Onko negatiivisuus elämänasenteesi?

iloa elämään

Kun vuosia on tätä palstaa lukenut, näyttää, että joillakin on aina negatiivinen suhde kaikkeen?
Onko se syntymässä saatua, opittua, vai elämän koulun opettamaa?
Vai eikö siitä kärsivä huomaa sitä?
Mihin se auttaa, vai auttaako mihinkään?
Onko se puollustusmekanismi, jotta säästyisi pettymyksiltä?

268

2269

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei ei ei ei

      Minkäpä ihminen luonnolleen voi?

      Vastaan moni panee, ihan periaatteesta.

      • Ei se ole

        negatiivisuutta vaan realisimia. Kumpuaa yleensä kokemuksen yöstä...

      • realistinen
        Ei se ole kirjoitti:

        negatiivisuutta vaan realisimia. Kumpuaa yleensä kokemuksen yöstä...

        Eikä ole. Realismi on realismia. Negatiivisuus sitä itseään. Kun realisti sanoo että kaikki ei ehkä suju niin helposti kuin kuvitelmissa olettaisi, niin negatiivinen sanoo ettei se onnistu eikä edes kannata yrittääkään.

        Itse olen realisti mutta enemmän positiivisuuteen taipuvainen. Tiedostan että ongelmia voi olla edessä, mutta pyrin silti yrittämään ilman isompaa valittamista, koska se harvoin auttaa.

      • Ateismin seuraukset
      • Tässäs sen näät
        Ateismin seuraukset kirjoitti:

        http://minimalistisuus.blogspot.com/2011/03/ateismin-seuraukset.html
        johtaa usein realismiin. Uskovaisten on helpompi huijata itselleen "lasi on puoliksi täynnä" ajattelu.

        Ateismi ajaa ihmisiä mitä merkillisimpiin ajatuskulkuihin ja epätoivoisiin tekoihin. Realistinen optimisti ei ajaudu itsemurhaan, ei sekstaile kroppaansa pilalle nuorena, säilyttää hyvät suhteet lähimpiinsä. mm.

      • minulla ei ole nimeä
        Tässäs sen näät kirjoitti:

        Ateismi ajaa ihmisiä mitä merkillisimpiin ajatuskulkuihin ja epätoivoisiin tekoihin. Realistinen optimisti ei ajaudu itsemurhaan, ei sekstaile kroppaansa pilalle nuorena, säilyttää hyvät suhteet lähimpiinsä. mm.

        älä syytä ateismia itsemurhista, huonoista suhteista läheisiin/muusta tälläisestä. aivan kuin uskovaiset ei tekisi näitä samoja pöljyyksiaä nuorena ja vähän vanhenpanakin.

      • Kuitenkin se
        minulla ei ole nimeä kirjoitti:

        älä syytä ateismia itsemurhista, huonoista suhteista läheisiin/muusta tälläisestä. aivan kuin uskovaiset ei tekisi näitä samoja pöljyyksiaä nuorena ja vähän vanhenpanakin.

        ihmisen usko auttaa ihmistä välttämään nuo kaikki. Siis tietysti kun puhutaan tosikristillisyydestä, joka perustuu raamatun totuuteen, eikä mistään näistä nykyajan uususkonnoista tai lahkoista, ml kirkkouskonnot.

      • Revi siitä
        Ateismin seuraukset kirjoitti:

        http://minimalistisuus.blogspot.com/2011/03/ateismin-seuraukset.html
        johtaa usein realismiin. Uskovaisten on helpompi huijata itselleen "lasi on puoliksi täynnä" ajattelu.

        En ole sen enempää uskovainen kuin ateistikaan ja puolikkaassa vesilasillisessa on vielä. Joten olisitko se kuitenkin sinä, joka huijaa itseään?

      • Muista kuitenkin
        Revi siitä kirjoitti:

        En ole sen enempää uskovainen kuin ateistikaan ja puolikkaassa vesilasillisessa on vielä. Joten olisitko se kuitenkin sinä, joka huijaa itseään?

        nämä tuhansia vuosia sitten lausutut sanat: Joka ei ole minun puolellani, se on minua vastaan.

        Et siis voi asettua raamatun totuuteen ja hyvyyteen nähden puolueettomaksi, vaan olet silloin pahan puolella.

        Tämähän todettiin laajassa mitassa viimeksi edellisessä maailmansodassa. Ihmiset eivät välittäneet mitä ympärillä tapahtui, natsit saivat vallan ja juutalaisia tuhottiin monien muiden ei-toivottujen, "heikomman aineksen" ohella. Jos ihmiset olisivat välittäneet toisistaan enemmän, murhenäytelmältä olisi vältytty. Koska ihmiset siis asettuivat puolueettomiksi hyvään nähden, niin he mahdollistivat pahuuden ja näin tulivat osasyyllisiksi siihen pahaan. Samanlaisia spektaakkeleita on nähty monissa maissa vielä jälkeenkin päin.

        Ota siis sinäkin ystäväni mieluummin selvä kanta hyvän uutisen puolesta, silloin ei tarvitse kärsiä morkkista osasyyllisenä pahuuteen.

      • Ei puolell ei vastaa
        Muista kuitenkin kirjoitti:

        nämä tuhansia vuosia sitten lausutut sanat: Joka ei ole minun puolellani, se on minua vastaan.

        Et siis voi asettua raamatun totuuteen ja hyvyyteen nähden puolueettomaksi, vaan olet silloin pahan puolella.

        Tämähän todettiin laajassa mitassa viimeksi edellisessä maailmansodassa. Ihmiset eivät välittäneet mitä ympärillä tapahtui, natsit saivat vallan ja juutalaisia tuhottiin monien muiden ei-toivottujen, "heikomman aineksen" ohella. Jos ihmiset olisivat välittäneet toisistaan enemmän, murhenäytelmältä olisi vältytty. Koska ihmiset siis asettuivat puolueettomiksi hyvään nähden, niin he mahdollistivat pahuuden ja näin tulivat osasyyllisiksi siihen pahaan. Samanlaisia spektaakkeleita on nähty monissa maissa vielä jälkeenkin päin.

