Kaupungin vuokra-asunnossa kylmä.

Tiivistysnauhaa on myyty kaupoissa melko halvalla. Aikoinaan tiivistin ikkuna-aukkojen reunoja, mutta sitten taloon vaihdettiinkin uudet ikkunat seuraavaksi.

Vuokralla asuvalle ei kuulu tiivistenauhojen ostaminen eikä asentaminen.
Huonossa tiiveydessä olevien ikkunoiden ja ovien huoltotyöt kuuluvat vuokranantajalle.
Ikkunoiden tiiveys vaikuttaa ilmanvaihtoon, huoneilman laatuun, huoneen lämpötiloihin, sisätilojen viihtyvyyteen ja kiinteistön lämmityskustannuksiin ja sitä kautta vuokriin. Kyllä edellämainittujen asioiden kuntoonsaattaminen kuuluu taloyhtiölle.

Kenelle kuukuu, kenelle kuuluu.....

Mitä se kenellekkään kuuluu, jos on niin avuton, jos saa itse tiivistetitä ikkunoihin. Uusavuttomat saisivat paleltua hengiltä. Saataisiin yhteiskuntaan ihmisiä, jotka oikeasti haluaisivat yrittää eivätkä vain odottaisi muiden hoitavan hommat.
Palele p****le!

eiääliö? Vanhukset, petipotilaat, liikuntavammaiset, sota- ja muut invaliidit ja vihaamasi uusavuttomat kiittää neuvosta (palele p****le).

Tiedoksi. Ilmanvaihto, huoneiden lämmitys ja lämpötilat, ikkunoiden korjaus ja tiivistys jne kuuluu vuokranantajalle.

Lämmitys ja lämmin vesi sisältyy vuokraan.
Jospa sinulla on niin pieni vuokra, että sillä saa vain vähäisen määrän lämpöä.
Vai onko vesi sitäkin kuumempaa.

Huoneen lämpötiloja mitattaessa on aina huomioitava kylmän tuloilman sekä ilmavirtausten vaikutus huoneen lämpötiloihin ja sisätilojen oleskeluviihtyvyyteen.
Vaadi isännöitsijää tarkistamaan asuntosi lämpötilat sekä ilmavirtaukset ja huolehtimaan, että asuntosi ikkunat ja ovet ovat ilmatiiviitä

Tiedoksi, huoneen lämpötiloista sekä vuotoilman ja ilmanvaihdon vaikutus vallitsevaan lämpötilan tuntemuksiin.
Huonetilan oleskeluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat vallitseva lämpötila, jossa VEDOTTOMAN tilan viihtyvyyden alaraja on 21 C astetta.

Epätiiviit rakenneliitokset sekä ikkunoiden tiivistevuodot ja korvausilman aiheuttamille kylmille ilmavirtauksille sekä siitä johtuvista vedontunteista, saman viihtyvyyden aikaansaamiseksi joudutaan huoneen lämpötiloja pitämään 23 - 26 (24-25) C asteisina.

Onko asunnossa ilmavirtauksia?

Huonekylmyys, vedontunne sekä huono ilmavaihto ja asumisviihtyvyys ei ole mikään kaupungin omistamien asuntojen yksinoikeudellinen etuoikeus.
Samat vedontunteet sekä huonekylmyydet ja huonot ilmanvaihdot ovat toistuvia "herkkuja" myös osaketaloissa ja kiinteistöyhtiöiden omistamissa rakennuksissa.

Vain aniharvoin ovat kiinteistön ikkunat ja ovet onnistuttu tiivistämään itse sekä oikeaoppisesti ilma ja vesitiiviiksi.
Suurilta osiltaan maamme kiinteistöjen ikkunat ja ovet ovat huonossa tiiveydessä rakenneliitosten ja ikkunatiivisteiden osalta.

Vain sisätilojen oleskeluviihtyvyys määräyksillä olisi mahdollisuus muuttaa sekä parantaa huoneiden lämpötiloja, ilmanvaihtoa sekä sisäilman laatua.

