko itsekäs? Olen, mutta kaikkihan me tuijotetaan loppujen lopuksi omiin napoihimme vain omien päämäärien tavoittelussa. Eikö ole näin? Mutta vapaana ollessaan saa tehdä mitä huvitta melkein.
jatkoa ed. päätös on ja pysyy!!! ei tarvitse koko ajan olla varpaillaan että miten tuon voi nyt tulkita jne. Minusta on hyvä olla yksin en tarvitse ystäviä jotka pyyhkivät puukon paitaan mennessään.
Hyvä päätös, ehkä.
Mietin miksi on kaiken muun lisäksi paha olo, kävin täällä purkamassa ikävääni, ja nyt ymmärrän. Jätän hyvästit kaikelle tälle, ehdin vierailla täällä n. alle 2 viikkoa, ja mikä tulos.
Onko noin kovasti surua.
Elämä voi olla mukavaakin.
Luottamuksenkin voi ansaita vaikka olisi sen menettänyt.
Luottaa voi vaikka on tullut petetyksi.
Mikään ei välttämättä ole lopullista.
Vaikka menee eteenpäin niin voi tulla uudelleen tutulle tielle ja kulkea .
Ei tarvitse olla niin ehdoton edes itselleen.