        Ota siis sinäkin ystäväni mieluummin selvä kanta hyvän uutisen puolesta, silloin ei tarvitse kärsiä morkkista osasyyllisenä pahuuteen.

        Mitä h-ä sinä horiset? Se, että en koe olevani sen enempää ateisti kuin uskovainenkaan ainakaan sanojen huonoissa merkityksissä, ei tee minusta välinpitämätöntä eikä hengetöntä millekään asialle eikä aiheelle elämässä ja maailmassa. Oikeastaan aivan päinvastoin.

        raamattu-uskovaiset harrastavat hurskauttaan useimmiten vain suu vaahdossa saarnaten ja sanaa julistaen, oikeat teot ja välittäminen ei heiltä onnistu sen enempää ja / tai peremmin kuin 'jumalattomiltakaan'.

      • 1.1947
        Ei puolell ei vastaa kirjoitti:

        Mitä h-ä sinä horiset? Se, että en koe olevani sen enempää ateisti kuin uskovainenkaan ainakaan sanojen huonoissa merkityksissä, ei tee minusta välinpitämätöntä eikä hengetöntä millekään asialle eikä aiheelle elämässä ja maailmassa. Oikeastaan aivan päinvastoin.

        raamattu-uskovaiset harrastavat hurskauttaan useimmiten vain suu vaahdossa saarnaten ja sanaa julistaen, oikeat teot ja välittäminen ei heiltä onnistu sen enempää ja / tai peremmin kuin 'jumalattomiltakaan'.

        Oikeilla jäljillä olet. Teot kertovat uskon. Siltikään yksikään uudestisyntynyt uskova ei ota yhdestäkään teostaan kunniaa itselleeen. Se kuuluu Jumalalle, koska Hän vaikuttaa tahdon ja tekemisen.

        On viisautta ottaa oikeasta hetkestä vaarin. Aina ei ole pelastuksen päivä. Eli ei ne suuret puheet...
        Mistä tiedät ystäväsi teot? Yleensä ne on salassa tehty, niitä ei kuuluteta.

        Mikä sitten erottaa uskovan ja jumalattoman? Jeesus Kristus. Hän joko on tai ei ole sydämen Herrana. Häntä joko seurataan Raamattua tutkien tai niistä ei välitetä.

        Kutsu on kaikille ottaa Jeesus vastaan, siitä ei ole kysymys. Valinta on jokaisella itsellään. Emme ole orjia, vaan vapaita. Vapaita ihmisten laista.

      • kuutar4
        1.1947 kirjoitti:

        Oikeilla jäljillä olet. Teot kertovat uskon. Siltikään yksikään uudestisyntynyt uskova ei ota yhdestäkään teostaan kunniaa itselleeen. Se kuuluu Jumalalle, koska Hän vaikuttaa tahdon ja tekemisen.

        On viisautta ottaa oikeasta hetkestä vaarin. Aina ei ole pelastuksen päivä. Eli ei ne suuret puheet...
        Mistä tiedät ystäväsi teot? Yleensä ne on salassa tehty, niitä ei kuuluteta.

        Mikä sitten erottaa uskovan ja jumalattoman? Jeesus Kristus. Hän joko on tai ei ole sydämen Herrana. Häntä joko seurataan Raamattua tutkien tai niistä ei välitetä.

        Kutsu on kaikille ottaa Jeesus vastaan, siitä ei ole kysymys. Valinta on jokaisella itsellään. Emme ole orjia, vaan vapaita. Vapaita ihmisten laista.

        Jeesus on sovittanut meidän ihmisten synnit. * Siihen armoon suostuminen on vapauttavaa. * Ilo! * Hetki hetkeltä, * päivä päivältä jaksan. * Kiitos Luoja!

        Suuremmitta puheitta vaihdan nimimerkkini Auringottareksi :) (jos vielä tulee jotain kommentoinnin tarvetta). Olkoon se osaltani hyvä päätös tähän negatiivisuus-keskusteluun.
        Kumpia te ihmiset koette olevanne, kuita vai aurinkoja? Kumpia haluatte olla? Nyt ei sit olla vaatimattomia!:) Jos aurinkoja, niin rinta ylpeästi rottingille vaan! Jos rohkeus riittää::D

        Itselläni on vielä hieman ujo olo.

    • azaz<<<
    • Positellaan :)

      Negatiivisen asenteen näkee esimerkiksi siitä, kun viitsii käydä kirjoittelemassa avauksiin ettei kiinnosta, tai ettei aloitus ole hyvä. Positiivisesti suhtautuva ihminen jättää moiset kommentit kirjoittamatta, vaikka joskus vähän tuntuukin siltä. Eihän se ole minulta pois jos joku tykkää jostain muusta kuin minä.

      • naatitaan jo

        en ymmärrä,miksi ihmiset ovat nekatiivisia.sateen jälkeen tulee pouta.ja jos ei sada ollaan positiivisia ja odotetaan sadetta.jos on kuuma kesällä odotetaan että tulee syksy ja viileät ilmat ja nautitaan syksyn viileydestä ja sateesta.on sitä aikaa kärmistellä poutasäässä ja manata että sataispa jo jotain.nautitaan syksystä ja mennä porskutetaan eteen päin

    • demeter1

      Voi olla, että negatiivisuuttakin on ollut ilmassa (täällä), mutta enempi koen, että tässä iässä ollaan realisteja, elämän koulimia ja sillä tavoin riisuttuja, ettei enää viitsitä tekeytyä muiksi kuin mitä ollaan.
      Puolustusmekanismi negatiivisuus voi tietenkin olla, mutta ehkä se antaa turvaa sille, joka sitä tarvitsee.
      En ole koskaan tavannut ketään, joka olisi pelkästään negatiivinen. Jos sellaisia löytyy, kyseessä täytyy olla hyvin traumatisoitunut henkilö, joka ei varmasti kykene arvioimaan omaa tilaansa.
      Kriittisyyttä pidetään monissa tilanteissa negatiivisuutena. Itse en näin koe, vaan katson, että kriittisyys palvelee melkein aina sitä yhteisöä, missä sitä esiintyy.

