Naapurini pihassa kasvaa vuosi vuodelta suureneva valtava vaahtera, joka varjostaa pahasti pihaani. Oksat ulottuvat laajalti pihani päälle, näistä kaksi alinta kookasta poistettu edellisen naapurini suostumuksella. Kumpi maksaa laskun ja millainen suostumus vaaditaan, jos tilaan erikoismiehet ja -laitteet typistämään ylempiä pihani päälle kaareutuvia oksia?
Naapurini ei halua kaadattaa puuta - olen kyllä puhunut asiasta, ja kertonut mielipiteeni puusta.
Edellinen naapurini kävi syksyisin haravoimassa ja viemässä pois pihaani tippuneet runsaat vaahteranlehdet - omassa pihassani tuota puulajia ei ole. Uusi naapurini ei halua jatkaa käytäntöä - päinvastoin vielä jättää pensasaidan viereen runsaan kerroksen oman pihansa puolelle tippuneita lehtiä suojaksi kotiloille.
Voinko siirtää naapurin puolelle nämä hänen pihansa kasvin tiputtamat runsaat syksyn lehdet? Mitä laki sanoo?
Naapurini ei halua kaadattaa puuta - olen kyllä puhunut asiasta, ja kertonut mielipiteeni puusta.
Edellinen naapurini kävi syksyisin haravoimassa ja viemässä pois pihaani tippuneet runsaat vaahteranlehdet - omassa pihassani tuota puulajia ei ole. Uusi naapurini ei halua jatkaa käytäntöä - päinvastoin vielä jättää pensasaidan viereen runsaan kerroksen oman pihansa puolelle tippuneita lehtiä suojaksi kotiloille.
Voinko siirtää naapurin puolelle nämä hänen pihansa kasvin tiputtamat runsaat syksyn lehdet? Mitä laki sanoo?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyseisestä asiasta on palstalle kirjoitettu kymmeniä, ellei satoja mielipiteitä.
Laki lähtee kuitenkin siitä, että se jolle naapurin puolelta aiheutuu haittaa oksista, juurista jne. on ensin kehotettava naapuria haitan poistamaan. Jollei naapuri kehotusta noudata, niin tällöin haittaa kärsivä on oikeutettu tekemään sen itse. Laskun siitä hän tietysti maksaa myös itse, jollei harvan varteen ja lapion/sahan käyttöön kykene. Mitään oikeutta ei ole syntyneen roskan viemistä naapurin tontille.
Jätteitä ei saa kerätä sellaiseen paikkaan, mistä naapurille aiheutuu haittaa. Haitan todistaminen on taas niitä vuosikymmeniä jatkuvia riidan aiheita.
Tarkistinpa asiaa lakiasiantuntijoilta muualta: Naapuri ei joudu hoitamaan kokonaan omalla tontillaan sijaitsevan kasvin vieraille tonteille levittämiä roskia. Sen sijaan oman tonttini päälle kaartuvien runsaiden oksien pudottamat risut ja lehtiryökkiöt, haitat hänen tulee hoitaa. Siis tervetuloa pihalleni haravoimaan vaahteranlehtiä, naapuri! Vie lehtisäkit mukanasi, kuten edellinenkin naapuri.
Hoh, hoijaa. Niillä sinun lakiasiantuntijoilla vippaa korvien välistä.
Kyllä tontin omistaja saa jättää vaikka 100 vuoden lehdet tontilleen, eikä hänen tarvitse niitä mennä naapurin tontillekaan haravoimaan.
Laki lähtee nimenomaan siitä, että jos naapuri, jonka puista lehdet ovat peräisin ei kehoituksesta huolimatta haravoi pihallesi pudonneita vaahteranlehtiä, niin sinun on silloin se itse tehtävä.
Suomessa on lähes miljoona omakotitaloa, joitten tonteilla kasvaa monenlaisia lehtipuita. Jokainen haravoi oman tonttinsa riippumatta siitä, mistä pihalle tuleet lehdet ovat lähtöisin.
Ei kiinteistöllä tosiaan saa olla mitään ulokkeita räystäitä eikä puunosia toisen kiinteistön puolelle! Jos on, niistä aiheutuvat haitat ja roskaamiset on hyvitettävä. hohhoijaa vaan.
Ai sellaista. En ole tiennytkään, että Suomessa saa rakentaa niin lähelle naapurin tonttia, että jokin räystäs menisi rajan yli naapurin puolelle.
Mutta, jos jonkun puun oksa kasvaa naapurin puolelle, niin naapuri saa sen poistaa, ellei toinen sitä kehotuksesta huolimatta tee.
