Ranskanbulldoggien omistajat

Videoita on hyvä katsella myös:
https://www.youtube.com/watch?v=YLUzGLPb5oA
https://www.youtube.com/watch?v=K5KIqlISk9Y

Kaverilla ranskis, ihan valloittava tapaus. Kaveri sai just lapsen (nyt 4-5kk) eikä oo koskaan tehnyt lapselle mitään, nuolee ja hoivaa vaan. Innostuu kun menee kylään, ja antaa pestä ja leikata kynnet. Kerran kaveri leikkas suoneenkin vahingossa, eipä pulla siitä mitään sanonut, odotti vain että tilanne korjataan. Vaikka vasta 2v !

Meillä on jo kolmas ranskis, eka kuoli tapaturmassa ja toinen eli pitkän ja hyvän elämän (yli 12 v.). Tämä kolmas on nyt kolme ja puoli kuukautta ja aivan ihana kuten edeltäjänsäkin :).

Ranskanbulldogeista ei ole kuin hyvää sanottavaa, omat koiramme ovat olleet todella kiintyneitä omistajiinsa ja kaikin puolin suloisia. En osaa itselleni oikein enää kuvitellakaan mitään muuta rotua.

Meillä koirat ovat olleet suht terveitä, mutta hyvä on muistaa, että esim. kesähelteillä ranskis saa helposti lämpöhalvauksen. Meidän edellinen koira nautti mielellään auringonpaisteesta ja se täytyi usein väkisin viedä sisälle jäähdyttelemään.

Mutta kaiken kaikkiaan ranskikset ovat valloittavia, lempeitä joskin jääräpäisiä ja vielä suhteellisen helppohoitoisia. Suosittelen lämpimästi :).

Meillä on jo kolmas ranskis, eka kuoli tapaturmassa ja toinen eli pitkän ja hyvän elämän (yli 12 v.). Tämä kolmas on nyt kolme ja puoli kuukautta ja aivan ihana kuten edeltäjänsäkin :).

Ranskanbulldogeista ei ole kuin hyvää sanottavaa, omat koiramme ovat olleet todella kiintyneitä omistajiinsa ja kaikin puolin suloisia. En osaa itselleni oikein enää kuvitellakaan mitään muuta rotua.

Meillä koirat ovat olleet suht terveitä, mutta hyvä on muistaa, että esim. kesähelteillä ranskis saa helposti lämpöhalvauksen. Meidän edellinen koira nautti mielellään auringonpaisteesta ja se täytyi usein väkisin viedä sisälle jäähdyttelemään.

Mutta kaiken kaikkiaan ranskikset ovat valloittavia, lempeitä joskin jääräpäisiä ja vielä suhteellisen helppohoitoisia. Suosittelen lämpimästi :).

minullakin ranskis 1,5v ja ensimmäiseni..
ottanut talossa selvän kuninkaan aseman muiden koirien keskuudessa.. Kovasti koittaa vahtia muittenkin, kun omaa ruokakuppiaan ja ruokailua täytyy vahtia sivusta.. tykkää nukkua naaman päällä ja kainalossa yöt. Tykkää osallistua lasten leikkeihin ja olla jokapaikassa mukana, välillä tuntuu ettei vessaankaa pääse rauhassa vaan ranskis seuraa perässä... se että annanko touhuta pienten lasten parissa etten vahdi, niin ei kävisi mielessäkään.. muutaman kerran perheen pienimpää lasta on ns näykkäissyt.. isommille lapsille ja aikuisille ei tee mitäään mutta tuntuu kun polven korkuisista on kyse, ei koira tiedä onko se ihminen vai ei.. rakastan koiraani ylikaiken.. mutta niin kauan kun se elää, ei meille tule vauvaa.. koira on todella rauhallinen jos muita koiria ei ole, mutta muitten seurassa pitää huolen että saa eniten huomiota.. ranskis todellakin on seurakoira! ei saa jättää yksin.. siinä on rotu joka todellakin raskastaa omistajaansa

Onko muita?

Ranskiksia löytyy kaksin kappalein. Toinen täytti marraskuussa 4v. ja toiselle tulee vuosi täyteen huhtikuussa. Ihania koiria, mutta ole todella tarkkana pennun ja pennun emän ( isän, jos pääset näkemään) hengityksen kanssa! Se "suloinen" tuhina on merkki ahtaista hengitysteistä ja on sydäntä särkevää kuunneltavaa aikuisella ranskiksella. Omani ovat normaalisti hengittäviä ja vanhemmasta on parikin eläinlääkäriä sanonut, että mahtavaa "kuunnella" sen äänetöntä hengitystä. Sydämen kuuntelu onnistuu vaivatta. Yleensä mitä enemmän kuonoa, sen parempi hengitys..

Lisäksi useimmiten kevyempi ja sulavampi/sirompi rakenne on parempi. Ranskikset ovat raskastekoisia, mikä kuormittaa niveliä ja selkää.. Vanhemmalla ranskiksellani on juuri tuo sporttinen ulkomuoto ja sen huomaa! Muut tutut ranskikset jäävät kuin seisomaan tytön spurtatessa ja se jaksaa huomattavasti paremmin juosta ja riehua kuin jyhkeämmät lajitoverinsa. Pysyy mainiosti myös "normaalien" koirien tahdissa.. Ulkonäöllisesti ne jyhkeät ovat monen mielestä komeampia, myös minun. Omistan kuitenkin mieluummin sen sporttisen ranskiksen, jonka elo näyttää kaikin puolin helpommalta.

Terveitä ovat olleet, ell käyty vain rokotuksissa ja yhden korvatulehduksen takia. Ihania persoonia, mutta suunnattoman itsepäisiä! Narttu on hyvinkin tarkka ruuistaan ja vahtii pihaa. Ei ole vieraille aggressiivinen, mutta suhtautuu varauksella. Nuori uros on kaikkien kaveri. Tosin sekin vahtii pihaa. Narttu on ollut todella miellyttämishaluinen ja helppo kouluttaa. Uros taas on hirveä jäärä, eikä näin 10kk iässä edes istuminen meinaa sujua! Metsässä voi onneksi pitää irti, tulee luokse kun kutsuu.

Summaisin omat kokemukseni ranskiksista niin, että ihania otuksia (ja sopivan pennun löytyessä aion pysyäkin tässä rodussa), mutta aiheuttavat suuresti huolta! Itse tarkkailen silmä kovana merkkejä kivuista, allergioista jne. Tiedän rodun ongelmat ja sen vuoksi olen näistä huomattavasti enemmän huolissani kuin yhdestäkään aikaisemmasta koirastani. Tähän mennessä ovat olleet terveitä ja ovat minulle korvaamattoman rakkaita. Luonne on 10 ja vekkuleina otuksina saavat minut päivittäin nauramaan niiden kohelluksille. :)