      • iloa elämään

        En ajatellut muuta, kuin tätä palstanäkyvyyttä. Minä olen jo syntyessäni rääkäissyt realistisesti.
        Täällä tuntuu, että lukematta osaa ulkoa monien kommenttien sävyn.
        Jatkuvaa negatiivisuutta olen ollut pitävinäni mahdollisesti itserakkauden ja muiden pienoisen halveksunnan merkkinä.
        Kuin tuossa ylempänä viestitään, kannattaako aina tuoda esiin negatiivista suhtautumistaan kaikkeen?
        Kriittisyyttä ja realismia tarvitaan, eivät ne ole ole synonyymeja kielteisyydelle.

      • demeter1
        iloa elämään kirjoitti:

        En ajatellut muuta, kuin tätä palstanäkyvyyttä. Minä olen jo syntyessäni rääkäissyt realistisesti.
        Täällä tuntuu, että lukematta osaa ulkoa monien kommenttien sävyn.
        Jatkuvaa negatiivisuutta olen ollut pitävinäni mahdollisesti itserakkauden ja muiden pienoisen halveksunnan merkkinä.
        Kuin tuossa ylempänä viestitään, kannattaako aina tuoda esiin negatiivista suhtautumistaan kaikkeen?
        Kriittisyyttä ja realismia tarvitaan, eivät ne ole ole synonyymeja kielteisyydelle.

        Tuolla alempana taisin jo osin vastata tähän (iloa elämään)...

        Negatiiviseksi ei tosiaan "kannata" leimautua, siitä maksaa muodossa tai toisessa. Minua kiinnostaakin aika tavalla se, miten negatiivisuus palvelee sitä, joka sitä viljelee. Sen näen mielestäni hyvin kirkkaasti, miten se palveluu muita.

      • kuutar4

        Demeterille: "Enempi koen, että tässä iässä ollaan sillä tavalla elämän koulimia ja riisuttuja, ettei viitsitä tekeytyä muiksi kuin mitä ollaan."

        Niinpä. (Minkä ikäistä sitten tarkoitatkaan tuolla/minkä ikäinen oletkaan?)

        Mutta: Itse kolmikymppisenä ja elämän koulimana suosittelen lämpimästi psykoterapiaa koko kansalle! Jo tietää kuka on eikä tarvi esittää muuta kuin on.

        Se siitä itsensä etsimisestä... Jos muutoinkin kaihdettais mieletöntä toisten määrittelyn tarvetta.:D (Ei ole Demeterille suoranaisesti, vaan sille, mikä on meiningin henki näissä keskusteluissa- )

        Ja jatkaen mitä tulee meininkiin: Vuodet vierivät, ystäväiset ja ihmeellistä kyllä - me muutumme mukana. Joten ei ole reilua jäädä vanhojen NEGAATIOIDEN varaan. Eipä sorruta myöskään toisten aliarviointiin!

        Fenix-lintu nousee kuin nouseekin epäoikeutetusta tuhkasta, joskin *ujosti*, mutta varmasti. Kuitenkin omalla tavallaan.

        Heikille Lämmin Kiitos Lähimmäisenrakkaudesta.

      • demeter1
        kuutar4 kirjoitti:

        Demeterille: "Enempi koen, että tässä iässä ollaan sillä tavalla elämän koulimia ja riisuttuja, ettei viitsitä tekeytyä muiksi kuin mitä ollaan."

        Niinpä. (Minkä ikäistä sitten tarkoitatkaan tuolla/minkä ikäinen oletkaan?)

        Mutta: Itse kolmikymppisenä ja elämän koulimana suosittelen lämpimästi psykoterapiaa koko kansalle! Jo tietää kuka on eikä tarvi esittää muuta kuin on.

        Se siitä itsensä etsimisestä... Jos muutoinkin kaihdettais mieletöntä toisten määrittelyn tarvetta.:D (Ei ole Demeterille suoranaisesti, vaan sille, mikä on meiningin henki näissä keskusteluissa- )

        Ja jatkaen mitä tulee meininkiin: Vuodet vierivät, ystäväiset ja ihmeellistä kyllä - me muutumme mukana. Joten ei ole reilua jäädä vanhojen NEGAATIOIDEN varaan. Eipä sorruta myöskään toisten aliarviointiin!

        Fenix-lintu nousee kuin nouseekin epäoikeutetusta tuhkasta, joskin *ujosti*, mutta varmasti. Kuitenkin omalla tavallaan.

        Heikille Lämmin Kiitos Lähimmäisenrakkaudesta.

        kuutar4 @

        Puhun lähinnä omasta ikäryhmästäni - siis tästä 60 .

        Suosittelet kaikille psykoterapiaa. Mites noin käytännössä ? Mistä sitä saisi kaikelle kansalle ja kuka sen maksaisi ?

        Muilta osin en oikein osaa ottaa kirjoitukseesi kantaa. Vaikutat (vakuutat ?) kuitenkein löytäneen sellaista, mitä meidän kaikkien tulisi löytää...
        Aika yleinen toive, kaikkien "uskovien" keskuudessa.

    • Iloisesti.

      Valittajat yleensä ovat yleensä keskustelupalstoilla,siis negatiiviuus loistaa,heidän tätyy olla eläämäänsä kyllästyneitä,vähemmän täällä on postiivisia keskustelijoita,heillä on yleensä muuta mukavaa tekemistä,eivät tuhlaa aikaa turhaan palstoilla pyörimiseen.

      • pikkasen jykä sukula

        Ei millään pahalla mutta tuo ¨¨ yleens䨨 syö miestä kiltimpääkin.

