Noniin naikkoset, tunnustuksia kehiin. :) Mikä ihastuksessasi/rakastetussasi oli se piirre joka sai pääsi kääntymään? Tai mikä oli se piirre joka viimein herätti "sellaisenkin" kiinnostuksen, jos tunsitte jo ennestään ja viimein ihastuit häneen?
Omassa ihastuksessani kiinnostuksen herätti sanavalmius ja huumorintaju. Sitten huomasin sen miten suudeltavan söpö hän on, vaikka yleensä en pienistä ja pyöreähköistä kiinnostu vaan makuni on aiemmin kallistunut pitkiin ja "atleettisiin". Sen jälkeen tajusin ihastuneeni enemmänkin kun huomasin ajattelevani häntä hiljaisina hetkinä. Hän tosin on toisen oma enkä ole menossa väliin, mutta on tämä silti kivaa, pitkästä aikaa. :)
Omassa ihastuksessani kiinnostuksen herätti sanavalmius ja huumorintaju. Sitten huomasin sen miten suudeltavan söpö hän on, vaikka yleensä en pienistä ja pyöreähköistä kiinnostu vaan makuni on aiemmin kallistunut pitkiin ja "atleettisiin". Sen jälkeen tajusin ihastuneeni enemmänkin kun huomasin ajattelevani häntä hiljaisina hetkinä. Hän tosin on toisen oma enkä ole menossa väliin, mutta on tämä silti kivaa, pitkästä aikaa. :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ensimmäisenä ihastuin hänessä hänen kipakkaan sanavalmiuteen, ajatuksiin.
Tavatessa hänet ensimmäisen kerran, nähdessäni hänen kävelevän itseäni kohti tiesin, että siinä kävelee nainen jonka olen tiennyt olevan olemassa.
Ihastuin rakastettuni suloiseen luonteeseen :) Ulkonäöltä hän on kuin enkeli, sisälle on kätkeytyy valtava voima: Sitkeys, usko ja periksiantamattomuus.
Nainen, jossa todella on temperamenttia, kaunis, viksu ja kaikin puolin rakastettava seikkailija nainen.
Hänellä oli tapanaan piirrellä koulussa sellaisia pieniä kukkia vihkojensa kulmiin. Minä en ollut koskaan nähnyt mitään niin suloista. Siitä se sitten lähti. Kukkasista. =)
Minullakin on tylsillä tunneilla tapana piirrellä kukkasia vihkon kulmaan :D hassu juttu.
Ihastuksessani herätti mielenkiinnon, hmmm... oikeestaan hänen koko olemus. Ei se rakkautta ollut ensi silmäyksellä, ei ainakaan minun kohdalla. Kinastelimme aika useesti ja toisin sanoen meillä oli sukset ristissä vähän väliä. Jossain vaiheessa tajusin että hän on oikeesti todella ihana ihminen, vaikkakin toisen oma. Mutta en vaihtaisi hetkeäkään hänen kanssaan viettämästä ajasta pois. Hän on ensimmäinen ihminen joka on saanut mut antautumaan henkisesti ja fyysisesti. Itse kun on aika jääräpää, niin hän on ainoa joka saa pääni kääntymään. :)
..hänet heti, pidin vain sen omana tietonani kauan..
Äärettömän suloinen ja kaunis tyttö, niin herkkä ja ujo..
Ja minulle niin rakas
Valtavan kauniit ruskeat silmät ja asennoituminen tilanteeseen, jossa tapasimme. Hän oli vain syötävän suloinen kaikin puolin sillä hetkellä, vähän ujo mutta silmät pilkahteli. Ja siitähän ei ohi päässyt.. ;)!
