Katkerat eksät

Oletko miettinyt että kenties exäsi on ehkä aika rikki siitä että jätit hänet, ja jos yhtään bipon toimintaa tunnen niin hän ei ole saanut minkäänlaista oikeata selitystä ja lopetusta asiaan. Ja jos et sinäkään välttämättä ole yhtään halunnut kohdata omaa sairauttasi vaan raukkamaisesti vain paennut paikalta niin silloin et juuri muuta voi odottaa. Omakohtaisiin kokemuksiin peilaten voin todeta että mikään ei riko pahemmin kun se että bipo-kumppani yhtäkkiä muuttuu täydeksi hirviöksi ja vaan "katoaa" jättäen toisen siivoamaan sotkun kun bipo lähtee taas jälleen kerran tavoittelemaan sitä utopistista onnea milloin mistäkin...ihan vaan ajatuksensa tuntematta sinun tapaustasi. Sairahti taas vaan korvaan tuo kumppanin hulluksi kutsuminen. Ehkä hänen ei olisi tarve niin paljon käsitellä asioita jos itse olisit kyennyt sen tekemän. Tosin sairaudentunnottonana ja maniassa ei bipo kyllä tietenkään tähän pysty.

Mielestäni hyvä lähestymistapa on, että ihmistä ei voi "tuomita" diagnoosin perusteella, vaan käytöksen perusteella. Diagnoosi ei oikeuta ns. tervettä kohtelemaan toista huonosti tai väheksymään toisen ajatuksia tai tunteita, mutta toisaalta diagnoosi ei myöskään myöskään oikeuta (diagnosoitua) kohtelemaan toisia huonosti tai vapauta vastuusta omien tekemisien suhteen. Puhua voi mitä tahansa, ihmiset yleensä uskovat (puhuvat toisille) sen minkä kokevat itselleen vähiten kivuliaaksi. Ihmisen käytös ja sen suhde siihen mitä ihminen puhuu, on minulle mittari sen suhteen kuinka ihmisen nään. Kaikilla meillä on ongelmamme ja heikkoutemme, kaikille meille löytyy kyllä diagnooseja, jos siihen on tarvetta.

Ihan oikeen lopetuksen ja selityksen eksäni sai. Se ei tullut nurkan takaa. Suhteemme ei toiminut. Hänelle se ei sopinut vaan tulee uhkailuja ja kiristyksiä. Tiedoillaan kiristää mua olemaan hänen kanssa yhteyksissä. Me käsittelimme asioita monia kuukausia eron jälkeen ja yritimme olla kavereita. Hän ei vaan lopettanut uhkailua ja kiristystä. Kaikkien muiden eksien kanssa olen hyvissä väleissä oli kumpi tahansa jättäny. Kaikki bipot ei jätä tosta noin vaan kumppania yksin ihmettelemään. En oo koskaan tehnyt sellasta. Onko susta ihminen terve jos uhkailee ja kiristää toista sekä levittää asioitani meidän yhteisille tutuille? Mun mielestä ei. On uhkaillut myös itsemurhalla mikäli en ole hänen kanssaan tekemisissä. Mäkin oon rikki ollu yhden eron jälkeen mut en alkanu häiriköimään eksääni vaikka oonki tällänen hullu. Se ei vaan oo soveliasta. Mun korvaan särähti se et miks luulet mun sairauteni liittyvän eroon? Ei se liity. Mä en näe järkeä suhteessa roikkumiseen jos se ei vaan toimi. En oo yhtäkkii päättäny erota vaan pitkän prosessin jälkeen. Miks täällä aina puolustellaan sitä tervettä eksää? Ei se bipo oo aina se suhteen pahis. Eikä se suhteen pahis oo välttis kumpikaan vaan suhde ei vaan jostain syystä toimi mitenkään päin vaikka mitä tekis.

Yks 9 vuoden suhde, 2 vähän yli vuoden kestänyttä suhdetta teininä ja sitten tää viimeisin että heh heh vaan. Ei kantsi luulla omiaan.

Eiköhän hälläkin ole jotain mielellistä ongelmaa. Ei järjissään oleva ala vainoamaan.