      • huomannut

        Se on ihan luonnollista, koska kukaan ei jaksa kuunnella. Palstoilta he löytävät vertaistukea miinuksia jakamaan. Siitä saa sitä elämänvoimaa. Ihminen kun tarvitsee onnistumisen kokemuksia :)

    • hunksz

      Kohtuullisenkin korkea älykkyys on aina kriittistä.
      Korkeimmalla tasolla se ei anna mahdollisuutta vajota tylsyyteen ilman kriittistä
      analyysia.
      Tuo analyysi sitten koetaan negatiivisuudeksi.
      Useimmiten ymmärtämättömien joukoissa.
      Heillä se sitten johtaa töksähetelevään piikittellyyn epä-toivoisen huvittavilla, jopa
      säälittävillä yrityksillä ja samalla tietenkin lisää heidän negatiivisuuttaan
      voimattomuuden tunteessaan.
      Älykäskin ihminen voi heittäytyä hervottoman humoristiseksi ja leikkisäksi hölmöönkin juttuun, kun hän huomaa aiheen olevan tehty fiksusti ja olevan älykkäästi naamioitu tarkoitukseensa. Noissakin tilanteissa, valitettavasti, heikommat ainekset eivät tajua sitä sisintä siinä, vaan kelluvat tökerön pinnallisesti.
      Hyvää huumoria ei oikein voi kirjoittaa selko-kielellä koskaan.
      Mitä muuhun iloon tulee, niin se usein ammutaan alas niiden toimesta joiden kanssa ei iloa pidetä, eli siinä on se negatiivisuus taas.

      Kommenttini olkoon kunnian-osoitus demeterille.
      Huomasin, hän kirjoitti ensin tästä samasta asiasta.
      Minun tarvitsi miettiä pidenpään.

      H.

      • demeter1

        Kiitos kunnian-osoituksesta hunksi..))

        Täytyy nyt antaa sinulle tunnustusta "kehu kehuista"..))
        Viitaten tuohon, mitä kirjoitit, sinulla on kyllä ihailtava kyky sietää itseesi kohdistuva pilkka ja nokittelu. Vaikka se usein tulisi ihan aiheesta ja olisit sitä kerjännytkin, ketään ei tulisi asettaa toisten sylkykupiksi.
        Mitä älykkyyteen tulee, mehän tiedämme, että narrin on aina oltava älykkäämpi kuin ne, jotka häntä narrinaan pitävät..))

      • hunksz
        demeter1 kirjoitti:

        Kiitos kunnian-osoituksesta hunksi..))

        Täytyy nyt antaa sinulle tunnustusta "kehu kehuista"..))
        Viitaten tuohon, mitä kirjoitit, sinulla on kyllä ihailtava kyky sietää itseesi kohdistuva pilkka ja nokittelu. Vaikka se usein tulisi ihan aiheesta ja olisit sitä kerjännytkin, ketään ei tulisi asettaa toisten sylkykupiksi.
        Mitä älykkyyteen tulee, mehän tiedämme, että narrin on aina oltava älykkäämpi kuin ne, jotka häntä narrinaan pitävät..))

        "demeter"

        Jalat maassa maan tavalla.
        Kehut ketarin taivaalla.

        Viimeinen lauseesi vie minulta yö-unet.
        Narri.....
        Fiksu nainen on kiusallinen, kuin Karheat, uudet lakanat:)


        H.

    • bessie*

      Noin yleisemmin, ei siis palstaan rajoittuen.

      Varmasti on syntymässä saatua, opittua ja elämän koulun opettamaa negatiivista asennetta.

      Voi olla että ei huomaa, mutta vaikka huomaisikin niin asenteen muuttaminen voi olla hyvin vaikeaa. Onnistuuakin voi, mutta olosuhteiden muuttuessa tai vastoinkäymisten kohdatessa helposti otetaan takapakkia ja palataan vanhaan asenteeseen, jopa vahvistuneeseen sellaiseen.

      Mielestäni negatiivinen asenne ei "auta mihinkään". Enimmäkseen rauhassa ja itsekseen saa tietenkin lopulta olla, mutta moniko sitä sitten lopulta toivoo.

      Olisiko tuosta puolustusmekaniksikaan? Ei sillä ainakaan omaa mielenrauhaansa ja henkistä hyvinvointiaan pysty puolustamaan, sillä harvapa torjuvan ja alati negatiivisen ihmisen kanssa jaksaa ja viitsii edes tuttavana, eli pettymisiin (jos sellaisia tunteita edes tulee) on totuttu. Voidaan niitä sitäpaitsi hakeakin.

      • hunksz

        "bessie*"

        Miten opitaan negatiivisuus?
        Tai mistä se syntyessä saadaan?

        Jos kanava on liian ahdas, niin varmaan sitä jotain tuntee, mutta onko se vielä kielteisyyttä?
        Johtuiskohan negatiivisyys äidistä?
        Hänhän on kuitenkin se ensimmäinen kohdattu naama ja ensimmäinen joka kohtelee vasten-tahtoisesti, pesee pyllyä, kääntelee sinne sun tänne, laittaa Talkkia ja tunkee suuhun.
        Saattaa olla jopa niin, että äiti sanoo ensin: Älä nyt ole negatiivinen, Piltti on ihan hyvää ja terveellistäkin.

        H.

      • bessie*
        hunksz kirjoitti:

        "bessie*"

        Miten opitaan negatiivisuus?
        Tai mistä se syntyessä saadaan?

        Jos kanava on liian ahdas, niin varmaan sitä jotain tuntee, mutta onko se vielä kielteisyyttä?
        Johtuiskohan negatiivisyys äidistä?
        Hänhän on kuitenkin se ensimmäinen kohdattu naama ja ensimmäinen joka kohtelee vasten-tahtoisesti, pesee pyllyä, kääntelee sinne sun tänne, laittaa Talkkia ja tunkee suuhun.
        Saattaa olla jopa niin, että äiti sanoo ensin: Älä nyt ole negatiivinen, Piltti on ihan hyvää ja terveellistäkin.

        H.

        Aloituksen vaihtoehdot...

        Sanotaan nyt sitten geenit. Äidin merkitys on aina suuri, oli häntä tai ei ja kaikki siltä väliltä. Oppia saadaan tietysti muiltakin. Hyvinvointiyhteiskuntakin voi antaa oppia.
        Juu ja onhan meillä kaamoskin.

      • ludzia
        hunksz kirjoitti:

        "bessie*"

        Miten opitaan negatiivisuus?
        Tai mistä se syntyessä saadaan?

