Pyhtää käyttää ruotsinkieltä fuusion torjuntaan
26.02.2013 LS
Pyhtään kunnanhallitus käsitteli eilisiltana valtiovarainministeriön pyytämää lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta, jolla valtio pyrkii ajamaan kuntia yhdistymään ja muodostamaan suurempia kokonaisuuksia. Pyhtään kunnan lausunnosta huokuu vahva usko ja pyrkimys säilyä itsenäisenä. Pienuudestaan huolimatta Pyhtää on monella mittarilla arvioituna vahva peruskunta, joka pystyy ainakin toistaiseksi järjestämään peruspalvelut itse tai yhteistyössä Kotkan kanssa, ja jolla kuntatalous ei ole pahemmin kuralla.
Pyhtään lausunnosta käy selvästi ilmi, ettei kunta halua suin surminkaan yhdistyä Suur-Kotkaan. Pyhtään kunta nostaa lausunnossaan hieman yllättävällä tavalla kunnan ruotsinkielisen vähemmistön perusteeksi tai pikemminkin ”karkotteeksi” yhdistymistä vastaan. Pyhtään kunnan asukkaista 472 eli noin 8,4 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, ja kunta on virallisesti kaksikielinen. Lausunnossaan Pyhtään kunta pitää erittäin hyvänä sitä, että kaksikielisen kunnan yhdistyessä yksikieliseen kuntaan myös uudesta kunnasta tulee kaksikielinen riippumatta ruotsinkielisen väestönosan määrästä. Käytännössä se tarkoittaisi, että Pyhtään liittymisen myötä koko Pyhtään, Haminan, Virolahden, Miehikkälän ja Kotkan muodostamasta 87.305 asukkaan Suur-Kotkasta tulisi virallisesti kaksikielinen, vaikka sen väestöstä vain 1.114 henkilöä eli vajaat 1,3 prosenttia olisi ruotsinkielisiä.
26.02.2013 LS
Pyhtään kunnanhallitus käsitteli eilisiltana valtiovarainministeriön pyytämää lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta, jolla valtio pyrkii ajamaan kuntia yhdistymään ja muodostamaan suurempia kokonaisuuksia. Pyhtään kunnan lausunnosta huokuu vahva usko ja pyrkimys säilyä itsenäisenä. Pienuudestaan huolimatta Pyhtää on monella mittarilla arvioituna vahva peruskunta, joka pystyy ainakin toistaiseksi järjestämään peruspalvelut itse tai yhteistyössä Kotkan kanssa, ja jolla kuntatalous ei ole pahemmin kuralla.
Pyhtään lausunnosta käy selvästi ilmi, ettei kunta halua suin surminkaan yhdistyä Suur-Kotkaan. Pyhtään kunta nostaa lausunnossaan hieman yllättävällä tavalla kunnan ruotsinkielisen vähemmistön perusteeksi tai pikemminkin ”karkotteeksi” yhdistymistä vastaan. Pyhtään kunnan asukkaista 472 eli noin 8,4 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, ja kunta on virallisesti kaksikielinen. Lausunnossaan Pyhtään kunta pitää erittäin hyvänä sitä, että kaksikielisen kunnan yhdistyessä yksikieliseen kuntaan myös uudesta kunnasta tulee kaksikielinen riippumatta ruotsinkielisen väestönosan määrästä. Käytännössä se tarkoittaisi, että Pyhtään liittymisen myötä koko Pyhtään, Haminan, Virolahden, Miehikkälän ja Kotkan muodostamasta 87.305 asukkaan Suur-Kotkasta tulisi virallisesti kaksikielinen, vaikka sen väestöstä vain 1.114 henkilöä eli vajaat 1,3 prosenttia olisi ruotsinkielisiä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaksikielisyys olisi liitoskuntien kannalta voitto ja tavoiteltava asia kaikilla mittareilla.
Kun nyt Venäjän viisumivapautta vastustetaan Kaakkois-Suomessa ilmeisesti erittäin painavin syin, niin historia huomioonottaen ruotsin kielen vahvistaminen alueella olisi toivottavaa ja kaikin puolin suotavaa.
