Ostin tossa käytetyn purjeveneen, ja ihmettelen tässä, että miten mahtuu jätökset menemään pöntöstä noin pienen reiän ja putkiston kautta septitankkiin..? Pöntössä on käsikäyttöinen pumppu. Pöntön pohjalla noin 5cm halkaisijan reikä ja sitten 90 asteen kulmassa alkaa vaakasuorassa olevan neliskanttinen putki, joka on osa pöntön mekaniikkaa. Siitä sitten eteenpäin aika mutkikasta reittiä pitäisi tavaran mennä septitankkiin.
Eihän tuosta voi mennä läpi kuin pienemmät asiat?? Onko tuommoinen melko normaalin näköinen venepönttö tarkoitettu ollenkaan isommille asioille?
Eihän tuosta voi mennä läpi kuin pienemmät asiat?? Onko tuommoinen melko normaalin näköinen venepönttö tarkoitettu ollenkaan isommille asioille?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Niin paksua jöötiä ei ainakaan mun veneessä ole kukaan onnistunut tuottamaan, ettei läpi menisi. Pumpun ja läppien läpi mennessään paksumpikin tavara silppoutuu ja septitankissa pian liukenee veteen lähes vesimäiseksi. Tavallinen vessapaperikin hajoaa kuiduiksi. Onhan kotikäyttöönkin saatavana pumpulla varustettuja pyttyjä, joiden viemäripuoli on vain 30 mm halkaisijaltaan.
Aivan pakko kommentoida tähän, että toinen meidän lapsista tapasi esikoululaisena ja ekaluokkalaisena päästää kiinteää jätettä kerran, pari viikossa. Paha krooninen ummetus. Tuli joskus sellaisia kivikovia suuria pötkylöitä, että ne piti muovipussi käsineenä poistaa pöntöstä ja heitää laidan yli. Kerran punnittiin patukka, ja se painoi toista kiloa. Ihan hyvä kertaponnitus 15-20 kiloiselta piltiltä.
Ravintopuolen valinnoilla pystyy tietysti paljon vaikuttamaan siihen mitä tuhkaluukusta tulee ulos... purjehtijoiden oma menu tutuksi!
No vakavasti puhuen; tiedän että ainakin joissain veneissä paperit laitetaan omaan pussiin. Voihan toki olla että vessa vetää paperitkin - mutta haluatko ottaa riskin? Ahtaassa veneessä putkien rassaus on vielä hankalampaa kuin kotona. Saati jos tulvii yli. Ei kivaa. Matkanteko keskeytyy ikävästi tai vessa jää tukkeeseen loppureissun ajaksi.
Muistaakseni myös jossain lomakohteissa, saattoi olla esim. Kreetalla/Kreikassa saattoi olla sama systeemi ihan maissa, hotellissa/motellissa samasta syystä eli ohuet viemäriputket.
Paperien laitto muualle kuin pyttyyn on hätävarjelun liiottelua. Kuulemma huonomminkin hajoavia paperilaatuja on olemassa, mutta jos ei jotain ekstravahvaa viisinkertaista veneeseen valitse, menee normaali vessapaperi ongelmitta läpi. Paperin hajoamisesta on kiusallisen omakohtainen kokemus parin vuoden takaa. Kokonainen rulla, jopa se perinteisen mallinen pahvihylsykin levisi pitkin venettä melko pieneen vesimäärään todella kovassa kelissä. Ei se paperi ole ainakaan yhtään sen pahempaa putkistossa kuin leväkukinto.
Jos tukkeuman saa jollakin aikaan, sen voi poistaa siellä reissussa ihan uhtä kätevästi tai ikävästi, miten sen nyt ilmaisee, kuin kotirannassakin. Ei mitään kivaa puuhaa, mutta mahdollista. Useimmiten tukoksen aiheuttaa joku vieras, joka laittaa pyttyyn jotain sinne kuulumatonta.
Vanha hyvä sääntö on, että vessa pyttyyn saa pistää mitä vaan kunhan ensin syö sen. Muutoin vain pehmeää wc- paperia. Eikä mene tukkoon.