Niin kyllä naapurin asia on poistaa nuo nuo oksat tai hoitaa niiden aiheuttamat haitat siis tontilleni oksista alaspäin putoavat suuresti haittaavat risut ja oksat. Asiaa säätelee Naapuruussuhdelaki.
Lopeta jo tuo inttäminen. Naapuruussuhdelaki antaa oikeuden itse poistaa, jos naapuri ei kehoituksesta huolimatta poista, mutta ei velvoita naapuria.
Laki eräistä naapuruussuhteista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, muuttamalla Rakennuskaaren 2 luvun 1 ja 2 §:ä, täten seuraavaa:
8 §
Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon ‹laki› sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista.
Äsh, ukkoni on vähän kiukkuisempi inttäjä kuin 10 100. Jätän hänet neuvottelemaan naapurin kanssa, miten naapuri hyvittää aihuttamansa merkittävät haitat. Luitko muuten uutisista, miten suparfutari Messin naapurikähinä päättyi Espanjassa? Osataan sitä muuallakin kuin täällä Pohjan perukoilla! :D
Mitä ne naapurin tontilta lentävät lehdet oikeasti haittaa, nehän voi itse käyttää hyödyksi.
Meidän naapurissa, rajan lähellä kasvaa suuria lehtipuita ja osa lehdistä tietysti tulee meidän puolella. Me haravoidaan ja kompostoidaanja niin saadaan vuosittain suuret määrät hyvää lehtimultaa, vieläpä ihan ilmaiseksi.
Lisäksi puut suojaavat pikatieltä kuuluvan autoliikenteen melulta, taas huomasimme sen kun lehdet ovat pudonneet naapurin puista.
Vuosien kokemuksella vakuutamme, että huonosti kompostoituvat vaahteranlehdet ovat meille pihassa merkittävä naapurin aiheuttama haitta! Hohhoijaa. Lakiasiat ovat nyt minulle riittävästi selvinneet tämän asian suhteen, ja siirryn taas seurailemaan puutarhasivustojen keskusteluita. Reippaita pihapäiviä tiedossa! Kiitokset kaikille vastaajille.
*** miten naapuri hyvittää aihuttamansa merkittävät haitat***
Ei tuo ukkosi mitenkään järjen jättiläiseltä vaikuta, kun meinaa saada jotain naapurilta vastoin hänen tahtoaan. Jos naapurinne kippaa jotain tavaraa luvatta tontillenne, niin silloin ukkosi voi vaatia hyvitystä, mutta jos lunto kippaa jotain luonnossa kasvavaa, niin turha toivo, ellei sopua synny.
Sun puolelle tulevat oksat voi katkoa, mutta muuta et pysty tekemään.
Veikkaisin myös että jos jotain ammattimiehiä oksia katkomaan kutsutaan, niin se menee sun laskuun.
Saahan ne naapurin puolelle tulevat juuretkin katkoa, jos kerta puu kasvaa aivan rajan lähellä. Eiköhän se puun kasvukin siitä kärsi.
Oikein ovela katkoo ne naapurin vaahteran oksat keväällä (mahlan juoksun aikaan), se heikentää vaahteraa, ellei jopa tapa. Pitää toki ensin huomauttaa niistä oksista naapurille ja sitten vasta katkoa itse, jos naapuri ei kohtuullisessa ajassa toimi.
Laki, johon nämä juurien- ja oksien katkojat vetoavat on peräisin vuodelta 1920. Jos ko. lakia luetaan/ ymmärretään oikein, niin siinä selvästi viitataan haittoihin jonka perusteella toisen puita voisi mennä vahingoittamaan. Näitä ovat varjostaminen oksista aiheutuvana tai puutarhan huonovointisuus juurista aiheutuen.
Laissa puhutaan siis maankäytölle aiheutuvasta haitasta eikä mistään muusta!
Lain toimivuus on myös tullut testattua käräjäoikeudessa muutama vuosi sitten jolloin naapurin todettiin menetelleen laittomasti mennessään katkomaan rajan yli ulottuvia oksia.
Häh, tokihan puun juuret, jotka tunkeutuvat toisen tontille ovat aivan todellinen haitta.
