Minä olen niin loputtoman väsynyt elämään jatkuvien fyysisten kipujen kanssa. Diagnooseja on kymmenen ja lääkkeitä yhdeksän. Elinaika odote on, ehkä noin viisissäkymmenissä ja ikää on nyt nelisenkymmentä. Miksi yrittää enää kun kuolema korjaa kuitenkin jossain vaiheessa. Ainoa mikä minut täällä pitää on läheiset ihmiset. Luulisi, että kun on käynyt lähellä kuolemaa, niin osaisi nauttia elämästä mutta ei se niin mene. Masennus ja ahdistus siitä että elämä on rajallinen, on murskaava.
Eläminen päivä kerrallaan, ajattelematta tulevaisuutta on ainoa tapa jolla saa pään pidettyä edes jotenkin kasassa. Jaksamista kaikille masentuneille ja sairaille, jotka yrittävät selvitä taas tulevasta päivästä.
Eläminen päivä kerrallaan, ajattelematta tulevaisuutta on ainoa tapa jolla saa pään pidettyä edes jotenkin kasassa. Jaksamista kaikille masentuneille ja sairaille, jotka yrittävät selvitä taas tulevasta päivästä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.