Holding tankki eli suomalaisittain oudosti "septi" on eri juttu ja menee tukkoon. Painovoimainen tyhjennys pohjaventtiiln kautta on isossa säiliössä tukkeutumisvaarassa kun painovoima satamassa kerää kiinteät aineet ja paperikappaleet pohjalle. Imulla saisi varmaan tyhjennetyksi mutta jos ei sitä ole saatavilla niin gasti ajaa hitaasti ja kapteeni rassaa viemärin auki vauhdissa. Jos on käsipumppu septin tyhjennykseen niin säästyy p-sukellukselta.
Jollei aloittajan ravintona ole 1,5 voltin paristot, muu pitäisi mahtua mutkista huolimatta.
Sedimentit septiin tulee satamassa - ja tasaisella, mutta eikös avomeren varuste ole kolmitiehana pytyn ja tankin välillä. Tankki tyhjäksi kun imu löytyy, aukeella hait seuraa. Kaverilla on kompressorityhjennys. On vielä lähtenyt ennen räjähdystä:-)
PS: seppomartti, toivottavasti ratti toimii!
Ihka ainoa kerta kun painovoimainen tyhjennys, tai mikään muukaan kohta järjestelmästä, on mennyt tukkoon, oli pohjaventtiilin jämähdettyä puoliväliin. Tai pikemminkin se hana jäi kolmannesauki, vipu kyllä kääntyili kauniisti laidasta laitaan, kuten kai suorastaan tapana on.
Mulla nin isot tortut, että kotihuussisa pytyn vesi usein nousee aluksi korealle ja vasta sitten lähtee liikkeelle. En ole uskaltanut kertaakaan jaskoa veneen pyttyyn, hommailen vierassatamien huusseihin aamuisin. Paitsi Iniön uuden sataman pöntön KAPA ei riittänyt - sinne jäi lillumaan.
Mulla menee kotihuussi välillä tukkoon, mutta venehuussin reiästä on mennyt ulos.
Noin käy, jos ostaa hanan, jonka vipu on prässätty kolmen millin levystä ja maalattu punaiseksi. On myös kestäviä valettuja hanoja markkinoilla.
Joo, se hana ei kestänyt kuin vähän yli 10 v veistämöltä lähdettyä. Nykyisessä on valettu kahva ja kestänyt pidempään, mutta jäykistymisen merkit tuntuu. Seuraavaksi Trudesignia peliin. Silkkaa tyhmyyttä, etten vaihtanut jo imutyhjennystä asentaessa.
Kertovat, että jos pilssiin piipit valuttaa, mätänee lasikuitu läpivuotavaksi parissa vuodessa.
Kiitoksia tämä kokemuksen jakamisesta kanssamme!
Sähköisestä maseraattoripumpusta kaikki poistuu mukavasti 25 mm letkun kautta. Myös paperi. Tosin saattaa olla järkevä käyttää sitä hiokepitoista kierrätettyä.
Meillä on sääntönä se, että joka tukkii, se avaa. Ei ole mennyt tukkoon ja luulen, että joku on vetänyt vessan pyhhkimisen aikanakin :D
Mulla meni kerran maseraattori tukkoon, tyhjentelin sitä aika pian käytön jälkeen.
Siksi nykyään tyhjennän lähteissä septin, paperi on kerinnyt pehmenemään. Seppomarttikin tiesi että se on nimenomaan holding-tankki, eli paskan säilytykseen.
Onkohan siitä koto viemäripumpun rutkutuksesta mitään riemua näissä hommissa?
Toiminta kai perustuu enempi pumpun imuefektiin, jota taas veneWC:n järjestelmät vastustavat - siis toimiessaan.
Itsellä on Lavacin käsikäyttöinen veski ja ensimmäisiä kertoja käyttäessäni sain sen tukkoon. Tämän jälkeen olen vetänyt pariin kertaan persittä pyyhkiessäni. Lavacin vessassa on tehokas pumppu kyllä, mutta se mutkä pöntön pohjalla saattaa jumiutua jos veskipaperit pääsevät sopivasti myttyyn. Yleensä syömme veneellä rasvaisempia ruokia kuin kotona, joten kovin kankeita pytoneita ei pääse syntymään.
Minuulla on ollut veneissäni Lavacin vessa 30 vuotta eikä se ole kertaakaan mennyt tukkoon. Ehkä meillä ja miehistöillämme on erilaiset tottumukset vessapaperin käytössä?
Jos haluaa käyttää erityisen runsaasti vessapaperia, pitääkö paperit panna pönttöön? Tämä koskee kaikkia venevessoja. En usko, että Lavacilla olisi erityistä tukkeutumisongelmaa muihin vessoihin verrattuna. Brydon Boy -vessa tukkeutui, kun eräässä aikaisemmassa veneessäni oli maakrapu-gasteja avomerireissulla.
En yrittänyt haukkua Lavacia mitenkään, mutta omilla tottumuksilla sain sen tukkoon ja se on fakta! Mielestäni Lavac on erittäin hyvin toimiva ja mukava käyttää. Helpompi minun on vetää kahteen kertaan kuin muuttaa vessapaperinkäyttötottumuksiani. Mihinkään erillisen roskikseen en paskaista paperia rupea laittamaan.
Jos halua välttämättä tietää niin käytän 2 arkkia/pyyhintä ja niin monta pyyhintää että kaikki ruskea irtoaa hanurista. Jonkun mielestä 1 arkki/pyyhintä riittää, mutta minusta on inhottavaa kun sormi menee läpi paperista juuri siellä persreiässä. Voihan minulla olla normaalia rajummat otteet hommassa, tai terävemmät sormet.
Kyllä se toimii, mutta käske vaimon käyttää vain vähän vessapaperia.
Minkälaista pyyhintää?
Aika "paskat" jutut teillä
Ahtopaine ratkasee
Just tuon takia veneilyssä otetaan lähtölaukaukset kun satamasta lähdetään ja fendarit on veneessä. Välillä otertaan tasatuntitömpsäykset ja satamaan saavuttua sitten töijäyspaukut.
Pysyy röörit avonaisian sekä itse paskojalla että veneessä.
Tamponi 32mm putkessa avomerellä pahalla kelillä jättää vaimonkin mieleen, että pyttyyn pistettävä materiali pitää pureskella ensin huolellisesti.
Itse olen ihmetellyt tuota valtaistuimen pohjalla oleva 32mm reikää. Ainoa selitys on se, että merivessa on Englantilaisten tekemä isompien alusten imutyhjennysjärjestelmiin ja suoraan siirretty pienvenekäyttöön.
Itse piirtelin pöntön ja siihen liittyvän pumpun, joka ei jätä isommallekaan kokkareelle muuta mahdollisuutta, kuin mennä kiltisti tankkiin. Vaikea on asiaa lähteä kokeilemaan, koska isompireikäisiä valtaistuimia ei ole tarjolla, eikä tekeminenkään ole helppoa..
Putkistoissa ylipäänsä 32 mm on vakiokoko, samoin kuin 50mm, 75 mm ja 110mm. Persereiän kokoa ei varmaan ole vielä EU:n huvivenedirektiivissä standardoitu, mutta veikkaisin sen olevan ainakin heteroilla pienempi kuin 32mm. Maissahan vessaputken koko on 110mm, mutta niissä ei ole pumppua välissä. En ole itse saanut Jabscoa kertaakaan jumiin, vaikken mitään välipumppauksia suoritakaan, paitsi ehkä kovassa kallistuksessa.
Välipumppaus ei ole tarpeen tukoksen välttämiseksi, mutta hajun tuotantoa se merkittävästi vähentää. Ja nestepintaa on todella hyödyllistä alentaa kelissä.
32mm saattaa olla väärä ja 38mm oikeampi putkikoko.
Teoriasi perusteella heteromiehillä sitten kaikista aikuisista ihmisistä olisi pienimmät jöötit?
Veneen septisysteemeissä 38 mm, mutta mantereella tiskin tai lavuaarin viemäroinnissä 32 mm.
En halua ottaa tähän sen tarkempaa kantaa ilman empiiristä tutkimusta.