        Jos kanava on liian ahdas, niin varmaan sitä jotain tuntee, mutta onko se vielä kielteisyyttä?
        Johtuiskohan negatiivisyys äidistä?
        Hänhän on kuitenkin se ensimmäinen kohdattu naama ja ensimmäinen joka kohtelee vasten-tahtoisesti, pesee pyllyä, kääntelee sinne sun tänne, laittaa Talkkia ja tunkee suuhun.
        Saattaa olla jopa niin, että äiti sanoo ensin: Älä nyt ole negatiivinen, Piltti on ihan hyvää ja terveellistäkin.

        H.

        Kyllä nykyisin monen vauvan ensimmäinen naama on isäkln tai karvainen kätilö.Isukki katkaisee NapaNuorankin.Joten hymy pyllyyn isukit :). Vauva leimautuu ensimmäiseen näkemäänsä.................

      • oi vauva vauva
        ludzia kirjoitti:

        Kyllä nykyisin monen vauvan ensimmäinen naama on isäkln tai karvainen kätilö.Isukki katkaisee NapaNuorankin.Joten hymy pyllyyn isukit :). Vauva leimautuu ensimmäiseen näkemäänsä.................

        :))) Hyvä, kun huomautit!! Ei ihme, jos itkettää vauvaa.

      • ludzia
        oi vauva vauva kirjoitti:

        :))) Hyvä, kun huomautit!! Ei ihme, jos itkettää vauvaa.

        Sitähän täällä kysyttiin :).Miten opitaan negatiivisuus ja mistä se syntyessään saadaan. Löysin Heti Syy-Yhteyden :))

      • hunksz
        ludzia kirjoitti:

        Kyllä nykyisin monen vauvan ensimmäinen naama on isäkln tai karvainen kätilö.Isukki katkaisee NapaNuorankin.Joten hymy pyllyyn isukit :). Vauva leimautuu ensimmäiseen näkemäänsä.................

        "Fluusina"

        Palsta on 60 , joten kuvailemasi tapahtumat olivat meille mahdottomuuksia.
        Ei kannata vääntää väkisin.

        H.

      • ludzia
        hunksz kirjoitti:

        "Fluusina"

        Palsta on 60 , joten kuvailemasi tapahtumat olivat meille mahdottomuuksia.
        Ei kannata vääntää väkisin.

        H.

        "Hunksz"
        Onks hällä PutkiNäkö?
        Viestini osoitin 60 miehille, joille tuon tapauksen malliesimerkkinä oleminen on vielä useimmille vallan mainiosti mahdolllista, joten jos olet Mies, älä menetä toivoasi. Lirkku voi tuottaa tulosta :).Voit vielä päästä opettamaan positiivisuutta :).Charmantti elämänkokemus on hyväski siirrettäessä positiivisuutta pieneen ja vastaanottavaiseen Rabula Rasaan.

        Naisille sen sijaan tämä jää muisteloksi ja eteenpäin tiedottamiseksi. Siis äidiltä tyttärelle ja poijjaalle.

      • ludzia
        ludzia kirjoitti:

        "Hunksz"
        Onks hällä PutkiNäkö?
        Viestini osoitin 60 miehille, joille tuon tapauksen malliesimerkkinä oleminen on vielä useimmille vallan mainiosti mahdolllista, joten jos olet Mies, älä menetä toivoasi. Lirkku voi tuottaa tulosta :).Voit vielä päästä opettamaan positiivisuutta :).Charmantti elämänkokemus on hyväski siirrettäessä positiivisuutta pieneen ja vastaanottavaiseen Rabula Rasaan.

        Naisille sen sijaan tämä jää muisteloksi ja eteenpäin tiedottamiseksi. Siis äidiltä tyttärelle ja poijjaalle.

        ...siis tabula

    • korpikirjailija

      Kun teet taas kyselyä väitöskirjaasi, niin minä autan ja vastaan rehellisesti.


      Olen realisti, olen optimisti. Suhtaudun elämään suurella kiinnostuksella, elämä on seikkailu. En ole lattea, omaan tempperamenttiä. Osaan organisoida asioita. Rakastan, omaan empatiaa. Olen vihainen, olen ilkeä, olen kiltti, olen rakastettava. Joskus olen marttyyri, joskus pompottava pomo.Negatiivisuus ei korostu luonteessani mitenkään. Negatiivisuus luonteessani lie vain osa itsesuojelua.

      Negatiivisyys ihmisen kokonaisvaltaisena dominoivana tunteena niin paljon kun asiaa ymmärrän on vain mielisairailla ihmisillä.

      • iloa e.

        Kyllä minullakin on koko ihmisyyden spektri mielialoista ja luonteenpiirteistä käytössäni, kuin meillä kaikilla.
        Onhan tässä vielä parhaimmillaan aikaa kolmisenkymmentä tulla uudeksi Suomen vanhimmaksi väittäneeksi, kun tällä hetkellä on ennätys 87 vuotta.

        Itse vältän osaamattomana diagnosoinnin.

    • ei vanhuutta

      Mitä se ns. negatiivisuus on?

      Jos kirjoitan, etten voi enää aloittaa alusta, vaan edessä on köyhä vanhuus, niin se voi jonkun mielestä kuulostaa negatiivisuudelta, mutta minun mielestäni se on realistista odotusta tulevaan. Jolla ei ole paljoa tarjottavaa. Siis sellaista, josta tykkään.

      Viime vuosina on elämässä sen sijaan ollut paljon hyviä asioita, mutta ne loppuvat tai ovat jo päättyneet. Vanhuus on kaikenkaikkiaan kurja juttu.

      • olo.

        Vanhuteen ei pysty auttamaan kukaan ,mutta mielen tilaan kyllä,sekö on kunnossa niin johan tuntuu olo nuorelta, vai mitä.

      • hunksz

        "ei vanhuutta"

        Aiheena ei varmaankaan ollut vanhuus?
        Vaikka ymmärrän hyvin että siihen halutaan kaikki nyt kaataa, jostain syystä.
        Et kuulosta negatiiviseltä, vaan masentuneelta vuosien vierimisestä.
        Käännähän itsellesi toinen poski. Useimmat täällä ovat jo kääntäneet.

