Meillä on muiden eläimien lisäksi kissaneiti, jolla on ikää 11 vuotta. Viime vuonna sen 'melkein-isosisko' (silloin myös 11-v.) kuoli luultavimmin FIP:iin. Sairaus oli edennyt jo keskushermostoon.
Tällä nuoremmalla ei ole ollut minkäänlaisia oireita, mutta n. 4-5 päivää sitten se lamaantui ja alkoi vain nuokkua lämpimän patterin vieressä, eikä piittaa edes koirasta. Se syö ja juo (äärimmäisen vähän), kun kädestä tarjoaa. Eläinlääkärissä mitään SYYTÄ ei löydetty, vain pieni kuume ja tieto, että kyseessä on virusinfektio. Eli mitään esim. FIPiin viittaavaa ei löytynyt. Itse aloin sitten miettiä FIViä ... Tyttö sai nestettä (jossa suoloja tietenkin), antibioottia (EN ymmärrä miksi, koska eihän se viruksiin tepsi), kortisonia. Tarkalleen en kaikkea tiedä, koska puoliso oli siellä.
Tyttömme haettiin löytökissahoitolasta aikoinaan, pentuelämässään on jotain kamalia kokenut, koska pelko (kaikkeen, jopa omaan perheeseen) jäi sille eliniäksi =( Pienikin risahdus tai rasahdus sai katin säikähtämään, esim. syliin ei ole juurikaan uskaltanut ottaa uusimman perheenjäsenen tulon (1½ v. sitten) jälkeen, koska oli 99% varmaa, että viimeistään 5 min. kuluessa neiti "ottaa lähdöt" - niistä on kaikilla meillä ihmisillä paljonkin arpia, itselläni kaulassa melko pahatkin. Eli suomeksi: sosiaalinen kanssakäynti on ollut pitkään melko vähäistä, kun tytölle on ikää kertynyt, nuo hermostuneisuusoireet ovat vaan pahentuneet :(
Ja sitten taas akuuttiin asiaan: iltapäivällä oli eläinlääkäri, eikä kissan kunto ole muuttunut suuntaan eikä toiseen tässä 12 tunnissa. Nytkin nukkuu tuossa tuolin ALLA, kun tätä kirjoitan, jota ei olisi ikinä terveenä tehnyt.
Lähinnä kysymys kuuluukin: miten kauan hyvän kaverin voi antaa kärsiä =( ??
Tällä nuoremmalla ei ole ollut minkäänlaisia oireita, mutta n. 4-5 päivää sitten se lamaantui ja alkoi vain nuokkua lämpimän patterin vieressä, eikä piittaa edes koirasta. Se syö ja juo (äärimmäisen vähän), kun kädestä tarjoaa. Eläinlääkärissä mitään SYYTÄ ei löydetty, vain pieni kuume ja tieto, että kyseessä on virusinfektio. Eli mitään esim. FIPiin viittaavaa ei löytynyt. Itse aloin sitten miettiä FIViä ... Tyttö sai nestettä (jossa suoloja tietenkin), antibioottia (EN ymmärrä miksi, koska eihän se viruksiin tepsi), kortisonia. Tarkalleen en kaikkea tiedä, koska puoliso oli siellä.
Tyttömme haettiin löytökissahoitolasta aikoinaan, pentuelämässään on jotain kamalia kokenut, koska pelko (kaikkeen, jopa omaan perheeseen) jäi sille eliniäksi =( Pienikin risahdus tai rasahdus sai katin säikähtämään, esim. syliin ei ole juurikaan uskaltanut ottaa uusimman perheenjäsenen tulon (1½ v. sitten) jälkeen, koska oli 99% varmaa, että viimeistään 5 min. kuluessa neiti "ottaa lähdöt" - niistä on kaikilla meillä ihmisillä paljonkin arpia, itselläni kaulassa melko pahatkin. Eli suomeksi: sosiaalinen kanssakäynti on ollut pitkään melko vähäistä, kun tytölle on ikää kertynyt, nuo hermostuneisuusoireet ovat vaan pahentuneet :(
Ja sitten taas akuuttiin asiaan: iltapäivällä oli eläinlääkäri, eikä kissan kunto ole muuttunut suuntaan eikä toiseen tässä 12 tunnissa. Nytkin nukkuu tuossa tuolin ALLA, kun tätä kirjoitan, jota ei olisi ikinä terveenä tehnyt.
Lähinnä kysymys kuuluukin: miten kauan hyvän kaverin voi antaa kärsiä =( ??
Vastaukset 2
Vanhimmat
:(
Riippuu varmaan että sattuuko kissaan.
Kissa on taitava salaamaan kipunsa. :(