Vaiko se ettei me olla yhdessä? Minä tunnen itseni välillä hyvin rakastetuksi, vaikkei pitäisi olla mitään syytä siihen. En keksi mitään selitystä sille, paitsi sinä joka tulet mieleeni niin usein. Mutta eihän se voi olla niin...
Henkimaailman asioita. Kuka niistä tietää. Sydämellään näkee parhaiten. Mitä ikinä teemmekään olkaamme kuitenkin aina rehellisiä toisillemme. Siksipä minun on turha kieltää tunteitani, ainahan sinä olet tiennyt ne.
Henkimaailman asioita. Kuka niistä tietää. Sydämellään näkee parhaiten. Mitä ikinä teemmekään olkaamme kuitenkin aina rehellisiä toisillemme. Siksipä minun on turha kieltää tunteitani, ainahan sinä olet tiennyt ne.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kärsimystä on vain se, että sinut tunnen niin voimakkaasti ja silti ei olla yhdessä. Se on todellista kärsimystä. Tunnen oikeasti. Hyvä, jos tunnet itsesi rakastetuksi sillä minä rakastan sinua/häntä paljon. Joka päivä "sanon" sinulle, rakastan. Sanon sen aina, kun tuska on käymässä liian suureksi. Hyvä, jos olet sen kuullut.
"Näin aivan hiljaa tahdon sua mä rakastaa"
Näin olen oppinut elämään ja joskus useinkin päivässä kyynelillä tai ilman sen kuiskaan.. minä niin sinua rakastan.
Samat tunteet ne täälläkin ja jopa ajatuksetkin, ei rakkaus tarvitsekaan mitään syitä kun se tulee kohdalle, eikä sitä voi edes hallita, se on kuin vapaana oleva luonnonlapsi se tulee ja joskus se menee vain sydämellä sen voi kokea
Rakkaus on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Kun minä jäin yksin, luulin etten voi enää nauttia mistään. Muttei se niin ole. En voi vain nauttia rakkainpani kanssa. En saa jakaa tunteita enkä elämää hänen -kalleinpani kanssa. Mutta voin muuten ihan hyvin. Teen tehtäväni,tapaan ihmisiä ja hoidan velvollisuuteni. Enhän toki heitä kaikkea menemään vaikka minut on jätetty
uskoin vielä eilen noihin tain omaisiin tunteisiin, mutta eilinen asia teki asian niin epävarmaksi, paitsi voihan olla että taas vain minä olen se joka kuvittelee asioita omassa pienessä päässäni, voi olla että hän teki sen kuitenkin rakkaudesta, en tiedä, en tiedä mitä hänen päässään liikkuu ja kertoa en voi koska oli niin outo asia, joka ei kuitenkaan joka päivä osu kohdalle..
Tämä aloitus on naiselta miehelle.
No sen kyllä tyylistä tunnistaa :)
Kuinka jonkun tunne voi olla toiselle kärsimystä, toisaalta itse mietin, kun tiedän erään ihmisen tietävän minun tunteista, että häntä ahdistaa kun mä oon ne hänelle vihjannut..
Mua ahdistaa vain mun omat tunteeni häntä kohtaan. Enemmän kuin hänen tunteensa mua kohtaan. Joita niitäkin on.
Voi, no teillä on sitten jotakin yhteistä. Hän jota mä... Ei ole koskaan sanonut, että olisi mitään mua kohtaan., itse kuvittelen joskus, vaan eipä se katseeseen voi perustua.
Meidän tilanteessa ahdistukseni lievenisi, jos tietäisin, ettei hän pidä minusta. Silti omat tunteet ahdistaa enemmänm kun niitä kerran on.
Mä toivoisin, että hän edes pitäisi musta, no vaikka ihmisenä. Joskus ehkä voitaisi puhua niinkuin normaalisti.. se tuntuisi kanssa hyvälle
Tuo on hyvin sanottu, minäkin haluaisin puhua hänelle normaalisti, vaikka jotain arkipäivän asiaa, olla vaikka facebook-kaverina jne. se hieman helpottaisi kaipuuta.