vähän paska fiilis koska olen rakastunut harrastuksen kautta naiseen jonka tiedän olevan varattu...en todella haluaisi rikkoa mitään siksi tyydyn vain pidättämään tunteeni. Tunnen sen tai sitten se on vain omaa mielikuvitusta mutta tämä nainen tuntee samoin.
Ei sormuksia sormessa mutta tiedän että asuu jonkun miehen kanssa..
..tuttaa vaan huokailla kotona kaiket illat! Ehkäpä jossain leirillä joskus pikku hiprakassa saisin udeltua että miten kotirintamalla menee.. Kellään samoja kokemuksia?
Ei sormuksia sormessa mutta tiedän että asuu jonkun miehen kanssa..
..tuttaa vaan huokailla kotona kaiket illat! Ehkäpä jossain leirillä joskus pikku hiprakassa saisin udeltua että miten kotirintamalla menee.. Kellään samoja kokemuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kantsii kysyy,just noin..koskaan ei tiedä miten oikeesti menee.
Mullaki tilanne et rakastunu enkä tosiaan tiedä mitä se mies ajattelee.Ystävyyttäni olen tarjonnut mutta se olen lähes aina mä kuka oon ottanu yhteyttä..kai mies ajattelee että rikkoo jotain..kun ei edes kaveruuden/ystävyyden nimissä ole eka yhteydenottaja..jotenkin vaan tulee mieleen että sil on enemmänki tunteita mua kohtaan-ei haluu vaan myöntää?!
Minulla sama tilanne, muuta päinvastoin.
Tiedä vaikka olisit just sama henkilö.
Kannattaa kysyä! Minä jatkan liitossani toistaiseksi lasten, rahan ja muutoksen pelon vuoksi.
..se minä..? :) jokin tuntomerkki lisää..?
Olethan katsellut minua.. olen huomannut..
onko leirejä tulossa pikapuoliin, kivoja..
(tarpeeksi kaukana kotoa..
kotona ei tosiaan ole kovin kivaa, mutten ihan heti voi lähteä..)
Minullakin sama tilanne. Mies ei ota yhteyttä ja olen ymmärtänyt että hän toivoisi minun oleva aloitteen tekijä. On ilahtunut kun alan juttelemaan, mutta muuten on torjuvan oloinen. Toivoisin olevani rohkeampi. Huomaan miehen torjuvan käytöksen vaikuttavan siihen, etten pysty kohtaamaan helposti häntä.
Olipa tänäänkin vaikea päivä. Sydän oli kivi kovana, eikä se johtunut minun tunteistani, vaan siitä ettei mikään toimi. Olen niin kipeä ja sydämeeni sattuu. Ei edes pientä hymyä, enkä tiedä edes miksi. Yritänkö turhaan. Tunnen olevani hölmö. Rakastunut hölmö.
Ex suhteet varjostavat eteenpäin menoani. Monet voisivat olla hyviä ystäviäni, mutta pitääkö minun luopua ystävyydestäkin, sen takia ettei vaan tule väärinkäsityksiä, että seurustelisin tai asuisin jonkun muun miehen kanssa. Olen eronnut ja asun ilman kumppania. Siis en seurustele tai ole kihloissa.
Miehen välttelevästä käytöksestä johtuen olen tullut siihen johtopäätökseen, ettei hän halua juuri minua ja hänellä on omat sitoutumisensa johonkin toiseen.
Siispä en voi tehdä juuri mitään, enhän voi häntä ja hänen tunteitaan pakottaa muuksi.
sinä sittenkin huomasit.
miksi olit niin tuima?
Taisit nauraa minulle :)
En malttaisi odottaa, toivon pikaisia leirejä, jos se olet sinä.
vastaus voi olla odottamasi.
Itellä niinpäin, että harrastuksessa tutustumani mies kiinnostaisi kovasti, mutta olen itse ollut varattu ja siksi mitään suoraa ei kertaakaan ole ollut näkyvissä. Toistuvaa seuraan hakeutumista molemmilta kyllä eri yhteyksissä kun törmätty, mutta nyt voi mennä pitkäkin aika että ei mahdollisuutta nähdä ja vihjata, että nyt olen vapaa, jos...
Oma tilanteeni on sellainen, että satuin 20 vuotta sitten lähinnä ystävyydestä menemään naimisiin. Nyt on suvut ja perheet, enkä voi ajatellakaan eroa, sillä vaimoni on mitä parhain ja itsekin olen ilmeisesti ns. hyvä mies.
Antaisin kuitenkin mitä tahansa, jos olisin edes yhden kerran elämässäni saanut rakastua vaimooni! Olen odottanut vuosia jotta tämä puute laantuisi, mutta sydänsurut eivät näytä laantuvan. Haluaisin rakastua ja rakastaa! Onko se minulta kiltiltä hölmöltä koko elämäni ajaksi kielletty? Tiedän millaista sydänsurua rakkaus voi aiheuttaa, mutta tämä menee minusta jo liian pitkälle.
Onhan tämä aikamoista oman navan kaivelua, mutta kuitenkin ...
Nwuvoksi muille: Menkää ihmeessä naimisiin ihmisen kanssa, johon olette syvästi rakastuneet! Ystävyys, sääli, taloudelliset asia jne. eivät ole sen veroisia syitä, vaikka jotkut kuulemma oppivat rakastamaan myöhemmin.
Itse uskon että ihastuminen ja rakastuminen ovat tärkeä osa rakkautta ja elämää. Olenko väärässä?