Kärsämäen kunnanjohtaja kriisiytymisestä: Minkäs näille tilastoille teet
Kärsämäen kunnanjohtaja Riitta Hokkasen mukaan syntynyt tilanne tarkoittaa sitä, että kunnan tulot eivät riitä menoihin.
Kärsämäen kunta on joutunut taloutensa kanssa kriisiytyvien kuntien joukkoon. Kunnan talous olisi heikossa jamassa ilman valtiovarainministeriössä laadittuja kriisikuntakäppyröitäkin, mutta viimeistään ne osoittavat karulla tavalla, millainen tilanne edessä väistämättä on.
Naapureissakin on murheita. Kärsämäki ei ole suinkaan alueella yksin. Vuosien 2010-2012 tilinpäätösten mukaan kriisiytymässä ovat Kärsämäen tavoin myös Haapajärvi, Nivala ja Reisjärvi, Sievi ja Raahe. Näissä kaikissa kunnissa täyttyy neljästä kuuteen sellaista kriteeriä, jotka kielivät kunnan ajautuvan taloudelliseen kriisiin.
Kärsämäen kunnanjohtajan tuore listaus saa lähinnä hymähtämään, vaikka asia vakava toki onkin.
– Mehän ollaan kaikki siellä, Riitta Hokkanen toteaa.
Kärsämäen ilmaantuminen kriisiytyvien kuntien listalle kertoo Hokkasen mukaan kunnan nykytilanteesta.
– Minkäs näille tilastoille teet. Ne kertovat karua kieltä siitä, missä mennään, Hokkanen huomauttaa.
Tilastoista näkee kunnanjohtaja Riitta Hokkasen mukaan selkeästi sen, että kunnan tulot ja menot eivät ole tasapainossa.
– Tämä kertoo, että tulot eivät riitä palvelujen tuottamiseen eivätkä menojen kattamiseen, Hokkanen huomauttaa.
Tilannetta päivittelemään kunta ei ole jäänyt. Toimenpiteitä on ehditty jo miettiä.
– Verotulokertymää tarkastellaan, toiminnallisia ratkaisuja tarkastellaan, reporahastoon liittyviä tarkasteluja tehdään. Tämä on se kokonaisuus, jolla mennään vuoteen 2014, Hokkanen kertoo.
Huonomminkin voisi Kärsämäellä silti mennä. Vaikka se yhdelle kriisilistalle on päätynytkin, menee joillakin vielä huonommin. Kärsämäki on luokiteltu kriisiytyväksi kunnaksi, ei vielä kriisikunnaksi. Niitä löytyy koko maasta neljä: Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki.
On myös kuntia, jotka ei vielä lueta kriisiytyvien kuntien joukkoon, mutta joissa on runsaasti kertynyttä alijäämää, ja myös vähintään neljä asetettua kriteeriä täyttyy. Tällaisia kuntia ovat lähialueella Ylivieska ja Alavieska.
Kärsämäen 2745 asukkaan (elokuun 2013 tilanne) kuntaa tarkastellessa on havaittavissa monia kriisiytyvän kunnan tuntomerkkejä. Kunnan velat ovat suuret. Tase on alijäämäinen. Verotus on kireä ja entistä kireämmäksi uhkaa mennä. Myös kunnan omavaraisuus on heikko, eikä kunnan velanmaksukykykään voi kehua hyväksi. Vuosikate ei ole miinuksella.
Rasteja Kärsämäki saa näissä talousmittelöissä aivan tarpeeksi. Kunnan kohdalla ruudukkoon tulee sen verran merkintöjä, jotta se voidaan lukea kriisiytyväksi kunnaksi.
Rastiruudukko kertoo karua kieltä kaikkiaan 38 kunnassa. Ne kaikki ovat talouskäppyröiden valossa sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jonka ne joutuvat selvittämään vapaaehtoisesti tai pakon edessä.
Kärsämäen kunnanjohtaja Riitta Hokkasen mukaan syntynyt tilanne tarkoittaa sitä, että kunnan tulot eivät riitä menoihin.
Kärsämäen kunta on joutunut taloutensa kanssa kriisiytyvien kuntien joukkoon. Kunnan talous olisi heikossa jamassa ilman valtiovarainministeriössä laadittuja kriisikuntakäppyröitäkin, mutta viimeistään ne osoittavat karulla tavalla, millainen tilanne edessä väistämättä on.
