Kirjoittamalla nyt tiedän, että altistan itseni varmaan mielipiteille joista ei aina paista empaattisuus...hui.
Olen 32.v ja olen kärsinyt nyt 5v. ihan hirmuisesta vauvakuumeesta.
Mun sydämeen oikein sattuu, kun televisiossa näen odottavista äideistä dokumentteja ja nuo samaiset äidit lapsiensa kanssa puistossa saa silmäni kyyneliin.
En seurustele tällä hetkellä joten lasta ei ole edes tiedossa.
Biologinen kelloni huutaa tuskissaan ja minä vaikeroin :(
Nyt sitten viimeisen kahdenvuoden sisällä on vahvistunut ajatus inseminaatiosta eli anonyymisti luovutettujen siittiöiden vastaanottamisesta.
Kauan olen pohtinut asiaa ja vieläkin pohdin, mutta jos laki ei ole muuttunut ensivuoden loppuun mennessä aion sen tehdä!
Onko täällä ketään joka on kyseisellä tavalla hedelmöitetty ja siis ilman, että se olisi ollut osana lapsettomuushoitoja pariskunnalla.
Eli yksinäisenä hedelmöitetty...
Jos on, niin miten olet päätynyt ratkaisuusi?
Mitä aiot sanoa/sanoit lapsellesi, kun hän ymmärtää kysyä isää?
Minkä ikäisenä kerrot asiasta, miten teet sen ettei käy niin että lapsi tuntee itsensä petetyksi, kun asiasta ei ole puhuttu aikaisemmin?
Olen 32.v ja olen kärsinyt nyt 5v. ihan hirmuisesta vauvakuumeesta.
Mun sydämeen oikein sattuu, kun televisiossa näen odottavista äideistä dokumentteja ja nuo samaiset äidit lapsiensa kanssa puistossa saa silmäni kyyneliin.
En seurustele tällä hetkellä joten lasta ei ole edes tiedossa.
Biologinen kelloni huutaa tuskissaan ja minä vaikeroin :(
Nyt sitten viimeisen kahdenvuoden sisällä on vahvistunut ajatus inseminaatiosta eli anonyymisti luovutettujen siittiöiden vastaanottamisesta.
Kauan olen pohtinut asiaa ja vieläkin pohdin, mutta jos laki ei ole muuttunut ensivuoden loppuun mennessä aion sen tehdä!
Onko täällä ketään joka on kyseisellä tavalla hedelmöitetty ja siis ilman, että se olisi ollut osana lapsettomuushoitoja pariskunnalla.
Eli yksinäisenä hedelmöitetty...
Jos on, niin miten olet päätynyt ratkaisuusi?
Mitä aiot sanoa/sanoit lapsellesi, kun hän ymmärtää kysyä isää?
Minkä ikäisenä kerrot asiasta, miten teet sen ettei käy niin että lapsi tuntee itsensä petetyksi, kun asiasta ei ole puhuttu aikaisemmin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
tsemppiä vain sinulle! sitten kun lapsi ymmärtää ja asian ja alkaa siitä kyseleen kerrot ja keskustelet asiasta lapsen kanssa.. sanot lapselle ettet tiedä kuka isä on ja että halusit vain hänet... sun pitää vaan olla lapsesi tukena sitten ja kertoa asiat niinkuin ne ovat!! eikä koskaan saa antaa kuvaa että hänen isä on jossain tms...koska silloin lapsi pettyy..jos hän tietää jo ihan pienestä asti ettei isää ole asian sulettelu on helpompaa.. Tsemppiä vain ja toivotan onnea!! oletko löytänyt netistä esim.googlesta haettenu mitään tietoa ko. asiasta?
Mahdatko enää katsoa näin vanhaa teksitiä, mutta kyllä on tullut googlattu. Mutta mielestäni tieto on ollut vähäistä, tai sitten en ole vaan kunnolla mennyt kaikkea läpi.
Juu samaa mieltä ei missään nimessä mitään valehtelua asiasta lapselle.