        Kuten Jesse sanoo:
        Iloisimmat ovat ne varpaat, joilla paljon on kävelty.
        Sandaalitkaan eivät uutena irvistä iloisesti, ja vain vanha aasi osaa käännellä korviaan vireästi, jotta tietäisi millon on aika kiirehtiä raju-ilmalta suojaan.
        Vain nuori kiljuu taivastaan kiroten :)

        H.

      • iloa e.

        Itse olen liian realisti.
        Voisit vaikka välillä verrata, miten maailma makaa. Kuinka paljon hyvää meillä on, verrattuna suureen osaan muuta maailman populaa.

        Toivottavasti löydät joka päivä edes pienen posiitiivisen ajatuksen.

      • ei vanhuutta
        olo. kirjoitti:

        Vanhuteen ei pysty auttamaan kukaan ,mutta mielen tilaan kyllä,sekö on kunnossa niin johan tuntuu olo nuorelta, vai mitä.

        Kyllä minua vituttaa tulla vanhaksi. Miksei sitä saa sanoa?

        En voi aloittaa alusta opiskelua, uutta työuraa, matkustella maailmalla.....ei ole huvia iatsua keinutuolissa, siis noin kuvaannollisesti. Kaikki pienimuotoiset asiat on tylsiä. Lapsenlapset ja sisustus ja sienestys ja muu hölppä.

        Jos sellainen ei yksinkertaisesti kiinnosta, niin se ei kiinnosta.

      • No miksei muka
        ei vanhuutta kirjoitti:

        Kyllä minua vituttaa tulla vanhaksi. Miksei sitä saa sanoa?

        En voi aloittaa alusta opiskelua, uutta työuraa, matkustella maailmalla.....ei ole huvia iatsua keinutuolissa, siis noin kuvaannollisesti. Kaikki pienimuotoiset asiat on tylsiä. Lapsenlapset ja sisustus ja sienestys ja muu hölppä.

        Jos sellainen ei yksinkertaisesti kiinnosta, niin se ei kiinnosta.

        voi aloittaa opiskelua alusta vai tarkoitatko siis ihan oikeasta alusta? Ensinmainitun kyllä voit, mutta siihen jälkimmäiseen ehkä tarvitaan jo alzhaimeria avuksi ;)
        Moni on eläkkeellä aloittanut muissa hommissa, tehden silloin tällöin tai säännöllisesti ollen avuksi nuoremmilleen. Mikä ongelma matkustelussa on? Pyydät lapsesi tai lapsenlapsesi kiskomaan pyörätuolisi koneeseen ja thaimaaseen vaan niinkuin muutkin. Jotkut matkustelua vaativat harrastukset kuten Mont Everestin kiipeäminenkään ei ole poissuljettua(8-kymppinen sinne kipuaa ketterästi: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1369272064435 ). Eli ei ole mikään pakko nyykähtää kiikkustooliin. Katso myös vaikka Hugh Hefneriä, vanha patu ja daamipuolella on vientiä vieläkin urakalla. Se mies on oikea turboRabbitin perikuva ;)
        Ja täydellisen elämäntapamuutoksen teki aikoinaan Simon Spies niminen matkatoimistoyrittäjäkin, joka 9-kymppisenä alkoi vielä isukiksi. Ja jos olet nainen, niin Alla Pugatsovahan teki juuri samat kuin S.S. eli ei ongelmaa siinäkään.

        Elämä on täynnä mahdollisuuksia loppuun asti, kun ei luovuta kesken kaiken.

      • pyhä sylvi sentään

        No, tuskin se köyhä vanhuus positiivista on, vai kuinka?

      • Snaijaatko ?
        pyhä sylvi sentään kirjoitti:

        No, tuskin se köyhä vanhuus positiivista on, vai kuinka?

        Raha, rikkaus ja positiivisuus ovat kaksi eri asiaa aivan eri maailmoista. Rahalla ei ole mitään tekemistä ihmisen sisäisimmän kanssa. Äiti Teresalla esim. ei ollut rahaa eikä omaisuutta.

      • iloa elämään
        Snaijaatko ? kirjoitti:

        Raha, rikkaus ja positiivisuus ovat kaksi eri asiaa aivan eri maailmoista. Rahalla ei ole mitään tekemistä ihmisen sisäisimmän kanssa. Äiti Teresalla esim. ei ollut rahaa eikä omaisuutta.

        Silti, helpompaa on saavuttaa positiivisuutta rahalla, kuin ilman sitä.
        Terveyttä, sairauden estoa, on helpompi saada rahalla.

        Sisimpään onneen ei vain rahan avulla pääse, mutta ei voi väittää, että maallisen onnen helpommalla avulla voi tavoitella autuaallisempaakin onnentunnetta.

    • Anceli

      Ei kyllä ole, negatiivisuus on kaukana minusta.
      Olen joskus, ellen useinkin sanonut, että minuun on ilmeisesti sisäänrakennettu ominaisuus, joka estää negatiivisuuden.
      Kun jotain ikävää sattuu, harmittaa hetken, menee minuutin verran ja sitten alan jo miettimään voisiko tässäkin tapauksessa olla jotain positiivista mukana ja kuinka alhosta ylös ponnistellaan.

      Kaipa jollekin on jopa helpompaa, kun varautuu kaikkeen negatiivisesti, silleen, että ei tästä mitään tule kuitenkaan, pieleen menee joka tapauksessa. Sitten kun menee pieleen, niin harmittelee, ettei olis pitänyt ruveta koko pask...n.
      Ellei negatiivisuudesta kärsivä itse sitä huomaa, niin lähellä elävät kyllä huomaavat.

      On aika raskasta tsempata negatiivista ihmistä, jotta kyllä se siitä iloksi muuttuu ja oikeastaanhan sie pärjäsit ihan hyvin.
      Onneksi ei ihan lähipiirissä niitä pahimpia "negatiiveja" asusta.
      .

    • meeriamanda

      Itseään on helppo huijata
      Pekka Seppänen


      Ihminen on rationaalinen olento. Hän käyttää järkeään äärimmäisen johdonmukaisella tavalla. Mutta aina liian myöhään.