Naapureissakin on murheita. Kärsämäki ei ole suinkaan alueella yksin. Vuosien 2010-2012 tilinpäätösten mukaan kriisiytymässä ovat Kärsämäen tavoin myös Haapajärvi, Nivala ja Reisjärvi, Sievi ja Raahe. Näissä kaikissa kunnissa täyttyy neljästä kuuteen sellaista kriteeriä, jotka kielivät kunnan ajautuvan taloudelliseen kriisiin.
Kärsämäen kunnanjohtajan tuore listaus saa lähinnä hymähtämään, vaikka asia vakava toki onkin.
– Mehän ollaan kaikki siellä, Riitta Hokkanen toteaa.
Kärsämäen ilmaantuminen kriisiytyvien kuntien listalle kertoo Hokkasen mukaan kunnan nykytilanteesta.
– Minkäs näille tilastoille teet. Ne kertovat karua kieltä siitä, missä mennään, Hokkanen huomauttaa.
Tilastoista näkee kunnanjohtaja Riitta Hokkasen mukaan selkeästi sen, että kunnan tulot ja menot eivät ole tasapainossa.
– Tämä kertoo, että tulot eivät riitä palvelujen tuottamiseen eivätkä menojen kattamiseen, Hokkanen huomauttaa.
Tilannetta päivittelemään kunta ei ole jäänyt. Toimenpiteitä on ehditty jo miettiä.
– Verotulokertymää tarkastellaan, toiminnallisia ratkaisuja tarkastellaan, reporahastoon liittyviä tarkasteluja tehdään. Tämä on se kokonaisuus, jolla mennään vuoteen 2014, Hokkanen kertoo.
Huonomminkin voisi Kärsämäellä silti mennä. Vaikka se yhdelle kriisilistalle on päätynytkin, menee joillakin vielä huonommin. Kärsämäki on luokiteltu kriisiytyväksi kunnaksi, ei vielä kriisikunnaksi. Niitä löytyy koko maasta neljä: Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki.
On myös kuntia, jotka ei vielä lueta kriisiytyvien kuntien joukkoon, mutta joissa on runsaasti kertynyttä alijäämää, ja myös vähintään neljä asetettua kriteeriä täyttyy. Tällaisia kuntia ovat lähialueella Ylivieska ja Alavieska.
Kärsämäen 2745 asukkaan (elokuun 2013 tilanne) kuntaa tarkastellessa on havaittavissa monia kriisiytyvän kunnan tuntomerkkejä. Kunnan velat ovat suuret. Tase on alijäämäinen. Verotus on kireä ja entistä kireämmäksi uhkaa mennä. Myös kunnan omavaraisuus on heikko, eikä kunnan velanmaksukykykään voi kehua hyväksi. Vuosikate ei ole miinuksella.
Rasteja Kärsämäki saa näissä talousmittelöissä aivan tarpeeksi. Kunnan kohdalla ruudukkoon tulee sen verran merkintöjä, jotta se voidaan lukea kriisiytyväksi kunnaksi.
Rastiruudukko kertoo karua kieltä kaikkiaan 38 kunnassa. Ne kaikki ovat talouskäppyröiden valossa sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jonka ne joutuvat selvittämään vapaaehtoisesti tai pakon edessä.
Vastaukset 47
Vanhimmat
"Rastiruudukko kertoo karua kieltä kaikkiaan 38 kunnassa. Ne kaikki ovat talouskäppyröiden valossa sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jonka ne joutuvat selvittämään
vapaaehtoisesti tai pakon edessä. ";= vapaaehtoisesti pakon edessä.
"Huonomminkin voisi Kärsämäellä silti mennä. Vaikka se yhdelle kriisilistalle on päätynytkin, menee joillakin vielä huonommin. Kärsämäki on luokiteltu kriisiytyväksi kunnaksi, ei vielä kriisikunnaksi. Niitä löytyy koko maasta neljä: Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki."
em ei paljoa lämmitä, veroäyrit-ja hinta melkein tapissaan ja korotuspaine sietimätön, uusia työllisiä ei tulossa, päinvastoin, vaihtoehtoja on omaisuuden reaalisoiti-ja tai lisävelan otto ja palveluiden alasajo, em toiminnot yhdessä ja erikseen pudottaa kunnan "kriisikuntain kerhoon, 4-yhtymä josta(asiaa tuntematta tarkemmin) voisi olla hienon hieno pelastus pysyä kriisiytyvien kerhossa, mutta miten muu integroituminen sopii, siinä näyttää, että sana "vapaaehtoinen" on liikaa.
