Onko tämä flirttiä vai onko poika vain tyhmä? :D
Kyselee samoja kysymyksiä, joihin olen jo vastannut. Jos huomautan tästä, nauraa ja sanoo että unohti. Tulee siis usein juttelemaan ja jos ei keksi enää puhuttavaa, alkaa tuo kysymysvirta...
Valitin exästäni, joka oli tehnyt ärsyttävästi. Poika lohdutti minua ja yritti saada paremmalle tuulelle. Sanoi "exiin jää välillä se tunne, että niitä kaipaa ja niistä on mustasukkainen jos itse ei ole halunnut erota. Vaikka en mä voi sanoa sua mun exäks..." Ollaan siis säädetty joskus, mutta siitä ei tullut mitään kun en halunnut seurustella silloin. Ihmettelin tuota lausetta.
Kerran selitin hänelle erästä juttua, jota ei ollut tunnilla tajunnut. Tuijotin vahingossa hänen huuliaan ja tajusin sen vasta kun poika alkoi nuolemaan huuliaan ja katsoessani häntä silmiin, hymyili ja astui mua lähemmäs. Lähdin tilanteesta.
On samaa mieltä asioista kuin minä. Tuntuu, että aina seurassani hän odottaa reaktiotani, jos minä en naura, ei naura hänkään. Tämä voi olla omaa kuvitelmaani, mutta aina käy näin.
Tuntuu hakeutuvan muutenkin seuraani koulussa, hymyilee ja moikkaa jo kaukaa. Ei silti juttele esim. facessa kauheasti, mutta vastaa aina iloisesti jos itse puhun hänelle.
On todella sosiaalinen ja tuntee paljon ihmisiä, omaa monta tyttökaveria. Nään kun hän juttelee näille todella rennosti. Aina minulle jutellessa hän tuntuu aristelevan ja hermostuvan, ei keksi juteltavaa, mutta tulee silti puhumaan. En ymmärrä.
Kyselee samoja kysymyksiä, joihin olen jo vastannut. Jos huomautan tästä, nauraa ja sanoo että unohti. Tulee siis usein juttelemaan ja jos ei keksi enää puhuttavaa, alkaa tuo kysymysvirta...
Valitin exästäni, joka oli tehnyt ärsyttävästi. Poika lohdutti minua ja yritti saada paremmalle tuulelle. Sanoi "exiin jää välillä se tunne, että niitä kaipaa ja niistä on mustasukkainen jos itse ei ole halunnut erota. Vaikka en mä voi sanoa sua mun exäks..." Ollaan siis säädetty joskus, mutta siitä ei tullut mitään kun en halunnut seurustella silloin. Ihmettelin tuota lausetta.
Kerran selitin hänelle erästä juttua, jota ei ollut tunnilla tajunnut. Tuijotin vahingossa hänen huuliaan ja tajusin sen vasta kun poika alkoi nuolemaan huuliaan ja katsoessani häntä silmiin, hymyili ja astui mua lähemmäs. Lähdin tilanteesta.
On samaa mieltä asioista kuin minä. Tuntuu, että aina seurassani hän odottaa reaktiotani, jos minä en naura, ei naura hänkään. Tämä voi olla omaa kuvitelmaani, mutta aina käy näin.
Tuntuu hakeutuvan muutenkin seuraani koulussa, hymyilee ja moikkaa jo kaukaa. Ei silti juttele esim. facessa kauheasti, mutta vastaa aina iloisesti jos itse puhun hänelle.
On todella sosiaalinen ja tuntee paljon ihmisiä, omaa monta tyttökaveria. Nään kun hän juttelee näille todella rennosti. Aina minulle jutellessa hän tuntuu aristelevan ja hermostuvan, ei keksi juteltavaa, mutta tulee silti puhumaan. En ymmärrä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.