Minulla on erittäin paha paniikkihäiriö... Jo pelkkä roskien vienti ulos tuntuu ihan hirveältä, ja paniikki iskee jo silloin.. Hain tänään apteekista cipralexia ja alkuun opamoxeja jos olo pahentuu lääkkeitten alotuksessa. Mietin että pystyykö pelkän opamoxin voimalla käymään kaupassa, vai voiko paniikki tulla vaikka olisi ottanut lääkkeen? Olisin iloinen jos saisin kokemuksia asiasta :)
Opamox ja kaupassa käynti
tiritiritööttööt
7214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä voi kohtaus tulla bentzosta huolimatta. Ei mikään lääkitys välttämättä vie kohtauksia pois.
beetasalpaajakin olisi hyväksi.
mikä idea opamoxeja on sitten syödä jos kohtaus voi tulla silti?
No minulla taas on kokemusta siitä, että Opamox vie ahdistuksen ja paniikin pois. SSRI taas ei siinä juurikaan auttanut, nimittäin ennaltaehkäisyssä, vaikka se siksi minulle aikanaan määrättiinkin. Tämäkin on varmaan niin persoonakohtaista.
Kannattaa ennen kauppaan lähtöä kokeilla jonkin kerran, että mitä ne Opamoxit sinulle tekee, että ei mene ostokset plörinäksi. Tuo ko lääke tehosi alkuun minulla jo huomattavan vajaalla annoksella ja nyt reilussa kolmessa vuodessa (siis todella harvoin) purkillisen syöneenä olen huomannut vaikutuksen huomattavasti heikenneen. Vaikutus tulee nyt lähes ainoastaan täydellä annoksella. Noihin jää kuulema myös helposti koukkuun, mutta silti kannattaa tuon tilanteesi alussa minusta pahimpiin vaivoihin käyttää. Jo riittävä uni on kovasti rauhoittava asia ensi alkuun, jonka voi O:lla saada aikaiseksi. Siis ennenkuin SSRI muutaman viikon kuluessa auttaa, ehkä.
Omakohtaisista kokemuksista uskallan sen sijaan suositella itsesi karaisua pelkotilojesi suhteen. Siis heti sen jälkeen, kun olet tilanteesi saanut stabiiliksi. Mieti mikä oikeasti pelottaa ja ahdistaa. Tämän tiedostamisen jälkeen vain asialla itsea siedättämään / karaisemaan. Pienin jatkuvasti pidentyvin askelin kohti "surman suuta", kohti pelon aiheuttajaa. Ensin pyörähdät vaikka kaupan pihalla, jos siitä hengissä selvisit, niin sitten eteiseen jne jatkuvasti pikkuhiljaa edeten ja ennenkuin arvaatkaan olet läskitiskillä rupattelemassa myyjän kanssa :)
No olipa pelkosi, paniikin aiheuttajasi mikä tahansa, niin olen varma, että lääkkeillä et siitä pääse eroon, mutta ne auttavat pahimmissa tilanteissa hyvin ja ovat sinulla ikäänkuin turvana takataskussa, kunhan olet ensin pelkosi kohdannut ja tiedostanut.
Kuvailemani asiat siis ovat auttaneet omalla kohdalla ja en tietenkään voi olla varma, että miten tuo menetelmä itsekunkin kohdalla toimii. Tuskin tuosta ratkaisevasti haittaakaan on, eli et mene siitä yhtään enempää rikki, kuin juuri nyt satut olemaan.
Niin piti vielä sanoa, että aivan maailmanluokan pelot ja pahimmat ahdistukset kohtasin täysin tyhjästä juuri silloin ensi viikkoina, kun SSRI:tä aikanaan aloin nieleskellä. Kuuluu ilmaisesti joillakuilla asiaan, ennen kuin helpottavat. Kyllä sen ihminen kuitenkin kestää :) Ei missään nimessä kannata lopettaa sitä kuuria, koska pahimmoilleen se ahdistus saattaisi hellittää jo seuraavana päivänä ja jos lopetat, niin sama helvetti taas käsillä, kun uutta kuuria aloitat. Aikoinaan SSRI:n lopetus sujui minulla helposti useampi vuosi sitten, kun sitä reilun vuoden päivät olin käyttänyt.
Mulla nimenomaan Opamoxi auttoi tollasiin paniikkijuttuihin. Tuntia ennen kuin sen otin, niin oli valmis kauppaan...ei, se ei sitä tarkottanut että olisin sielä juhlien ja sosiaalisesti painanut menemään, mutta se kumminkin lievitti sitä jännitystä siitä, että "eikai tapahdu mitään pahaa!" Sekä otti käsitärinän pois.
Kiitos vastauksista :) Olen siis ennenkin syönyt cipraa ja se on auttanut, ja olin kuukauden laakson osastolla niin sekin varmaan auttoi tilannetta.. Jossain vaiheessa lopetin lääkityksen ja muutin uuteen paikkaan niin paniikki taas alkoi.. Olen kokenut paljon läheisten kuolemia, molemmat vanhemmat ja isovanhemmat, isäpuolet ovat kaikki kuolleet, eikä hirveesti ole tukiverkostoa.. Yleensä pelkään kaupassa tai ulkona tulevani hulluksi ja olen ihan yksin eikä kukaan ole auttamassa mua, tiedän siis suunnilleen mistä pelot johtuu mutta en silti pääse niistä eroon, ja äitin kuoltua n. 2v sitten paniikkihäirö laukesi ja sen jälkeen on ollut parempia jaksoja ja huonompia, nyt ollaan taas sillä huonolla jaksolla.