"Katainen Turun Sanomille: - On nurinkurista, että voidaan toimia vasta silloin, kun ihmisten palvelut ovat nurin ja kunta konkurssissa. Valtiovalta ei voi jättää poliittisen päätöksenteon kyvyttömyyden seurauksena ihmisiä heitteille."
jo ja sillä kuntalaisilta nylettiin vajaa puoli milliä ylimäärästä.
"Kohu tuomiosta: Hirttämisestä henkiin jäänyt aiotaan teloittaa uudestaan
Julkaistu: 17.10.2013 17:11
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty pyytää Irania säästämään epäonnistuneesta hirttotuomiosta henkiin jääneen miehen.
Miestä hoidetaan nyt kuntoon uutta hirttoa varten.
- Tuomio oli teloitus ja se suoritetaan, kun mies toipuu tarpeeksi, viranomainen kommentoi BBC:n mukaan."
Vsanha laki ennen muita kuuluu; kahtakertaa ei saa hirttää, hirrtetty on hirtetty ja rikos sovitettu,tuomion läpi käynnyt, vastuu hirton laadusta ei kuulu uumille.
Ko veroraha hupenee erityisairaanhoitoon
Täti Hokkanen ja hänen laumansa, tämä kävi ilmi eileniltaisessa valtuustonkokouksessa, kun tehtiin kannatettu esitys jossa esitettiin veronkorotusesitysten palauttamista uudelleen valmisteltavaksi jossa samaalla tuotaisiin valtuustolle päätettäväksi leikkauslista, mutta asia saatiin käännettyä niin että palautuksella vastustetaan veronkorotuksia.
Ymmärrystä ei ole eikä tule.
Sosiaalipalvelut ei meillä ole kriisissä. Mikä on täällä huoltosuhde? Työttömyysaste? Tehdyt investoinnit ja hallinnon rakenne sekä kultuuritoimi, mitä tämä on maksanyt kunnalle? Uusia yrityksia ei synny ja entisetkin ajetaan kunnasta pois. Kunta ei noudata tehtyjä sopimuksia yritysten kanssa. On huomioitava myös SELÄNTEEN tuottamat palvelut. Välillä tulovero %: kin laskettiin.
Tämä kaikki on oikein oppikirjan mukaista järkevää pitkäjänteistä taloudenhoitos.
ja.. tulokset näkyy.
http://dynasty2.pyhajarvi.fi/kokous/2013440-17-1.PDF
"SELÄNTEEN tuottamat palvelut. Tämä kaikki on oikein oppikirjan mukaista järkevää pitkäjänteistä taloudenhoitos."
Raija Leppäharjun luulisi tietävän, ettei yksikään kunta ole maksanut peruspääomaa Selänteeseen, vaan on velkana kunnilta. Leppäharju on Selänteen tarkastuslautakunnan jäsen.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa eli "taloudenhoitoa (s)" . Ässästä tulikin oppikirja???
Ollaan me herrat eri perke leitä.
Mitä säästöjä tuli Rannan koulun lopettamisesta? Työntekijät siirrettiin Frossalle ja mukuloita ruvettiin kuskaan myös sinne. Koulu pidetty lämpimänä ja väkisin kunnalla. Haloo, ei tarvi olla ruudinkeksijä.
Saatiinhan Rannankoulusta kulttuuritontulle leikkipaikka, kyllä puheenjohtajalla on valtaa kuten edelliselläkin.
Saavutushan se on sekin että löytyy neljä kuntaa joilla menee vieläkin huonommin. Kaikki meni kuten Ranto ennusti edellisellä kerralla mutta kepuille valta omissa näpeissä meni tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi.
Kyllä kannatti "jarruttaa, ettei joku jyrää". Lopputuloksena liitokset kriisiytyvien kuntien kanssa joiden tuleva yhteistalous ajettiin alas ennen liitoksia niitä vastustamalla. Jatkoajalla velan määrät kasvoi ja kuntien omaisuudella maksettiin alijäämiä yms (vapaamatkustaminen).
Vieläkö pitää kajota reporahoihin liitoksien estämiseksi?
Miten sattuikin että samana iltana kun on kuntalaisten ilta ilmestyi saman päivän pyhäjokiseutuun juttu kärsämäestä missä kerrotaan että kusessa ollaan?
