Niin he sanoivat; mies saunatontun oloinen. Tarinat elävät omassa maailmassaan. Tai kissat. Monet uskovat niiden elävän maailmassa, jota ihmiset sanoisivat parapsykologian maailmaksi.
Huomasin letkeillä luontomatkoillani lähiseutuni alueilla lähitalojen kissoja. Puhun eläimille. Kissojen kanssa vaihdamme ajatuksia, samoin hevosten kun ne ovat levollisia.
Tietysti ihmistenkin kanssa, vaikkei niitä ole mailla ei halmeilla. Uni ja valve-elämä sekoittuvat helposti. Sellainen jättää jälkensä. Jos sitä onkin muuttumasaa saunatontuksi?
Huomasin letkeillä luontomatkoillani lähiseutuni alueilla lähitalojen kissoja. Puhun eläimille. Kissojen kanssa vaihdamme ajatuksia, samoin hevosten kun ne ovat levollisia.
Tietysti ihmistenkin kanssa, vaikkei niitä ole mailla ei halmeilla. Uni ja valve-elämä sekoittuvat helposti. Sellainen jättää jälkensä. Jos sitä onkin muuttumasaa saunatontuksi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinustahan voisi tulla vaikka aivan uusi Jarno Alastalo.:)
-"Niin." Sanoi myös saunanportaalla istuva saunatonttu kissalle, joka oli pysähtynyt vaihtamaan muutaman ajatuksen, kesken kiireisen hiirenpyyntihetken.
-" Eivät ihmiset enää usko meihin, eivät haltioihin, eikä peikkoihin. Uskoisivat, jos näkisivät, mutta kun eivät usko, eivät voi nähdäkään."Saunatonttu jatkoi.
-" Eivät näkisi kissojakaan, elleivät uskoisi niihin." Sanoi hän, nousi ja livahti sisään saunaan. Kapusi kai saunan vintille, siihen savupiipun kupeeseen nukkumaan. Lämminhän siinä vielä oli, ....saunailtana.
Poika on omituinen, sanoi mummo kerran puoliksi ajatuksissaan. Kuulin sen. En suuttunut. Oli vahva mielikuvitusmaailma.
Hiukan uskonnollismielisessä kodin ilmapiirissä minusta tuli aikaa myöten pelokas ja syrjään vetäytyvä. Upposin aina vaan syvemmälle mielikuvitusmaailmaan.
Kun tunsin, että sain liikaa pataan syyttä suotta, niin sitten rakensin lasisen kupuni, sen ydinsodankin kestävän. Pujahdin sinne sekunnin murto-osassa.
Niin minusta tuli saunatontun oloinen mies. Mutta. Aikansa kutakin.