SOTILAS VOI OLLA MARTTYYRI
Jotkut kristityt väittävät että marttyyrius voi tarkoittaa ainostaan kuolemista passiivisena väkivallan uhrina, mutta heidän mielestään marttyyrius ei voi tarkoittaa sodankäyntiä Jumalan asian puolesta.
Mutta ei evankeliumia levitetä evankeliumin levittämisen tähden vaan Jumalan valtakunnan tulemuksen tähden. Raamattu pitää marttyyreina myös niitä jotka kävivät sotaa uskonsa puolesta, kuten Aabraham (Hepr.11:8), Mooses (Hepr.11:23), Gideon, Simson ja Daavid (Hepr.11:32) ja jotka kuolivat sodassa uskonsa puolesta ja jotka uskon kautta tulivat "väkeviksi sodassa" (Hepr.11:34).
RAUHAA ON VAIN OIKEUDENMUKAISUUDESSA
Pasifistit sanovat että sota on kauhea asia koska sodassa kuolee siviilejä. Mutta sosialismissa vielä suuremmat ovat siviilien kärsimykset muodollisesti rauhanajan oloissa kuin sodassa. Siviiliuhrien määrästä ja kärsimyksestä kertoo jotain kymmenet miljoonat siviiliuhrit Neuvostoliitossa, Kiinassa, Kambodjassa ja muissa itä-blokin maissa. Sortovaltaa tai tyranniaa ei yleensäkään tule pitää rauhana, vaan valtionterrorina ja valtion harjoittamana systemaattisena väkivaltana yhteiskunnan omia jäseniä kohtaan.
"Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! " Luuk.19:41-42
JEESUS TULI SYTYTTÄMÄÄN SODAN MAAN PÄÄLLE
Rauha ei ollut Jeesuksen opetuksissa mikään itseisarvo. Tämän maailman "rauha" on useinmiten ollut sortovaltaa.
"Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt! " (Luuk.12:49)
Jeesuksella oli profeetta Eliaan tavoin valta syöstä tulta taivaalta (Luuk.9:54). Jeesus valitsi termiksi juuri "tulen heittämisen maan päälle" (Luuk.12:49) koska hänen esikuvansa profeetta Elias heitti tulta maan päälle tuhotakseen Jumalan viholliset (2Kun.1:10). Mutta Jeesus halusi että tuo Jumalan vihan tuli olisi jo syttynyt. Jeesus tuli sytyttämään ihmiskunnan tuleen, jokaisen ihmisen sotaan toinen toistansa vastaan.
Myös tunnetuin epä-kanoninen evankeliumi, Tuomaan evankeliumi, vahvistaa tulen merkityksen kohdassa Luuk.12:49:
"Jeesus sanoi, "Ehkä ihmiset luulevat että olen tullut tuomaan rauhan maailmaan. He eivät tiedä, että olen tullut aiheuttamaan taisteluita maan päälle: tulta, miekan, sodan. Sillä talossa on viisi: kolme kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaa vastaan ja poika isää vastaan, ja he tulevat seisomaan yksin." (Tuom.1:16)
Tuli, meikka ja sota ovat ilmiselvästi yhdenmukaisia asioita. Alku-kristityt siis tiesivät että Jeesus halusi sytyttää ihmiskunan tuleen, jokainen ihminen joutuisi sotaan pahuuden ja hyyyyden taistelussa.
"Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan." (Matt.10:34)
Miekka ja rauha ovat tässä vastakohtia, eli miekka tarkoittaa yksinkertaisesti sotaa. Jeesus tuli tuodakseen sodan ihmisten keskuuteen.
Jotkut kristityt väittävät että marttyyrius voi tarkoittaa ainostaan kuolemista passiivisena väkivallan uhrina, mutta heidän mielestään marttyyrius ei voi tarkoittaa sodankäyntiä Jumalan asian puolesta.
Mutta ei evankeliumia levitetä evankeliumin levittämisen tähden vaan Jumalan valtakunnan tulemuksen tähden. Raamattu pitää marttyyreina myös niitä jotka kävivät sotaa uskonsa puolesta, kuten Aabraham (Hepr.11:8), Mooses (Hepr.11:23), Gideon, Simson ja Daavid (Hepr.11:32) ja jotka kuolivat sodassa uskonsa puolesta ja jotka uskon kautta tulivat "väkeviksi sodassa" (Hepr.11:34).