Joko se elinkeinojen kehittämisrahasto on syöty kun reporahat noin kiinnostaa? Jos tulot ei riitä menojen kattamiseen, miten kauan kuntaa nimeltä kärsämäki ylläpidetään kunnan omaisuudella ja mitä sillä saavutetaan että omaisuus syödään?
reporahat on tarkoitus syödä sen jälkeen kun elinkeinorahasto on syöty ja vielä mennään kertomaan se toimittajalle?? Mitä sillä saavutetaan on jäänyt hiukan mysteeriksi kun samalla vastustajat itse ovat kertoneet ettei se edes auta kun liitokset tulee joka tapauksessa.
Kukahan uskaltaa laskea miten kalliiksi kärsämäen itsenäisyyden jatkoaika kunnan omaisuudella tulee?
Kyllä kaikki syy on sitotumattomissa ja persuissa kun ovat vastustaneet tilintarkastajan erottamistakin ja tässäkin asiassa kunnanjohtajaamme!
Toivottavasi älyävät erota valtuustosta.
Ilman persuja keput istuisi käräjillä laittomista potkuista mihin heillä ei ollut edes valtuuksia. Valitettavasti asian takia kuntapolitiikan ulkopuolelle jättäytyi fiksuja pitkänlinjan kepupolitiikoita ja ne jäi jotka ajoivat potkuja ja joiden olisi pitänyt erota. Juuri päinvastoin kuin olisi pitänyt käydä. Eivät edes osanneet hävetä ja valtuuston ulkopuolelle tippuneita hyvävelijärjestön jäseniä nostettiin paikoille minne heillä ei ole mitään asiaa.
Kriisikunnaksi tulee,kun velat ja saatavat on tuloa.
Kusessa ollaa lietevaunun vo meni päälle ja kusi valui päälle
Kutu joutui ympärin tarkastaja päästön siunaamaan, verronkin jos on valumaa vesistöön, saati pohjavesikaivoon, kirjottaa lausuman, ettei mitään lainvastaista ole tapahtunut, voit ottaa näytteenkin ja toimittaa labraan sieltäkin valahtaa puhtaat paperit
Kunnanjohtaja toimii virkavastuullisena esittelijänä. Hän ajaa eläköitymiseensä saakka Kärsämäkeä oikeaan suuntaan.
Valtuutetut ovat päättäneet asiat ja ne ovat nyt tämän suuntaisia. Tyhjiä seiniä, kultuuria, tehotonta sosiaalipuolen toimintaa (SELÄNNE TUOTTAA) me maksamme, henkilöstöstön pahoinvointi (tyohyvinvointi selvitys on hävitetty). Katso henkilöstö tilinpäätös myös Selänteen osalta.
Kärsämäki IMAGO on vieraille HAPANUT a'la kirves käteen jos ylävirralta tulee lastu, ilman pky ei nousua tapahdu, saamaa henkeä muttei niin pahasti on tulevassa 4-kerhossa muissakin, K-mäki pahin.
Mikä neuvoksi, korjauslike lähtee hyvin pienestä ja matalalta, avainasemassa on "herranpaskaan astuneet, ne pitäisi nussutella uusiksi, tai 55 vitoset jo kotio, nuorta koulun käynnyttä mistävain tilalle.
http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/18169/238015533240731.PDF
"luovuttaisiin yksittäisten kuntien nimeämistä kriisikunniksi. Kärsämäen kunta ei ole valmis pakkoliitoksiin.
Kriiskuntakriteeristön täyttävien tai määrittelyä lähestyvien kuntien liitosselvitykset, erityiset (erilliset) kuntajakoselvitykset tulisi välttää ja turvata näiden kuntien taloudellinen asema erityistoimenpitein siirtymäaikana, jotta kuntien valtuustojen työ kohdistuisi kunnan näkökulmasta oleellisempaan laajemman kuntakokonaisuuden rakentamiseen"
__________________
Ei kuntajakoselvityksille (ja pakkoliitoksille) vaan kunnan talous pitää turvata että kunnan valtuusto voi kohdistaa työnsä kuntakokonaisuuden rakentamiseen HALOO?
On siellä helsingin herroilla ollut hauskaa kun ovat kärsämäen viisaiden kirjettä lukeneet.
Yksimielisesti hyväksyttiin? Taisi olla pelkkä muodollisuus kun on siellä muutama ihan järkeväkin ihminen tollojen seassa, ei ne muuten olisi hyväksyneet noin järenköyhää sepostusta?
niinoo perustettava 50 000 väestöpohjan kuntainyhtymä jossa on vastuullinen peruskunta, muut kunnant kirnuaa voita kuin kermaa riittää, mikähän kunta se alkaa napavastuuseen?
200 000 väkipohjaisen Sotealueen muodostaminen on oksen vastuukeskushallinto on Oulu
kun nyt saisivat edes 20 000 kunnan aikaiseksi mitä uskallan hiukan epäillä kun seuraa miten kuntapolitiikkaa hoidetaan? Kärsämäkisten valitus on hupaista sen rinnalla ettei sitä kukaan edes kelpuuta liitoskumppaniksi,
Tilanteessa missä valtiolta ollaan köyhänapua vailla mutta edes liitosselvityksiin ei olla valmiita vaikka talouden tasapainottaminenkin tarkoitti käytännössä menojen kattamista kunnan omaisuudella??
Onneksi kärsämäen kunnalta ei kysytä kriisiytymisvaiheessa miellyttääkö käytetty nimike ja pakkoliitoksistakin päättää sen jälkeen ihan muut kuin kärsämäen kuntahallinto joka osiltaan ajoi kunnan talouden tasolle missä ollaan.
Ihan varmasti hakevat rahaa valtiolta liitosselvityksiinkin?
"Katainen Turun Sanomille: - On nurinkurista, että voidaan toimia vasta silloin, kun ihmisten palvelut ovat nurin ja kunta konkurssissa. Valtiovalta ei voi jättää poliittisen päätöksenteon kyvyttömyyden seurauksena ihmisiä heitteille."
______________________
Mitäs sitten tehdään kun kunta on konkurssissa eikä kuntajohto ole sittenkään valmis toimenpiteisiin?
______________________
"luovuttaisiin yksittäisten kuntien nimeämistä kriisikunniksi. Kärsämäen kunta ei ole valmis pakkoliitoksiin.
Kriiskuntakriteeristön täyttävien tai määrittelyä lähestyvien kuntien liitosselvitykset, erityiset (erilliset) kuntajakoselvitykset tulisi välttää ja turvata näiden kuntien taloudellinen asema erityistoimenpitein siirtymäaikana, jotta kuntien valtuustojen työ kohdistuisi kunnan näkökulmasta oleellisempaan laajemman kuntakokonaisuuden rakentamiseen"
Kärsämäen kunnalla on yli 7 miljoonan euron sijoitussalkku ns revon rahoja rahapussissaan.
Kenen etuja ajaa se että kunta liittyis vaikka Haapajärveen jonne siirtyisi myös se kärsämäkisten esi-isien tienaama revonrahasto?
No tietenkin Haapajärviset ottaisivat mielellään vastaan 7 milj euron lahjoituksen ja samalla saisivat lopettaa kärsämäeltä lukiot, tekniset toimet, kyläkoulut, sairaalan, koivupuiston, terveyskeskuksen ja mitä vielä..
Oulu on liki konkurssissa, Raahe samoin, Ylivieska on kriisiytymmässä. Mihin ihmeeseen me voimme liittyä siten että siitä on hyötyä meille?
Kertokaa mihin kriteerit täyttävään, yli 20 000 asukkaan kaupunkiin meidän kannattaisi liittyä ja eikös sinne pitäisi olla vielä se maayhteys siihen liitoskuntaan eli ahvenanmaa jne ei käy. Pyhäntä ja Pyhäsalmi eivät ota eikä väestöpohja riitä..
Kyse ei taida olla kannattavuudesta vaan siitä, ettei vaihtoehtoja ole? Kärsämäen kohdalla suurempi kysymys kuin kenen kanssa kannattaa liittyä on se, kuka huolii kärsämäen riesakseen? Aina yhtä huvittavaa kuinka huolehditaan reporahoista ja unohdetaan kärsämäen velat jotka kärsämäki kippaa liitoskuntien harteille.
Jos syö enemmän kuin tienaa, se on konkurssi.
Näinhän kunnat, yksityiset kotitaloudet jne. toimineet kautta aikain.
Rahaa on helppo ottaa lainaksi, mutta se takaisinmaksu...
Kuntien kuin kotitalouksien tulisi miettiä mikä todella tärkeää = perusasioita joita ihmiset/ihminen tarvitsee? Tarvitseeko perhe jossa 1-2 lasta 300 neliön omakotitaloa? Tarvitseeko ihminen muskeliautoa, joka nykyisiin parkkiruutuihin ei mahdu, vaikka pärjäisi pienellä 1 litran koneella varustetulla pöntöllä. Unohtamatta sitä tosiasiaa että kuntien perustehtävä on vanhustenhuollon, terveyspalvelujen järjestäminen sekä peruskoulu. Myös monien asioiden suhteen ihmisten omatoimisuuden lisäämisellä olisi tervehdyttävä vaikutus. Em. miettiminen hyvä hyvä alku sille että mm. niin kuntien kuin kotitalouksien talous tervehtyy.
kuntain sisäsiittoisuus on itsensä ulostanut, aikaansa elähtänyt!
Olisikohan kriisiytymisestä pelastanut Hokkasen ja keskustaryhmän ajama tilintarkastajan erottaminen johon tuhlattiin asianaja Ylipukin palkkioihin yli 20.000 € ? Keskutalaiset vastatkoon, kiitos jo ennakkoon !
Ei olisi pelastanut mutta kertoo esimerkkinä paljon siitä mihin kuntaisit energiaansa käyttää. Kuntaisien varpaille astuneen tarkastajan potkuille löytyi aikaa, energiaa ja jopa rahaa huom. enemmän kuin kunnan asioiden hoitamiseen. Jos kuntataloutta olisi samalla innolla ja energialla hoidettu, kriisiytyminen olisi ehkä kyetty estämään? Nyt energia käytetään vain siihen, miten kuntaliitokset voitaisiin estää ettei hyvävelijärjestöltä mene valta. Uuden puheenjohtajan artikkeli selänteessäkin oli ihan tyhjää huttua vaikka asianomaisen piti olla kaivattu apu kärsämäen kuntapolitiikkaan. Flankkilan juttu samassa lehdessä piti sisällään sivulauseissa paljon enemmän asiaa vaikka kaunistelikin menneitä.
Kertoo kärsämäen kuntajohdosta kaiken kirjelmä valtiovarainministeriölle. Ei haluta edes kuntaliitosselvityksiä tehdä vaikka ollaan kohta kriisikunta. Senkin nimikkeen käytön haluaisivat valtiolta kieltää mikä on jo naurettavaa tosiasioiden kieltämistä.
Vastauksia kepuilta saat odottaa.
Niin, lehdessähän luki että tarkastuslautakunnan vuosibubjetti ylittyi 40 000 euroa ylimääräisten tilintarkastusten johdosto joissa ei löytynyt mitään.
Ja siihen kun hallinto-oikeuden päätösten mukaan täysin syyttömästi syytettyjen asianajokustannuksiin meni 20 000euroa asianajajalle niin tuon vaalikampanjan hinnaksi tuli 40 000euroa tilintarkastajalle ja 20 000 euroa asianajajille eli yhteensä 60 000euroa.
60 000euroa lianheittokampanjasta jossa hallinto-oikeuden päätökset olivat että ei mitään syytettävää.
Kukahan lakia tuntematon kämmäri masinoi nuo käräjäjutut joissa ei ollut sitten mitään pohjaa ja tiesikö lakijutut aloittaneet tahot että syytteet on täysin keksittyjä vai eivätkö ne osanneet lukea lakia yhtään?
Kalliita kämmäreitä ja virheellisen tiedon levittäjiä kuitenki kuntalaisille.
Olihan siinä tietenkin vaalit joita ennen kummasti tämä juttu nousi esille vuosien takaa.
Valtuusto saa muuten lakioppineen mukaan erottaa tilintarkastajan luottamuspulaan vedoten. Siinä ei tarvita mitään muita käsittelyjä.
Lehdessä oli että Ylivieska on ainoa kunta näillä alueilla joka on myönteinen kuntaliitoksille ja syy siihen on se että he neuvottelevat Alavieskan kanssa liitoksesta. Ylivieska on kriisiytyvien kuntien listalla myös.
Oulu on kusessa ja oulussa terveydenhoitoalalla työskentelä työskentelevä tuttuni sanoi että Oulussa henkilökunnan keskuudessa puhutaan 600 työpaikan vähentämisestä. Se varmaan tapahtuu määräaikaisten työsuhteet lopettamalla ja toimipaikkoja sulkemalla.
Vaihtoehtoina Kärsämäellä on liittyä entiseen kriisikuntaan Haapajärveen, joka on myös kriisiytyvien kuntien listalla ja jonka valtuuston puheenjohtaja Sanna Isola Maaselän jutussa totesi olevan taloudellisessa tilanteessa toivottomien yhtälöiden edessä ja että sote-menojen kasvu syö kaikki muista toimista saatavat säästöt. Kannattaako uppoavan Kärsämäen liittyä uppoavaan Haapajärveen? Kunnan kooksi muodostuisi noin 10 000 asukasta ja vaikka kärsämäen sivukylältä lakkautettaisiin kaikki palvelupisteet lukiota ja terveyskeskusta ja kaikkia kyläkouluja myöten niin säästöt eivät riittäisi Selänteen kustannusten vuosinousun kattamiseen.
Ps:Kuntaliitoksissa työntekijöillä on 5 vuoden irtisanomis-suoja, jos kunnanjohtaja omaa virkaansa suojaisi niin hänhän ajaisi kuntaliitosta kaikin keinoin. Tietääkseni kunnanjohtaja ja liki koko muukin johtoryhmä kunnassa taitaa olla jo liki tai yli 60v. Kuntaliitos varmistaisi heille eläkeviran kaikille kerralla eli ainakaan oman virkansa puolesta kunnan johtavat virkamiehet eivät viivytä kuntaliitoksia.
Jos 100 000 asukkaan kunta oulaskankaan ympärille alkaa muodostua niin sittenhän kuntaliitoksen suunta on selvä mutta nythän tällä alueella ei ole muodostumassa millään laskuopilla elinvoimaista kuntaa tai edes sote-piiriä.
Konkurssin kautta pakkoliitoksiin nykyisellä tyylillä ("Minne mennään..").
Kunnan johtavat virkamiehet ovat maksettuja renkejä joilla ei ole omia ajatuksia vaan hyppivät hyvävelijärjestön pillin mukaan. Jopa siinä määrin että esim. tarkastaja joka uskaltautui hyvävelijärjestön varpaille astumaan, joutui noitavainon kohteeksi joka lopulta saavutti naurettavat mittasuhteet.
Kuntaa "johtaa" valtuuston enemmistöpuolueesta eroittuvat narsistit tms. persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ex-koulukiusattuja reppanoita jotka luonnollisesti pyrkii johtopaikoille luonnehäiriöidensä ajamina alempiarvoisine juoksupoikineen. Heillä se hätä on koska heillä ei ole edes irtisanomis-suojaa vaan valta menee lopullisesti ja kerralla. Seassa toki myös ihan fiksuja oikeita ihmisiä joiden motiivit kuntapolitiikaan osallistumisessa ovat ihan toisaalla kuin henkilökohtaisissa tavoitteissa. Valitettavasti valtaosa sinunkaltaisiasi joilla on hirveä hätä omasta asemasta kuntapolitiikassa koska sitä ei liitosten jälkeen ole. Muutamalla äänellä takariviin koska ehdokkaita kuntapolitiikkaan ei tahdo saada millään ja se näkyy. Edelliseen viitaten kuntaliitosten suurin saavutus onkin se, ettei kuntapolitiikkaan pääse kaltaisiasi joilla on tahtoa enemmän kuin taitoa asia kauniisti esitettynä. Paljon ääntä ei järkeä.
Kyse ei ole kannattavuudesta edelleenkään vaikka sen perään huutelet eri avauksissa vaan siitä ettei vaihtoehtoja edes ole. Tosiasioiden kieltäminen ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan. Kerro mieluummin miten kärsämäki voisi jatkaa itsenäisenä kuntana? Niimpä, ei mitenkään.
SYödään nyt reporahatkin kulissien ylläpitämiseksi niin ompahan nekin rahat pois tulevan liitoskunnan kassasta josta mm. kärsämäkiset ovat tulevaisuudessa rahaa vailla.
Siinä olet ihan oikeassa että nykymenon (vapaamatkustaminen, kunnan omaisuuden syömien jne) jälkeen tulevien liitoskuntien yhteistalous on ajettu niin alas ettei edes liitokset turvaa kuntalaisille peruspalveluja. Olikohan Virkkunen joka jo tunnusti ettei liitoksilla tavoiteltuihin säästöihin päästä kiitos kuntaisien kulutusjuhlien.
Käsikirjoituksen mukaan mennään. Ollaan tekevinään selvityksiä ajan tappamiseksi vaikka kanta on selvä (ei liitoksia nyt vaan vasta kun ollaan takaisin hallituksessa) ja sillä aikaa pidetään kulisseja yllä syömällä kunnan omaisuutta jos muita keinoja ei ole. Nostetaan vaikka veroja ettei mene liian läpinäkyväksi.
