Olen ammatissa missä ei diabetestä saa olla, eikä kyllä muitakaan perussairauksia (esim astma, muut pahat allergiat, verenpaineet yms yms)... perusteelliset lääkärintarkastukset tasaisin väliajoin..
Nyt viime tarkastuksessa ilmeni että sokeriarvot oli kohollaan, ja parin kuukauden päästä pitäs tän asian tiimoilta mennä antamaan uudet näytteet... lääkäri enempiä selittelemättä sanoi että vois viitata aikuisiän diabetekseen... menin suorastaan paniikkiin, enkä tajunnut kysyä mitään ruokavalioista yms.. en minä sairautta pelkää, vaan sitä että minulta lähtee samantien ammatti!!!!
Tän muutaman viikon aikana olen saanut mittailla naapurin mittarilla verensokereita, ja aina aamuisin se on ollut 7-8 välissä (en siis ole syönyt 12 tuntiin)
Norppipainoinen olen, liikuntaa harrastan, suvussa diabetestä, mutta ruokavalio on vähän vinksin vonksin, ja siihen kaipaan apua... se varmasti auttaa tähän? Neuvoja ja ohjeita kaipaan kiitos!!! Nyt on hyvät neuvot arvokkaita! En tiedä mitä teen jos unelma ammatin menetän, eikä asiasta edes voi keskustella jos diabetes todetaan.
Nyt viime tarkastuksessa ilmeni että sokeriarvot oli kohollaan, ja parin kuukauden päästä pitäs tän asian tiimoilta mennä antamaan uudet näytteet... lääkäri enempiä selittelemättä sanoi että vois viitata aikuisiän diabetekseen... menin suorastaan paniikkiin, enkä tajunnut kysyä mitään ruokavalioista yms.. en minä sairautta pelkää, vaan sitä että minulta lähtee samantien ammatti!!!!
Tän muutaman viikon aikana olen saanut mittailla naapurin mittarilla verensokereita, ja aina aamuisin se on ollut 7-8 välissä (en siis ole syönyt 12 tuntiin)
Norppipainoinen olen, liikuntaa harrastan, suvussa diabetestä, mutta ruokavalio on vähän vinksin vonksin, ja siihen kaipaan apua... se varmasti auttaa tähän? Neuvoja ja ohjeita kaipaan kiitos!!! Nyt on hyvät neuvot arvokkaita! En tiedä mitä teen jos unelma ammatin menetän, eikä asiasta edes voi keskustella jos diabetes todetaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olisi todellakin kannattanut kysyä neuvoja. Nuo naapurin mittarilla saadut lukemat osoittavat että sokerinsietosi on heikentynyt. Missä ammatissa ollaan noin tiukalla että menee ammatti? Yleensä tuollaiset rajoitukset koskee D1:tä koska se voi olla riski ellei hoito ole hyvässä tasapainossa. Aikuistyypin diabetes (D2) ei ole niin kriittinen koska esimerkiksi yleisimmät pillerilääkityksen (metformiini) ei aiheuta yliannoksinakaan hypoglykemiaa ja tajuttomuuksia. Hieman koholla oleva verensokeri ei ole kriittinen ihmisen toiminnalle, useimmiten se ei aiheuta mitään oireitakaan (kuten sinulla on tilanne).
Pitkään jatkunut huonossa hoitotasapainossa ollut D2 voi aiheuttaa silmäsairauksia jotka rajoittaa eräissä ammateissa työskentelyä. Samoin tuntopuutokset esimerkiks jaloissa voi tulla esteeksi. Mutta nämä kaikki tulee esiin vasta hyvin pitkään huonosti hoidetun diabeteksen jälkeen. Jos nyt alat hoitamaan uhkaavaa diabetestäsi, ensin terveellisellä ruokavaliolla (hiilihydraattien vähennyskin auttaa, karppaamiseen ei tarvitse mennä) voi vielä välttää diabeteksen puhkeamisen ja vältyt oheistaudeilta.
Olen ammatiltani lentoemäntä... ja siinä ammatissa on todella tiukat terveydelliset vaatimukset, jotka tiukentuvat lentäjien tasolle.
Jo että "sairastat" migreeniä, on este ammatille...
Noi terveysvaatimukset voi tarkistaa lentoyhtiöiden sivuilta. Ja jos kohdallani todetaan sokeritauti, niin medikaalit lähtee samantien, enkä enää lennä sen jälkeen. Ajatus on jo niin kamala. Edelleen painotan että en sinällään diabetestä pelkää sairautena, vaan sitä ammatin menetystä.
Toki myös tiedän että nuo kotimittarit ovat suuntaa antavia. Vertailuna mies on mittaillut myös, ja hänellä ne ovat olleet aamuiin 4-5 välillä, että eroa on.
Olen kyllä lukenut ja kaivanut tietoa paljon, mutta neuvoja silti otan, jos joku vaan jaksaa kirjotella.
Ja olet oikeassa, olis pitänyt kysyä neuvoja lääkäriltä.. mutta siinä tilanteessa menin niin lukkoon.
Olen liki 40 vuotias, unelma ammatissani, ja minun on vaikea kuvitella että tekisin mitään muuta... enkä taida osatakkaan...
Puhumattakaan siitä että tie veis koulunpenkille ja asuntolaina niskassa... aikamoisen huono yhdistelmä...
Ei kakkostyypin diabeteksestä kannata olla kovin huolestunut. Kymmeneen vuoteen se ei aiheuta varmaan mitään oireita. Myöhemmin 15-20 vuodessa voi jotain tulla. Minulla on ollut d2 13 vuotta, eikä siitä ole haittaa ollut. Verensokeri on nykyään aina 15, eikä se tunnu mitenkään.
