Mulla on hermot mennyt ihan täysin! Ei kiinnosta enää mikään ja pysty nukkumaan ja ajattelen aina samoja asioita ja näen jatkuvasti painajaisia. Ja taas pitäisi maanantaina mennä töihin.... ei jaksa, olen ihan rikki. Tiedän että tarvitsisin äkkiä apua ennen kuin on liian myöhäistä...
Mitä mun pitäis tehdä. Onko mahdollista mennä johonkin latailemaan "akkuja" muutamaksi viikoksi? Ja sitten työpaikkalla kaikki tietää että toi jätkä on hullu mielisairas... en sit tiedä mitä kannattais tehdä.
Elämä on ihan paskaa, ikinä ei ole rahaa vaikka käy töissä. Miksen mä voi voittaa vaikka lotossa tjt... eikä siinä kaikki muutkin asiat ottaa päähän mutta en viitti kaikkee tässä kertoo...
Auttakaa mua pliis!
Mitä mun pitäis tehdä. Onko mahdollista mennä johonkin latailemaan "akkuja" muutamaksi viikoksi? Ja sitten työpaikkalla kaikki tietää että toi jätkä on hullu mielisairas... en sit tiedä mitä kannattais tehdä.
Elämä on ihan paskaa, ikinä ei ole rahaa vaikka käy töissä. Miksen mä voi voittaa vaikka lotossa tjt... eikä siinä kaikki muutkin asiat ottaa päähän mutta en viitti kaikkee tässä kertoo...
Auttakaa mua pliis!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen ollut joskus 18 vuotiaana puolisen vuotta psykologin juttusilla mutta se loppui kun seinään ilmeisesti "parannuin". Pitääkö tollaset jutut itse maksaa vai korvaako kela?
Kyllä lääkäri kirjoittaa sinulle sairaalalähetteen, vaikka et haluaisikaan, mikäli hän toteaa vointisi edellyttävän sairaalahoitoa.
Ei kannattais miettiä muiden mielipiteitä vaan hoitaa itsensä kuntoon, mikä tosin saattaa olla vaikeaa.
Ennen omaa sairastumistani minullakin oli ennakkoluuloja mielisairaalassa olleita kohtaan, mutta nyt ajattelen asioista vähän erilailla, kun olen itse joutunut pöpilähoitoon jo useamman kerran.
Sulle voisi sopia muutamaksi viikoksi joku akuutti avoin kriisiosasto, jossa potilaina olisi lähinnä pahan kriisin kokeneita ja vaikeasta masennuksesta kärsiviä. Niillä olo on havaintojeni mukaan leppoista. Ruokaa tulee säännöllisin väliajoin ja saunomaankin pääsee, jos osastolla tai sairaalalla on sauna. Siellä saa levätä melkein niin paljon kuin huvittaa. Tosin jotain vapaaehtoista aktiviteettiakin yleensä järjestävät. Potilasaines suurelta osin töissäkäyvää väkeä.
Skitsofreenikkojen ynnä muiden psykoosista toipuvien avo-osastoilla ei välttämättä ole niin leppoisaa. Niissä voidaan opetella esim. aamu- ja iltapalan laittoa, pöytien kattamista, siivoamista ja vessojen pesua. Jatkuvasti ollaan suunnittelemassa seuraavaa päivää ja seuraavaa viikkoa ikään kuin tarkoituksena olisi tehdä heistä "normaalimpia" kuin normaalit ihmiset. Ja hampaiden harjausta ja suihkussakäyntitiheyttäkin voidaan vahtia. Näille ihmiset joutuvat yleensä heti kohta pahimman psykoosin jälkeen. Potilasaineksesta suuri osa voi olla sellaisia, jotka ovat niin sulkeutuneita, että kommukointi heidän kanssaan on vaikeaa.
Sitten on vielä tietysti suljetut osastot. Siellä ovat psykoosissa tai pahassa maniassa olevat, ja niistä toipuvat. Siellä sattuu ja tapahtuu. Esim. turpaan voi tulla potilastoverilta ihan ilman mitään syytä jne. Jos näin käy, vaadi ainakin hammaslääkäri paikalle, vaikket syytettä nostaisikaan. Jos mokaat hoitohenkilökunnan mielestä riittävän pahasti, saat semmoisen piikin peffaasi, että muisti häviää ainakin 12 tunnilta. Voit myös joutua eristykseen ja lepositeisiin (sidotaan sänkyyn kiinni).
Joissakin sairaaloissa on vielä vanhuksia varten omat osastonsa.
Sulla on selvästi masennus.
Mene lääkäriin ja hae lääkitys sekä lähete terapiaan. On ne vaikeammatkin tapaukset kuntoon saatu, kunhat ensimmäiseksi saat itsesi liikkeelle hakemaan apua.
Hei, kuinka voit nyt kaikkien vuosien jälkeen? Onko elämä parempaa?
Kierrän kaikki spämmit helposti
Potkin vihulaisia vain öisin ja joskus siihen aivan herää.