Töihinpaluu tuntuu mahdottomalta

.... kirjoitti:

Omat rajut paniikkikohtaukseni alko noin vuosi sit. Ne oli alkuun jopa päivittäisiä, sit tuli harvakseltaan muutaman kertaan viikossa, välillä saattaa edelleen olla päiväkausia pieni kohtaus päällä ( lääkityksestä huolimatta. tuntuu ettei pysty kunnolla hengittämään, kädet puutuilee) . Fluvosolia oon syönyt vaivaan maaliskuusta 2013 ja edelleenkään vaiva ei ole hellittänyt. Lisäks oon käynyt työterveyspsykiatrien vastaanotolla alle kymmenen kertaa. Masennukseen mulla alotettiin lääkitys jo 2011 talvella, ensin cipralex, sen jälkeen kokeiltiin voxraa, takas cipralexiin, ja nyt tää fluvosol. Takana on parin kuukauden sairasloma ja viikon päästä on sovittu työkykyneuvottelu. Pelkkä ajatus samaan työhön palaamisesta saa kohtauksen päälle. Pelkkä työkykyneuvottelu meinaa aiheuttaa kohtauksen. Kaikille paniikkihäiriön kanssa painiville; jos ette ole vielä alottaneet hoitaan lääkkeillä, älkää alottakokaan. Muut keinot käyttöön ensin. Ite en näe mitään mahiksia mennä töihin enää pumppaamatta itteeni joka aamu rauhottavia fluvosolin lisäksi. Lääkäri ei tosin määrää bentsoja koukuttumisvaaran takia. Viime kerralla sainkin ahdistuskohtauksiin Ketipinoria!! Vetää aika hyvin kuupan sekasin ja nukuttaa huolella. en tiedä meinaako se et käyn töissä fluvosolin ja ketipinorin voimin??!! Teen hyvin fyysistä naiselle melko raskasta työtä. Oon aika umpikujassa, en halua pumpata itteeni sellasta määrää lääkkeitä et pystyn niiden voimin tota työtä tekeen! Alan yleensäkin olemaan lääkkeitä vastaan, ne vaan siirtää ongelmaa ja paniikkihäiriön voi saada hallintaan ilman niitäkin. Itellä kohtaukset on niin rajuja ja toistuvia et en uskalla luopua lääkkeistä. Sit töihinpaluu on ihan täys mahdottomuus, tuntuu olevan nytkin. Oon neuvoton... Melko varmaan lopetan ton työn kokonaan.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä