onko syytä hakea apua?
tarinani alkaa näin,olen jo useiden vuosien ajan tuntenut itseni hyljeksityksi.sitten elämäni tuli tilanteeseen,jossa ystäväni hankkivat rinnalleen kestäviä parisuhteita vastakkaiseen sukupuoleen,minun kokeillessani kaikenmaanilman renttuja minkään asian suuremmin onnistumatta.
aloin tästä kaikesta syyttää läskejäni (olin tuolloin 172cm/64kg).ajatusmaailmassani miehet eivät tahtoneet minua,koska olin lihava ja ällöttävä.
siitä alkoi taistelu ruuan kanssa,ikuinen sellainen.yritin olla syömättä.join päivässä 5litraa vettä ja imeskelin pastilleja,jotta en tuntisi nälkää,sillä tiesin olevani sille liian heikko.usein yritin oksentaa,siinä [onnekseni] onnistumatta.
sitten se tapahtui.elin taas päivää,jolloin päätin olla syömättä.sorruin ja söin.tunsin niin vahvaa ällötystä,että menin taas kumartelemaan pöntön ylle,jos tällä kertaa onnistuisin.kuolemakseni onnistuin.oksensin ulos kaiken syöneeni.en edes itkenyt.olin riemukas tuosta suuresta voitosta.jee,todellakin pystyn oksentamaan.
tätä on jatkunut ja jatkunut,urheilen iltani laihtuakseni,jätän pois kouluruuan ja iltapalan.syön ja oksennan.enkä edes laihdu.
itse en ole enää varma mistään.kaikki sosialliset suhteeni kaatuvat valehtelemiseeni.
en tiedä,olenko tilanteessa,jossa kaipaan apua.hallitsenhan tilannetta.tiedän olevani seko,mutta en vielä sairas.en oksenna usein.en tahdo pilata hampaitani ja ulkonököäni.
mistä minä saan ratkaisuja?
tarinani alkaa näin,olen jo useiden vuosien ajan tuntenut itseni hyljeksityksi.sitten elämäni tuli tilanteeseen,jossa ystäväni hankkivat rinnalleen kestäviä parisuhteita vastakkaiseen sukupuoleen,minun kokeillessani kaikenmaanilman renttuja minkään asian suuremmin onnistumatta.
aloin tästä kaikesta syyttää läskejäni (olin tuolloin 172cm/64kg).ajatusmaailmassani miehet eivät tahtoneet minua,koska olin lihava ja ällöttävä.
siitä alkoi taistelu ruuan kanssa,ikuinen sellainen.yritin olla syömättä.join päivässä 5litraa vettä ja imeskelin pastilleja,jotta en tuntisi nälkää,sillä tiesin olevani sille liian heikko.usein yritin oksentaa,siinä [onnekseni] onnistumatta.
sitten se tapahtui.elin taas päivää,jolloin päätin olla syömättä.sorruin ja söin.tunsin niin vahvaa ällötystä,että menin taas kumartelemaan pöntön ylle,jos tällä kertaa onnistuisin.kuolemakseni onnistuin.oksensin ulos kaiken syöneeni.en edes itkenyt.olin riemukas tuosta suuresta voitosta.jee,todellakin pystyn oksentamaan.
tätä on jatkunut ja jatkunut,urheilen iltani laihtuakseni,jätän pois kouluruuan ja iltapalan.syön ja oksennan.enkä edes laihdu.
itse en ole enää varma mistään.kaikki sosialliset suhteeni kaatuvat valehtelemiseeni.
en tiedä,olenko tilanteessa,jossa kaipaan apua.hallitsenhan tilannetta.tiedän olevani seko,mutta en vielä sairas.en oksenna usein.en tahdo pilata hampaitani ja ulkonököäni.
mistä minä saan ratkaisuja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysymykseesi, onko syytä hakea apua, vastaan että kyllä on.
Mainitset, että syöt ja oksennat, muttet laihdu. Opetelkaas kaikki syömishäiriöiset ynnä muut "laihduttajat" hieman biologiaa. Kun kehosi saa vähän energiaa, se siirtyy ns. säästöliekille, eli kuluttaa normaalia vähemmän.
On se kumma, kun ihmisten jakeluun ei mene se yksinkertainen laihtumisen metodi: syö vähemmän kuin kulutat. Mutta liiku, jotta kuluttaisit enemmän. SYÖ NORMAALISTI kevyttä sapuskaa, kehosi tarvitsee jopa rasvaa pysyäkseen terveenä. Eikö olekin ihmeellistä.
jos et tiedä asiasta mitään! Turhaa tänne tulla puhumaan tuollaista, kun varmaan jokainen tietää nuo laihtumisen säännöt, mutta bulimia on SAIRAUS eikä "hätä lue lakia"!!! Ei kukaan normaali ihminen vihaa itseään niin paljoa, että tekisi tätä itselleen, eikä normaali ihminen edes ajattelisi oksentamista.
Kyse ei pohjimmiltaan ole, hyvä älypää, siitä että tietoa ei olisi. Itse ainakin tiedän kaiken laihduttamisesta, terveydestä ja ravinnosta, mutta silti bulimoin välillä. Kun ajattelet koko päivän vain suklaapatukkaa ja tunnet olevasi kuin huumekoukussa oleva narkomaani, syöt niitä lopulta 7, lihot silmissä ja lopulta löydät itsesti kumartumasta vessanpöntölle useita kertoja päivässä, sitten voit tulla puhumaan uudestaan yksinkertaisista metodeista.
Itse olen nyt "kuivilla", mutta halusin vain selvittää joitain asioita. Tervettä elämää sinnekin suunnalle... On se tosiaankin ihmeellistä...