Sitten mennään Sipilän siivillä oppositiosta liitoksia vastustamalla hallitukseen ja ENSIMMÄISENÄ "korjataan" kuntarakennelain sisältöä siten että paikallishallinto palautetaan liitetyille kunnille ( maakuntamalli?) jonka jälkeen TOISEKSI keput liittää kunnat.
On hyvin mielenkiintoista seurata miten paljon esim. kuntien velkamaaäriä saadaan kasvatettua kepujen käsikirjoituksella "jarrutetaan" ettei paikallis(kepu)hallinto mene maakunnista? Siis kuinka kalliiksi kepupolitiikka maakunnille lopulta tulee? Liitokset tulee joka tapauksessa ja mikä hauskinta, keskustalaisten toimesta (jälleen kerran).
Ja Sipilälle nukkeministerin virka. Pekkariset, Kiviniemet yms. vanhan kaartin edustajat jotka ajoi keput oppositioon piilottelevat Sipilän selän takana odottaen aikaa jolloin pääsevät taas johtoon. Ei omin avuilla vaan ja ainoastaan Sipilän ja Sipilälle kirjoitetun kiltinpojan roolin ansiosta.
Vaalivoiton juhlintaa seuraava krapula jonka jälkeen keput sukeltaa uudestaan samojen vanhojen partojen ansiosta kuin aikaisemminkin. Viimeistään sen jälkeen kun liittävät kunnat. Maakuntien alasajo jatkuu kepujen toimesta osa 2. Nyt vastustetaan ja ajetaan siinä samalla kuntien talous niin alas viivytystaktiikan aikana ettei edes liitokset turvaa kuntalaisille heidän peruspalvelujaan. Ne jotka seuraavissa vaaleissa äänestää kepuja tulevat vaalien jälkeen sylkemään kepujen silmille, niin raskaasti keput paitansa taas kääntävät. Hullua sinällään miten puolueen aseman ajamisessa ajetaan maakunnat polvilleen joista äänet tulee?
Keskusta vei pieniltä kunnilta Sote-järjestämisvastuun
13.5.2013 20:01 Asmo Maanselkä 9 kommenttia ilmoita asiaton viesti
Kahdessa vuodessa on unohdettu, että se oli Keskusta joka vei Paras- lailla pieniltä kunnilta Sote –järjestämisvastuun. Sote:n sotkuinen nykytila ei ole Jumalan vaan Kepun luoma.
Edellisen hallituksen pääministeripuolue Keskusta johti Paras -lailla kunta- ja palvelurakenne uudistuksen, joka on tuottanut nykyiselle hallitukselle paljon päänvaivaa. Ongelma on Soten pirstoutuminen ja ratkaisujen moninaisuus. Miksei Keskusta kirjoittanut silloin Paras -lakiin kotikunta-maakuntamalliaan?
Keskustan johdolla vietiin pieniltä kunnilta Sote -järjestämisvastuu, nyt se on tuotu jonain uutena asiana esille. Paras -lain 5 § mukaan alle 20 000 asukkaan kunta ei voi tällä hetkellä järjestää Sote -palveluita. Tämä perusratkaisu on ennallaan.
Kuntaa laajempaa aluetta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi tarvitaan. Raja on sama. Paras -lakia ruvettiin toteuttamaan kunnissa luoden kuntayhtymiä, perusturvaliikelaitoksia, yhteisvastuualueita ja isäntäkuntamalleja, ja jotkut edelleen sitkeästi järjestävät omana toimintana Paras -lakia vastaan.
http://www.karsamaki.fi/dynasty/kokous/2013300-7.HTM
Kuka täällä viestiketjuja sensuroi? Hullut saa huutaa raiskaajien perään nimien ja puhelinumerojen yms. kera mutta kuntajohdolle epämiellyttäviä viestejä sensuroidaan edelleen??
"– Verotulokertymää tarkastellaan, toiminnallisia ratkaisuja tarkastellaan, reporahastoon liittyviä tarkasteluja tehdään. Tämä on se kokonaisuus, jolla mennään vuoteen 2014, Hokkanen kertoo."
Todellisuus:
"Kärsämäen kunnanhallitus on tehnyt asiasta (Attendo) selvityspäätöksen kaikessa hiljaisuudessa. Jopa luottamushenkilöt ovat olleet pimennossa."