Eräs koira oli vuoden ikäinen kuin se tuli meille. Se oli siinä ajassa asunut KUUDESSA eri kodissa. Se oltiin hylätty sen vuoksi, koska sitä ei hammasvian vuoksi voinut käyttää näyttelyissä kun taas jotkun jopa väittivät että se oli mielisairas, kun se jahtasi häntäänsä stressaantuneena siitä, että oli kiertänyt jo useassa kodissa ja joutunut heti lähtemään, kun oli kotiutunut kotiin. Sitä oli lyönyt sen sen hetkinen mies-omistaja, mistä tuli sellaisia seurauksia, että koira pelkäsi miehiä. Sen ollessa vuoden, se tuli meille. Meillä oli (silloin) puolitoista vuotias koira, joka oli samaa rotua kuin se itse. Koira oli meillä 4kk, kunnes entinen koiramme alkoi pelkäämään sitä, koska uusi koiramme leikki sen mielestä liian rajusti. Sitä pelotti se, koska oli sokea. (SARDS-sairaus, joka sokeuttaa koiran äkillisesti) Jouduimme luovuttamaan uuden koiran pois. Nyt se on hyvässä kodissa, jossa on paljon muita parsoneja. Kuitenkin se pelkää vielä miehiä ja jahtaa häntää. :`(
ps. Ymmärrän jos joku oikeasti haluaa käydä näyttelyissä koiran kanssa eikä halua koiraa, jonka kanssa ei voi, mutta miksi pitää ottaa koira, jonka tietää olevan sellainen, jota ei voi käyttää näyttelyissä?!
ps. Ymmärrän jos joku oikeasti haluaa käydä näyttelyissä koiran kanssa eikä halua koiraa, jonka kanssa ei voi, mutta miksi pitää ottaa koira, jonka tietää olevan sellainen, jota ei voi käyttää näyttelyissä?!
Vastaukset 6
Vanhimmat
näitä tosiaan riittää.ketjussa vaihtoon vaan kun ei halutkaan kouluttaa edelllisten omistajien sivistymätöntä käytöstä.lakien pitäisi alkaa puuttumaan tähän kohtaan,nimittäin eläimien kierrätystä! älkää ottako jos ette halua jatkaa ja tahdo ihan oikeasti kiinytä ja pitää sitä loppuun saakka.
Niinpä! Olisimme itse mieluusti pitänyt koiran, mutta kun vanhempi koira alkoi pelätä sitä! :`((
Tuota itse laitoit samallalailla kiertoon, eiköhän ne koirat olisi toisiinsa tottuneet ajan kanssa ja tuskin ihan yksiössä asuit, eli toisen olisi voinut laittaa toiseen huoneeseen pelkäämään.
Niitä yritettiinkin 2kk totuttaa toisiinsa mutta ei.... :(
No kaksi kuukautta on lyhyt aika, jos esim. ottaa koiran pennun toiselle kaveriksi, siinä menee vuosi-pari ennen kuin ovat suurinpiirtein selvittäneet paikkansa ja sen jälkeenkin tulee näitä "haastavia" tilanteita, kun järjestelevät uudestaan asemiaan. Vanhemmilla koirilla menee myös aikaa, ja kaksi kuukautta on kiertolaisen kanssa liian vähän, puolivuottakin on liian vähän.
Aivan totta! 2kk on lyhyt aika. Meillä on kodinvaihtaja, on ollut meillä nyt n.1vuoden, ja tuli meille 10kk iässä. vieläkin treenataan tiettyjä asioita. sanoisin että n.4kk meillä meni ennen kuin vanha koira tottui uuteen tulokkaaseen ja oppi luottamaan että tulokas ei ole tullut viemään hänen paikkaansa. Nyt ovat jo pari kk nukkuuneet samassa pedissä ja tukeutuvat toisiinsa. Mutta meidän vanha koira onkin tosi rohkea, sosiaalinen, terve ja kaikellalailla tasopainoinen. Joten aloittajan tapauksessa, varsinkin kun vanha koira on sokea, NIIN ANNOIT KYLLÄ LIIAN VÄHÄN AIKAA SOPETUMISEEN! Tämän uuden koiran kanssa joudumme vielä pitkään tekemään töitä, varsinkin rohkeuden suhteen, ja eroahdistus on vaikeaa(kait pelkää että tämäkin omistaja häviää elämästä). Edellisessä koissa koiralle ei oltu opetettu mtn, ei sosiaalistettu. koiran päivät8-10h kului pienessä boxissa, sen jälkeen kadun toiselle puolelle pissalle ja yleensä takas boxiin kun perhe lähti harrastamaan, ja yöt boxissa koska ei ollut aikaa opettaa tapoja, joten myös siksi olisi tuhonnut paikkoja. Nyt meillä ei tuhoa mtn, kun saa liikuntaa tarpeeksi, on tottunut lapsiin, isoja koiria kohdatessa pelkää, mutta jos antaa aikaa niin menee varovasti nuuhkimaan, säikkyy kaikkea uutta esim. putoilevia lehtiä. Yli 6kk meni ennen kuin alkoi ottamaan vastaan opetuksia ja käskyjä, aluksi vain touhotti ja yritti niin kovasti miellyttää ettei pystynyt keskittymään. ja 6kk meni että saimme opetetuksi sisäsiistiksi, aluksi halus aina mennä boxiin piiloon tekemään hätänsä! Joten hyvät ihmiset, antakaa koirillenne aikaa oppia uudet olosuhteet!