Ei tunnu nyt, mutta kohta. Minulla verensokerit eivät olleet noinkaan korkealla ennen lääkityksen aloittamista ja silti neuropatiaa alkaa jo olla jaloissa. Äidilläni D2 ehti olla kauemmin lääkitsemättömänä hieman alemmilla arvoilla ja jouduttiin amputoimaan jalka.
Ammatin menetys tässä huolestuttaa, ei mikään muu. Ja siinä vaiheessa menee talouskin nurin... (asuntolaina)
Eli aika monta asiaa menee samalla iskulla.
Yritä nyt ensin omin voimin ruokavaliota korjaamalla saada verensokerit normalisoitumaan ettet saa diabetesdoagnoosia. Ehkäpä näin saat vielä muutaman terveen työvuoden jonka jälkeen oletkin "valmis" maapalveluun ennen eläkkeelle jäämistä. Kerrot olevasi normaalipainoinen joten diabeteksen ei luulisi johtuvan siitä. Pyri säännölliseen ruokailurytmiin (todennäköisesti vaikeaa työaikojen vuoksi) ja ainakin vähennä hiilihydraatteja mutta karppaukseen ei ole syytä mennä koska ylenmääräinen kovien rasvojen syönti voi olla vaaraksi lentävässä työssä olevalle (veritulppariskit).
Nimenomaan tuo syöminen on just se juttu mihin minun täytyy huithapeli syöjänä tarttua, se tulee olemaan iso haaste, mutta nyt siihen teen muutoksen ja piste.
Olisko sulla jotain hyvää linkkiä kenties hyviin diabetes ruokiin? Jotain olen jo kasaan saanutkin, mutta kaiken otan kiitollisena vastaan!
Meillä on suvussa diabetes hyvin vahvana.. niin äidi kun isän puolella... ja tyhmänä ja huolettomana en vaan ole ajatellut asiaa...
Toivotaan että saan pysyä ilmassa vielä piiiitkään. Arvostan suuresti maapalvelujen työtä, mutta kyllä tunnen oman paikkani olevan tuolla pilvien yläpuolella, näin vuosienkin jälkeen saan kylmiä väristyksiä koneen ottaessa nousukiitoa.. :)
En edes sen kummemmin siihen kun pari vuotta sitten katkaisin käteni ja jouduin olemaan pois jokusen kuukauden töistä... minä vaan niin fanattisesti rakastan työtäni =)
Erityisiä "diabetesruokia" ei oikeastaan ole! Syödä saa ja pitääkin monipuolisesti ja terveellisesti. Rajoitetaan hiilihydraattipitoisten ruokien syöntiä, kannattaa lukea tuoteselosteita tarkkaan. En tiedä löydätkö lentokoneaterioista tuoteselosteet jos syöt niitä työssä ollessa. Toisaalta pitäähän sinun tietää ruokien ravintoaineet kun matkustaja kysyy niitä. Muistaakseni lentokoneaterioissa on diabetesversio ja se perustuu juuri vähäisempään hiilihydraattimäärään ja se pitäisi olla tiedossa jotta matkustaja osaa ottaa oikean määrän ateriainsuliiniaan. Itään lennettäessä on tietenkin ongelmana se että ruuissa on usein lisukkeena riisi, mutta sen voi jättää pois (tai vähentää minimiin) ja syödä vain vihannekset. Länteen lennettäessä voi kiusaukseksi tulla roskaruoka vaaleista jauhoista leivottuine leipineen ja pizzoineen. Netistä löytyy eri ravintoaineiden hiilihydraattimääriä. Joidenkin ruoka-aineiden hiilihydraatit ovat hitaasti imeytyviä (tutuin ruisleipä) jolloin verensokeri ei nouse kovin jyrkästi aterian jälkeen.
Hienoa että olet löytänyt ihanneammattisi. Itsekin työskentelin aiemmin ihanneammatissa, mutta organisaatiomuutoksessa siihen lisättiin asiakaspalvelu ja käytännössä jokainen asiakaskontakti oli negatiivinen niin eihän sitä jaksanut. Lisäksi työni oli vielä jatkuvaa kolmivuorotyötä joten diabeteskin oli otettava huomioon. Toisaalta jopa D1:ä sairastava työtoveri pärjäsi hienosti tehtävissä.
Kiitos paljon vastauksestasi.
Kyllä lennolle matkustajat voivat lennolle tilata erikoisruokia, mutta se ei koske henkilökuntaa... meille on eri eväät, joskaan ei todellakaan sen paremmat. Joten on jo tuttu juttu jo pitemmän aikaa ollut se, että minulla on toisinaan omat eväät mukana..
Tässä kovasti kokoilen eri raaka-aineita ja eri reseptejä, ettei ateriat jämähdä samoihin ruokaaineisiin ja sen kyllästymisen myötä repsahda..
Tosi kävää että oma unelma työsi kohtasi tuollaisen lopun. Tsemmppiä sinulle ja paljon kiitoksia.
Ammatistani luopuminen tapahtui "luonnollisesti" eli jäin eläkkeelle heti kun vain pääsin (ei tarvitse riidellä enää asiakkaiden kanssa). Nyt voin tehdä sitä mikä minua kiinnostaa ja silloin kun kiinnostaa. Ala on vaihtunut kokonaan, olen osa-aikaisesti ruokahuollossa, joten myös nämä ruokarajoitteet ovat tulleet tutuksi. Kun itsellä on useampi krooninen sairaus ja allergioita perheessäkin, oppia on kertynyt "kantapään kautta".