Oleskeluviihtyvyys määräyksiin sisältyisi myös rakennusten ilmatiiveys, jotka koskisivat myös ikkunoita, ovia, niiden rakenneliitosten, tiivisteiden ja lämpöeristeiden ilmatiiveys.

Oleskeluviihtyvyys määräykset parantaisivat merkittävästi huoneilman laatua ja vähentäisi hengitystiesairauksia ja niiden hoitokustannuksia.

Asumisviihtyvyysmääräyksillä parannettaisiin myös, melkein kaikkien kiinteistöjen lämmitysenergiatehokkuutta 5 -20 %.

Tuhansien kiinteistöjen parempi energiatehokkuus vaikuttaisi merkittvästi myös maamme ilmasto ja energiatehokkuus tavoitteisiin.
Energiatehokkuuden parannustöillä olisi merkittävä vaikutus myös maamme työllisyyspolitiikkaan.

Joskus 1990-luvulla väitettin, että 19 astetta on sisälämpötilaksi joku terveysnormi tai sääntö. Miten on nykyään, voiko vuokralaisia hytisyttää 15 asteen lämmössä isännöitsijä, joka on talossa kyllä kirjoilla, mutta asuu käyntännössä esim. mökillään?

VEDOTTOMAN asunnon asumisviihtyvyyden alaraja on 21 - 22 C astetta.
Ulkoilmasta tuleva korvausilma sekä huonossa tiiveydessä oleva huonetila vaatii saman asumisviihtyvyyden aikaansaamiseksi 23- 26 C asteen lämpötiloja.

19 c astetta on jonkun poppaukon keksimä tai iglun lämpötila suositus.

Teillä perustuu energiatehokkuus sekä säästö siihen että lasketaan asuntojen lämpötiloja.

Palelun tuntua sisällä voi huomattavasti vähentää kangasverhojen vetäminen ikkunan eteen, niin että lämpöpatterin tuottama lämpö sekoittuu ulkoapäin tulevaan kylmyyteen, eikä viuhu kylmä viima suoraan tuuletusraosta niskaan.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa säädetty kunnossapitovastuu.
Vastuujakotaulukko velvoittaa osakkeen omistajan tiivistämään ikkunat ja ovet.
- As Oy:ssä osakkeen omistaja tiivistyttää/tiivistää vuokralaisten ikkunat ja ovet.
( Tosin vastuujakotaulukossa neuvotaan täysin virheellisesti -ikkunat ja ovet-: Ulkopuolta ei yleensä tiivistetä).

Kaupungin vuokrataloissa sama tiivistysvastuu on VUOKRALAISILLA..

Vastuujakotaulukon mukaan alan taidottomalla asukkaalla/osakkaalla on osittain vastuu kiinteistön energiatehokkuudesta sekä osavastuu hiilidioksidipäästöistä.

Tiivistysvastuun mukana asukkaalle asetetaan myös vastuu säätöjen mukaan toimivasta ilmanvaihdosta sekä sisätilojen ilmanlaadusta.
Vain säätöjen mukaan toimiva ilmanvaihto voi estää osaltaan kosteusvaurioita sekä sisäilman sairausvaaroilta.
Vastuujakotaulukon tiivistysvelvollisuus asettaa asukkaalle myös vastuun sisälämpötiloista sekä vedosta ja asumismukavuudesta.

Pientalojen asukkaille tiivistysvastuu/ halu lankeaa, kuin manulle illallinen.

Taloyhtiön vastuujakotaulukon ovat yhteistyössä laatineet Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiehet ja insinöörit.

Vastuujakotaulukkoa laadittaessa ei ole kuultu: asukkaita, energiantehokkuus-, ilmanvaihdon- tai sisäilman tutkijoita ja tiivistysalan asiantuntijoita.

- Ulkopuolta ei yleesä tiivistetä"
Vastuujakotaulukossa on itse keksityt tiivistysohjeet.

Mie kyllä tiiän miten ja millä tiivistetään ikkunat. Mie tiivistin ikkunoita villapunoksella ja liimapaperilla jo Viipurissa.