Pyysin unessa isääni opettamaan erään tietyn laulun. Teitittelin kuten meidän perheessä vanhempia puhuteltiin.
Ennenkuin menette pois, opettaisitteko tämän laulun. Isä sanoi jotain vastaukseksi.
Hän alkoi hyräillä jotain, mutta ääni oli möreää ja epämusikaalista. Uni loppui.
Muistin herättyäni kappaleen jota pyysin isääni minulle opettamaan. Se on mm. Tapio Rautavaaran erittämä, tummasävyinen, jotenkin kolkonoloinen kappale. En pidä siitä yhtään. Muistan nytkin sen sävelen, mutta en aihetta, mistä se kertoo.
Luulen, että hyräilen sen rautavaaran musiikkikappaleita tuntevalle ihmiselle, Hän kertoo minkäniminen laulu kyseessä.
Minulle miespuolisena isän puheet ovat merkinneet aina terveydellistä uhkaa, mm. pahoja tapaturmia. Äitiäni niinikään poisnukkunutta, näin päiväkaupalla näyssä päivätajunnassa monena päivänä ilmielävän oloisesti.
Hän tarkasteli etäämmältä työkentelyämme metsänraivaustyössä tyytyväisen ja onnellisen näköisenä. Kerroin tästä illalla veljelleni. Hän lähes shokin, luuli minun olevan sekoamassa.
Samalla maastolohkolla näin muutama vuosi sitten kuolleen naapurin miehenkin katselevan kaukaa mäeltä metsänraivausta. Emme olleet mitenkään samalla aaltopituudella hänen eläessään.
Näkyjen eideettinen tarkkapiirteisyys on erikoista. Muistan äitini kukallisen kesäleningin pilkuntarkasti, samoin naapurinmiehen uudet kumiteräsaappaat viimeisen päälle kiilloittuina.
Vuosia metsänraivausprojektin jälkeen koin juuri tuossa samalla maastoalueella merkillisen päivätodellisuustapahtuman. Oikeasti olin Etelä-Suomessa kotonani kun kotitreenausharjoituksen jälkeen menin euforiseen transsitilaan.
Ajatusenergian turvin siirryin tuohon samaan tapahtumamaisemaan. Olen kertonut tästä usein aikaisemmin.
Makasin kotitilan kanervikossa pää länteen päin. Oli illansuu. Kiinteä maankuori katosi kokonaan. Ilta pimeni niin että tähydet vilkkuivat sekä ylhäällä, että alhaalla. Kelluin tuntikausia painottomassa tilassa, eufoorisin tuntein.
Jotain merkillistä tuossa maastokohdassa Pohjois-Savossa on.
Toivo Lång
Inkeroinen, Kouvola
Ennenkuin menette pois, opettaisitteko tämän laulun. Isä sanoi jotain vastaukseksi.
Hän alkoi hyräillä jotain, mutta ääni oli möreää ja epämusikaalista. Uni loppui.
Muistin herättyäni kappaleen jota pyysin isääni minulle opettamaan. Se on mm. Tapio Rautavaaran erittämä, tummasävyinen, jotenkin kolkonoloinen kappale. En pidä siitä yhtään. Muistan nytkin sen sävelen, mutta en aihetta, mistä se kertoo.
Luulen, että hyräilen sen rautavaaran musiikkikappaleita tuntevalle ihmiselle, Hän kertoo minkäniminen laulu kyseessä.
Minulle miespuolisena isän puheet ovat merkinneet aina terveydellistä uhkaa, mm. pahoja tapaturmia. Äitiäni niinikään poisnukkunutta, näin päiväkaupalla näyssä päivätajunnassa monena päivänä ilmielävän oloisesti.
Hän tarkasteli etäämmältä työkentelyämme metsänraivaustyössä tyytyväisen ja onnellisen näköisenä. Kerroin tästä illalla veljelleni. Hän lähes shokin, luuli minun olevan sekoamassa.
Samalla maastolohkolla näin muutama vuosi sitten kuolleen naapurin miehenkin katselevan kaukaa mäeltä metsänraivausta. Emme olleet mitenkään samalla aaltopituudella hänen eläessään.
Näkyjen eideettinen tarkkapiirteisyys on erikoista. Muistan äitini kukallisen kesäleningin pilkuntarkasti, samoin naapurinmiehen uudet kumiteräsaappaat viimeisen päälle kiilloittuina.
Vuosia metsänraivausprojektin jälkeen koin juuri tuossa samalla maastoalueella merkillisen päivätodellisuustapahtuman. Oikeasti olin Etelä-Suomessa kotonani kun kotitreenausharjoituksen jälkeen menin euforiseen transsitilaan.
Ajatusenergian turvin siirryin tuohon samaan tapahtumamaisemaan. Olen kertonut tästä usein aikaisemmin.
Makasin kotitilan kanervikossa pää länteen päin. Oli illansuu. Kiinteä maankuori katosi kokonaan. Ilta pimeni niin että tähydet vilkkuivat sekä ylhäällä, että alhaalla. Kelluin tuntikausia painottomassa tilassa, eufoorisin tuntein.
Jotain merkillistä tuossa maastokohdassa Pohjois-Savossa on.
Toivo Lång
Inkeroinen, Kouvola
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä oon kotoisin inksasta! :D
Oliko teillä ilottomat välit isän kanssa? Uni kertoo silloin lapsuuden tunnelmista hänen kanssaan. Ikävä tunnelma ehkä nousee mieleesi kun herkkänä ihmienä aavistat jotain vähemmän miellyttävää olevan tulossa.
Tässä tuli mieleen sanonta kenen leipää syöt, sen laulua laulat. Tuleeko siitä jotain mieleesi, jonka voisit sovelta tähän hetkeen?
Sota vieraannutti paljon sotilaiden lapsia - niidenkin, jotka saivat tulla takaisin vieläpä fyysisesti ehjänä. Iso työtaakka suurperheen enemmän tai vähemmän pula-aikaan ei antanut isälle luoda läheisiä suhteita lapsiinsa.
Murrosiässä näin freudilaisen unen isänmurhasta. Me tapeltiin pihamaalla isän kanssa teräasein. Viimein isän pää pyöri irti leikattuna nurmikolla. Minulle uni oli valtava shokki. Aavistin, että isäni vaistosi uneni sisällön.
Piti kai tuota murrosikään kuuluvana unitapahtumana, eikä ollut siitä tietääkseenkään.
Isäsi sukupolvella oli rankkaa. Toinen uni on isän ja murkku-ikäisen aikuistuvan pojan sanasotaa ja kahnausta. Unet näyttävät asiat symbolisesti hurjan tuntuisesti. Teini-ikä on yhtä ristiaallokkoa ja herkkänä järkytyit unesta.