RAUHAA ON VAIN OIKEUDENMUKAISUUDESSA
Pasifistit sanovat että sota on kauhea asia koska sodassa kuolee siviilejä. Mutta sosialismissa vielä suuremmat ovat siviilien kärsimykset muodollisesti rauhanajan oloissa kuin sodassa. Siviiliuhrien määrästä ja kärsimyksestä kertoo jotain kymmenet miljoonat siviiliuhrit Neuvostoliitossa, Kiinassa, Kambodjassa ja muissa itä-blokin maissa. Sortovaltaa tai tyranniaa ei yleensäkään tule pitää rauhana, vaan valtionterrorina ja valtion harjoittamana systemaattisena väkivaltana yhteiskunnan omia jäseniä kohtaan.
"Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! " Luuk.19:41-42
JEESUS TULI SYTYTTÄMÄÄN SODAN MAAN PÄÄLLE
Rauha ei ollut Jeesuksen opetuksissa mikään itseisarvo. Tämän maailman "rauha" on useinmiten ollut sortovaltaa.
"Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt! " (Luuk.12:49)
Jeesuksella oli profeetta Eliaan tavoin valta syöstä tulta taivaalta (Luuk.9:54). Jeesus valitsi termiksi juuri "tulen heittämisen maan päälle" (Luuk.12:49) koska hänen esikuvansa profeetta Elias heitti tulta maan päälle tuhotakseen Jumalan viholliset (2Kun.1:10). Mutta Jeesus halusi että tuo Jumalan vihan tuli olisi jo syttynyt. Jeesus tuli sytyttämään ihmiskunnan tuleen, jokaisen ihmisen sotaan toinen toistansa vastaan.
Myös tunnetuin epä-kanoninen evankeliumi, Tuomaan evankeliumi, vahvistaa tulen merkityksen kohdassa Luuk.12:49:
"Jeesus sanoi, "Ehkä ihmiset luulevat että olen tullut tuomaan rauhan maailmaan. He eivät tiedä, että olen tullut aiheuttamaan taisteluita maan päälle: tulta, miekan, sodan. Sillä talossa on viisi: kolme kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaa vastaan ja poika isää vastaan, ja he tulevat seisomaan yksin." (Tuom.1:16)
Tuli, meikka ja sota ovat ilmiselvästi yhdenmukaisia asioita. Alku-kristityt siis tiesivät että Jeesus halusi sytyttää ihmiskunan tuleen, jokainen ihminen joutuisi sotaan pahuuden ja hyyyyden taistelussa.
"Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan." (Matt.10:34)
Miekka ja rauha ovat tässä vastakohtia, eli miekka tarkoittaa yksinkertaisesti sotaa. Jeesus tuli tuodakseen sodan ihmisten keskuuteen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voisi olla toisen tai jonkun asian puolesta panna oma henkensä.
Voiko muu kuin tosi uskova tulla marttyyriksi kuolemalla uskon puolesta,58. Ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja kivittivät. Ja todistajat panivat vaatteensa nuorukaisen jalkain juureen, joka kutsuttiin Saulus.
59. Ja he kivittivät Stephanin, joka rukoili ja sanoi: Herra Jesus, ota minun henkeni.
60. Niin hän pani polvillensa, ja huusi suurella äänellä: Herra, älä lue heille tätä syntiä. Ja kuin hän tämän sanonut oli, niin hän nukkui.
..Stephani rukoili suoraan Jumalalta anteeksiantamusta niille jotka hänet kivittivät.
Mites tämä sopii vl-oppiin kun siinä sanotaan että aina tarvitaan toinen (vl) antamaan synnit anteeksi kun Jumala ei suoraan voi.
No ajattelette tietysti että Stephani oli se oikea uskovainen joka antoi kivittäjille synnit anteeksi mutta hänhän olikin uskovainen. Okei.
Mutta pyysivätkö nuo kivittäjät häneltä anteeksi? Eivät.
Stephani halusi armahtaa heitä silti. Kivittäjät eivät kumarrellet Stephania.
Sanon vain että tehkää perässä, vl:t!
Mutta mitä hän sillä tarkoitti, isä anna heille anteeksi ja lähetä joku pavelioistasi heille saarnaamaan se.
Ja ne palveliat on aina enneuskoneuta sillä hetkella maan päällä olevaisina.
Jos ja kun Jumala armahtaa ihmisen niin hän avaa ensin omantunnon ja synnyttää katumuksen ja pelon.
Jumala lähettää hänen luokseen enenuskoneen, jolla on työnään saarnata syntiselle kaikkien syntien anteeksiantamus.
Jolloin hänkin saa Pyhän Hengen ja voi alkaa itsekkin saarnaamaan, eikä vain voi mutta SAARNAA