      Teki ihminen minkä valinnan tahansa, hän kyllä keksii ratkaisulleen järkiperusteet. Tosin yleensä jälkikäteen.

      Jokainen haluaa pönkittää uskoaan omien valintojensa osuvuudesta. Ja melkein yhtä moni haluaa pönkittää muiden uskoa.

      Hiukan vierestä mut mielestäni avartaa keskustelua enemmän,
      lisää linkistä:

      http://www.talouselama.fi/pelin_henki/itseaan on helppo huijata/a2071596

      • demeter1

        Hieno artikkeli. Kiitos meeri, kiitos.

        Ellei ihminen pysty tai halua olla itselleen rehellinen, hän voi aivan hyvin määritellä itsensä tietynlaiseksi, tarjota sitä kuvaa muille ja saada heidätkin uskomaan siihen.
        Kun näin on, "positiivisia" ihmisiä näyttäisi olevan enemmistö. Kuka nyt kehtaisi
        määritellä itsensä negatiiviseksi ? Siitä ei tosiaan olisi mitään "hyötyä" kuten täällä jo todettiinkin...

      • iloa e.
        demeter1 kirjoitti:

        Hieno artikkeli. Kiitos meeri, kiitos.

        Ellei ihminen pysty tai halua olla itselleen rehellinen, hän voi aivan hyvin määritellä itsensä tietynlaiseksi, tarjota sitä kuvaa muille ja saada heidätkin uskomaan siihen.
        Kun näin on, "positiivisia" ihmisiä näyttäisi olevan enemmistö. Kuka nyt kehtaisi
        määritellä itsensä negatiiviseksi ? Siitä ei tosiaan olisi mitään "hyötyä" kuten täällä jo todettiinkin...

        Itse lasken itseni äärirealistiseksi lieväpessimistiksi, mutten negatiiviseksi.
        Yltiöoptimismia epäilen.

      • syysmyrsky soi
        demeter1 kirjoitti:

        Hieno artikkeli. Kiitos meeri, kiitos.

        Ellei ihminen pysty tai halua olla itselleen rehellinen, hän voi aivan hyvin määritellä itsensä tietynlaiseksi, tarjota sitä kuvaa muille ja saada heidätkin uskomaan siihen.
        Kun näin on, "positiivisia" ihmisiä näyttäisi olevan enemmistö. Kuka nyt kehtaisi
        määritellä itsensä negatiiviseksi ? Siitä ei tosiaan olisi mitään "hyötyä" kuten täällä jo todettiinkin...

        Kyllä itsensä voi määritellä vaikka kuinka positiiviseksi, totuus paljastuu kun läheisiltä kyselee. Ei kukaan jaksa aina esittää positiivista ellei oikeasti sitä ole.

      • yltiöpäinen
        iloa e. kirjoitti:

        Itse lasken itseni äärirealistiseksi lieväpessimistiksi, mutten negatiiviseksi.
        Yltiöoptimismia epäilen.

        Miksi on helpompaa epäillä optimistisuutta ja positiivisuutta kuin negatiivisuutta. Kansanluonteestako sekin johtuu.

      • demeter1
        yltiöpäinen kirjoitti:

        Miksi on helpompaa epäillä optimistisuutta ja positiivisuutta kuin negatiivisuutta. Kansanluonteestako sekin johtuu.

        Hyvin sopii tuo määritelmä minuunkin (iloa a).

        Hyvä kysymys, yltiöpäinen. Vaikuttaisiko perimä ja elämänhistoria ?

        Hiukan eri mieltä, syysmyrsky voi. Positiivisen lähellä voi olla henkilöitä, jotka kantavat hänenkin kuormaansa (nimimerkki kokenusta on..))
        Eivätkä kaikki ota vastaan negatiivista palautetta, esim. narsistit.

      • yltiöpäinen
        demeter1 kirjoitti:

        Hyvin sopii tuo määritelmä minuunkin (iloa a).

        Hyvä kysymys, yltiöpäinen. Vaikuttaisiko perimä ja elämänhistoria ?

        Hiukan eri mieltä, syysmyrsky voi. Positiivisen lähellä voi olla henkilöitä, jotka kantavat hänenkin kuormaansa (nimimerkki kokenusta on..))
        Eivätkä kaikki ota vastaan negatiivista palautetta, esim. narsistit.

        Minä puolestani olen huomannut, että positiivinen joutuu kantamaan negatiivisten kuormia, kannustamaan ja nostamaan huolien alta, ei sekään helppoa ole.

      • Anceli
        yltiöpäinen kirjoitti:

        Minä puolestani olen huomannut, että positiivinen joutuu kantamaan negatiivisten kuormia, kannustamaan ja nostamaan huolien alta, ei sekään helppoa ole.

        Tuosta samasta kirjoitinkin, ettei ole helppoa tsempata negatiivista ihmistä. Joskus tekisi mieli ottaa korvista kiinni ja sanoa, että katso nyt, ei tässä ole tämän suurempaa hätää, kaikki järjestyy. Kun toinen vaan valittaa ja ruikuttaa, miten huonosti asiat ovat, eikä tee elettäkään tilanteen korjaamiseksi.

        Minusta on melko outoa tuo, että negatiivinen joutuisi kantamaan positiivisen kuormia. Tai pessimisti optimistin, itse en ole moiseen törmännyt. Toki mahdollista, jos siitä kokemusta on.

      • demeter1
        Anceli kirjoitti:

        Tuosta samasta kirjoitinkin, ettei ole helppoa tsempata negatiivista ihmistä. Joskus tekisi mieli ottaa korvista kiinni ja sanoa, että katso nyt, ei tässä ole tämän suurempaa hätää, kaikki järjestyy. Kun toinen vaan valittaa ja ruikuttaa, miten huonosti asiat ovat, eikä tee elettäkään tilanteen korjaamiseksi.

        Minusta on melko outoa tuo, että negatiivinen joutuisi kantamaan positiivisen kuormia. Tai pessimisti optimistin, itse en ole moiseen törmännyt. Toki mahdollista, jos siitä kokemusta on.