Aluksi hän oli kaikkea muuta paitsi sitä, mitä olin "tulevalta tyttöystävältä" odottanut. Miltei vastakohta niille haaveilleni, joita mulla oli ollut. Mutta tää tyttö oli vaan äärimmäisen mielenkiintoinen, mua kiinnosti sen ujo ja epävarma persoona, jota hän yritti peittää ristiriitaisin sanoin ja teoin. Ensin ei edes tultu juttuun. MUTTa kun hän oppi minut tuntemaan... Kaikki oli niin toisin. Hän oli juuri sitä, mitä olin aina halunnut naisesta! Ihan kuin hänen koko persoonansa olisi muuttunut!
ja määrätietoisuuteen...,
Hän kiipeis vaikka kohtisuoraa pystyseinää ylös, jos haluais - siinä rappingit vaan pöllyäis!
hänen rohkeaan, ennakkoluulottomaan, avarakatseiseen ja voimakkaaseen luonteeseensa ja tietysti älykkyyteen, joka on sopivasti kuorrutettu huumorilla. Hän on nainen, joka ei pienistä hötkyile ja kulkee omia polkujaan, mutta joka osaa myös olla herkkä ja hellä. Äärimmäinen herkkyys ja äärimmäinen voima samassa persoonassa tekee hänestä todella kiehtovan ja haastavan ihmisen. Ulkoisesti hän on suloinen kuin...on ihanaa kun voin käpertyä hänen kainaloonsa kuin pieni linnunpoikanen. Minun fyysinen hentouteni saa levätä hänen vahvoilla käsivarsillaan. Se on se yin ja yang...ne vain loksahtavat paikoilleen kuin palapelin palaset. Plops!
Ihastuin Hänessa siihen, kun Hän kertoi olevansa vapaa, olleensa jo monta vuotta yksin... etsivänsä rakkautta kuten minäkin. Mutta se ei ollutkaan totta. Hänellä oli jo seurustelusuhde, josta hän ei kertonut minulle mitään, muitakin hänellä oli ollut.
Sellaista se ihastuminen on. Se voi perustua valheille. Tunne voi jatkua senkin jälkeen, kun tosiasiat tulevat esiin. Kummallista. Ehkäpä siis ihastuin hänessä siihen, mitä hän on, siihen, mitä hän kertoi itsestään ja siihen, mitä hän jätti kertomatta. Ihastuin ihmisen.
hänen ulkonäköön, tähän taskukokoiseen pirteään ja syötävän suloiseen!
Toki olin jo aiemmin ihastunut luonteeseen, mutta kun hänet näin olin myyty
Siihen että hän oli monessa vastakohtani.
..kaikkeen, josta niin usein olen täällä jo kertonut.
...siihen että hän sai minut tuntemaan että haluan hänen kanssaan seksiä.
Eli varmaan sitten ulkoinen olemus, hiukset, rinnat, huulet...koko pakkaus...
Siihen, että hän sai minut tuntemaan niin että haluan iskeä hänet määräämättömäksi ajaksi omakseni (= vokotella seksisuhteeseen).
Ihastuisin viattomuuteen, söpöön hymyyn, ujoon katseeseen, syvällisyyteen, moraaliin ja arvoihin, hassuuteen, rennon rehtiin olemukseen, hiukan poikamaiseen, mutkattoman kivaan naiseen...
Olen kai sellaisiin ihastunutkin mutta tällä hetkellä olen kyllä sinkku edelleen, aika näyttää jatkuuko se status vai ei. ;)
Ihastuin hänessä hänen salaperäiseen ja arvioivaan katseeseen. Minua kiehtoi ottaa hänestä selvää. Hän osaa olla vakava mutta kuitenkin hymyillä samanaikaisesti. Siinä on jotain hyvin erikoista. Hän on silmiä hivelevän kaunis. Hän tuoksuu hyvälle. Hän on aito. Hänellä on ihana nauru.
HArvoin tapaa niin herraskaisia miehiä!
Ah
Ihastuin hänen kokonaisuuteen, tai oikea sana olisi rakastuin! Ja joka päivä rakastan häntä enemmän ja enemmän. Hän on kaikkea sitä mitä siltä oikealta etsii. TÄYDELLINEN!