Ne vievät voimaa maasta, kuivattavat nurmea ja jopa estävät toisen tontin omistajaa käyttämästä omaa tonttiaan haluamallaan tavalla, esim. kasvimaana, eikä oikein isojen puiden juuriston alueella kasva edes pensaat. Käyttökelvoton alue saattaa viedä tontin rajalta usemman metrin levyisen kaistaleen, neliöinäkin jonkun verran, esim. 3x70 m = 210 m2
Kaveri kertoi kuinka naapurinsa oli aikanaan istuttanut rivin kuusen taimia aivan rajan läheisyyteen tältä kaverilta mitään kysymättä ja ilmeisimmin vain kiusantekomielessä.
Kaveri antoi kuusien kasvaa jonkun aikaa ja sitten kävi katkomassa (ilmoitti ensin naapurille) kaikki omalle puolelleen tulevat oksat. Kuuset olivat sen jälkeen vain puolikkaita kuusia.
Kaveri antoi taas kasvaa kuusien jonkun aikaa ja kaivoi sitten omalle puolelleen ojan. Tästähän kuuset eivät pitäneet vaan vähitellen kuivuivat ja kuolivat pois.
Opetus on: istuttakaa ne puunne tarpeeksi kauaksi rajasta, ihan reilusti omalle puolellenne. Sillä ei sen naapurin tarvitse pitää niistä puista, joita te tontillenne välttämättä itse haluatte.
Naapurimme istutti 25 vuotta sitten yhdeksän lehtipuuta riviin noin 70 cm etäisyydelle tonttiemme rajasta.
"Taivasta hipovat", monihaaraiset terijoen salavat ja talomme kattoa lähes koskettavat koivut roskaavat tonttiamme sekä lehdillään että oksillaan. Isommat oksat heitän takaisin naapurin tontille, mutta pienet oksat ja lehdet tulee kerättyä.
Aika valtava määrä niissä on haravoitavaa. Kattoamme koskevien koivujen oksia olemme aikoinaan katkaisseet ja pitänee taas katkaista lisää.
Naapuri on luvannut kaadattaa puut, mutta suunnitelma on jäänyt puhumisen asteelle.
Omat lehtipuumme ovat sen verran kaukana naapureista, ettei heidän tarvitse niistä lähteviä lehtiä haravoida.
Eikös ole vain järkeenkäypää että oman tontin päälle kaartuvat naapurin puun oksat voi itse
Lehdet tai neulaset jotka putoavat omalle tontille, kuuluu itse lakaista ja poistaa.
Miksi edes tehdä kärpäsestä härkänen? Aivan suotta aiheuttaa tuon takia epäpäsopua naapureiden välille. Epäsopu vie aivan liian paljon energia.
Eikös laki sano että 5m lähempänä rajaa ei saisi kasvattaa puita naapurin rajasta!Pahimpia on isot vanhat vuorimännyt naapurin puolella 1/2 metriä.Pudottaa kaikki pitkät neulaset syksyisin suurin osa tippuu naapurin puolelle.Itse ei hoida eikä siivoa tonttiaan lainkaan,on mielestään helppohoitoinen puutarhatontti.Rajan tuntumassa on myös 30 m pitkä koivu siitä myös kaikki lehdet tippuu naapurin puolelle.Siivottu on vuosikausia itse toisten roskat!Otettu kyllä puheeksi että kaataisi,ei tapahdu mitään.Huom.männyn neulaset ei maadu koskaan,ja omalla puolella ei voi kasvattaa mitään neulasten joukossa.
Säädösviitteesi jäi puuttumaan tiestä tiedostasi siitä, mitä laki sanoo.
Ole hyvä, ja täydennä kommenttiasi.
Kovapäinen typeryys lienee se suurin haitta, mikä nappurisuhteita saattaa rasittaa. Sen todisti tämä keskustelusäie, jossa inttäjä ei tunnusta edes juuri kyseistä asiaa koskevaa lakiviitettä päteväksi menettelytavaksi.
Vaahteranlehden kompostoituvat huonosti, se on totta. Ilmiö johtuu siitä, että paksu kerros vaahteranlehtiä muodostaa täysin ilmatiiviin kerroksen, jolloin lahottajat eivät pysty toimimaan ko. kerroksessa. Jos asian ymmärtää, sille voi myös tehdä jotakin. Itse harvoin vaahteranlehdet omaan kasaa. Kun sitten täytän kompostikehikkoa, kasaan sitä kuin kerrasvoileipää: kerros vaahteranlehtiä, kerro muuta haravointijätettä. kerros vaahteranlehti. Jos sopivia risuja sattuu olemaan käsillä, nakkelen niitäkin kompostin sekaan. Kourallinen seoslannoitetta vielä täyden kompostin pinnalle ja se on siinä,
Asiat kyllä hoituvat, jos vain on halua hoitaa ongelma.