Pyhtää kunnan lainakanta 2011
maakunta: Kymenlaakso
Pyhtää velkaa 2 290 €/asukas
Kymenlaakso 2 582 €/asukas
Muu Suomi 2 037 €/asukas
---------------------------------
Kotka
maakunta: Kymenlaakso
Kotka velkaa 4 184 €/asukas
Kymenlaakso 2 582 €/asukas
Muu Suomi 2 037 €/asukas
________________________________
Loviisa
maakunta: Uusimaa
Loviisa velkaa 1 283 €/asukas
Uusimaa 2 114 €/asukas
Muu Suomi 2 037 €/asukas
Kopioitu Pyhtään palstalta.
hullunhommaa
7.10.2013 21:02
Jos aatellaan näin. Kotkassa meillä on kaikki palvelut. Loviisassa ei ole kun Kela ja Alko.
Porvooseen on siirretty poliisit, maistraatti, käräjänoikeus, kaatopaikka, työkkäri ja verotoimisto. Kirkonkylältä on matkaa Porvooseen 62 km. Työkkäriin täytyy jatkaa torilta linjaautolla kuninkaanporttiin, ja kaikki omasta lompsasta ja omalla ajalla. Ei kiitos Loviisa!!
Omapahan on asianne.
Valtakuntamme rajan ulkopuolelle kuitenkin Pyttis jäi, jäi kuin jäikin, Turun Häpeärauhassa ison vihan jälkeen 1743.
Olitte silloin osa Venäjää. Paraniko infranne, laskettiinko äyriä..?
Itä-Uusimaa - Kymenlaakso on kautta aikain raja-alueena saanut hyvin vähän määrärahoja infran kunnossapitoon, tiestöön ym.
Kääntymällä länteen, Porvoon puoleen, nyt kun uusi moottoritietkin tulee, voi olla vielä mahdollisuuksia. Painopiste on Helsinkiin päin, EI Kotkaan.
Valitkaa kerrankin oikein. Ei se saa kielikysymys olla. Ja seuraavana kevytraide Helsinkiin Kotkasta! Silloin tulee työpaikkoja, asuntoja menee kaupaksi, hinnat lähtevät nousuun, Kotkan seudulle uutta innostusta ja ideoita! Lykkyä tykö!
Tämähän on hyvä !!!! poliisi on kaukana,,,,maistraati ei häiritse,,,,tuomaria ei tavoita ja verottajakaan ei vaivaa kuten Kotkassa...Mutta kela ja Alko palvelee !!!
Liitytään vaan
Otsikossahan puhuttiin vain Pyhtään länsiosassa..ja saavathan vanhat ruotsinpyhtääläiset käydä edelleen Kotkan sairaalassakin
pyhtään palstalta :
pikainen yhdyntä loviisaan pelastaisi molemmat , sillä jos nyt viivytellään niin eduskunta kyllä pakottaa kohta piakkoin pyhtään kotkaan ja loviisa on yksin niin heikko että porvoo sen kyllä siitä ennenpitkää haukkasee , joten pyhtää-loviisa liitos pelastaisi molemmat vin-vin mutta se tulisi toimittaa pian ennenkuin mitään peruuttamatonta tapahtuu
liitetään saman tien Pietariin...
Miksi ei. Pidetään kaikki vaihtoehdot avoinna.
Loppujen lopuksi ei ole väliä mikä kylä kuuluu mihinkin kaupunkiin ja päinvastoin. Paikkojen nimet elävät edelleen, vaikka haliinto olisi muualla. Maaseudun palvelupakoa ei auta, vaikka kylä pysyisi itsenäisenä, Kannattamaton toiminta ei pidemmän päälle kestä.
Jos Pyhtää yhdistyy Loviisaan tai Loviisa Porvooseen/Kotkaan tai Porvoo Helsinkiin niin ei Porvoo/Loviisa/Pyhtää/Kotka nimet mihinkään katoa. Lyhytnäköistä antaa tunteiden päättää.