        Noin se yleensä nähdään, "yltiöpäinen" ja Anceli, enkä voi paljon vastaankaan väittää.
        Sanottaisko sitten näin: se mitä ihminen ei itsessään tiedosta, tulee muiden kannettavaksi. Ja jos/kun katson, että meissä kaikissa, myös positiivisissa ihmisissä, on ainakin ripaus negatiivisuutta ja hän sen kieltää, niin eikö suhde sitten vääristy ? Negatiivinen joutuu kantamaan positiivisen varjoa.

        Minusta tämä on kyllä yleisesti tunnistettu esim. perheterapiassa: perheessä on syntipukki, mustalammas, jossa virheet nähdään, muut voivat paistatella omahyväisyydessään - noin kärjistäen sanottuna. Ja kuten todettu, parhaiten tuo kuorman kantaminen tulee ilmi narsistien läheisten kohdalla. Harva heidän kanssaan jaksaa.

        Mutta täytyy kyllä myöntää, että hyvin negatiivista ihmistä on yhtä vaikea sietää kuin narsistia..))

      • Anceli
        demeter1 kirjoitti:

        Noin se yleensä nähdään, "yltiöpäinen" ja Anceli, enkä voi paljon vastaankaan väittää.
        Sanottaisko sitten näin: se mitä ihminen ei itsessään tiedosta, tulee muiden kannettavaksi. Ja jos/kun katson, että meissä kaikissa, myös positiivisissa ihmisissä, on ainakin ripaus negatiivisuutta ja hän sen kieltää, niin eikö suhde sitten vääristy ? Negatiivinen joutuu kantamaan positiivisen varjoa.

        Minusta tämä on kyllä yleisesti tunnistettu esim. perheterapiassa: perheessä on syntipukki, mustalammas, jossa virheet nähdään, muut voivat paistatella omahyväisyydessään - noin kärjistäen sanottuna. Ja kuten todettu, parhaiten tuo kuorman kantaminen tulee ilmi narsistien läheisten kohdalla. Harva heidän kanssaan jaksaa.

        Mutta täytyy kyllä myöntää, että hyvin negatiivista ihmistä on yhtä vaikea sietää kuin narsistia..))

        Olet oikeassa, ei kukaan ole pelkästään positivinen tai negatiivinen ihminen, mutta se puoli joka voittaa, on pomo.
        Nämä puolet toimivat eri tavoin eri ihmisissä, mutta uskon että siihen voi itsekin vaikuttaa.
        Nuo syntipukit perheissä ovat mielenkiintoisia, olen lukenut niistä aika paljon. Perheterapioista minulla ei ole kokemuksia.
        Kaikenlaisia ääriluonteita ja luonteenpiirteitä voi olla vaikea sietää, oli sitten liian positivinen tai negatiivinen.

      • demeter1
        Anceli kirjoitti:

        Olet oikeassa, ei kukaan ole pelkästään positivinen tai negatiivinen ihminen, mutta se puoli joka voittaa, on pomo.
        Nämä puolet toimivat eri tavoin eri ihmisissä, mutta uskon että siihen voi itsekin vaikuttaa.
        Nuo syntipukit perheissä ovat mielenkiintoisia, olen lukenut niistä aika paljon. Perheterapioista minulla ei ole kokemuksia.
        Kaikenlaisia ääriluonteita ja luonteenpiirteitä voi olla vaikea sietää, oli sitten liian positivinen tai negatiivinen.

        Mietin tuota asiaa "yön yli" ja tulin itsekin tuohon, mitä sanoit "se puoli joka voittaa, on pomo". Pomo pitää alaisensa kurissa, mutta ei toivottavasti jätä heitä huomiotta, unohda, että he ovat olemassa...))

        Kovastihan meille opetetaan, että asenteisiin voi vaikuttaa, että voi itse valita positiivisen ja negatiivisen välillä. Samaan tapaan kuin alkoholistille sanotaan, että voi itse päättää, juoko vai ei.
        Koska postiivinen asenne on se, joka on kaikille eduksi (?), niin miksi joku sitten valitsee negatiivisen ja - hunksia siteeraten - olisiko sitten hyvä, jos me kaikki olisimme "jees-miehiä" ?

        Mutta jos nyt jättää spekuloinnit, niin totta kai olisi mukavampaa, jos positiivinen, hyvä henki, olisi vallitseva kaikissa ihmisyhteisöissä, mutta minusta negatiivisella on myös merkityksensä ja se voi vaikuttaa yhteisössä ihan positiivisesti..))

      • Anceli
        demeter1 kirjoitti:

        Mietin tuota asiaa "yön yli" ja tulin itsekin tuohon, mitä sanoit "se puoli joka voittaa, on pomo". Pomo pitää alaisensa kurissa, mutta ei toivottavasti jätä heitä huomiotta, unohda, että he ovat olemassa...))

        Kovastihan meille opetetaan, että asenteisiin voi vaikuttaa, että voi itse valita positiivisen ja negatiivisen välillä. Samaan tapaan kuin alkoholistille sanotaan, että voi itse päättää, juoko vai ei.
        Koska postiivinen asenne on se, joka on kaikille eduksi (?), niin miksi joku sitten valitsee negatiivisen ja - hunksia siteeraten - olisiko sitten hyvä, jos me kaikki olisimme "jees-miehiä" ?

        Mutta jos nyt jättää spekuloinnit, niin totta kai olisi mukavampaa, jos positiivinen, hyvä henki, olisi vallitseva kaikissa ihmisyhteisöissä, mutta minusta negatiivisella on myös merkityksensä ja se voi vaikuttaa yhteisössä ihan positiivisesti..))

        Täytyyhän pomon ottaa alaiset huomioon, mutta pitää myös komentoakin, jos tarve vaatii.

        Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että positiivinen asenne on eduksi, tässä päivittäisessä taaperruksessa. Ellei olisi, en ehkä myöskään olisi tässä tilanteessa. En ehkä jaksaisi olla kiinni kaiken aikaa, laittaa jatkuvasti jonkun toisen etu oman etuni ja omien halujeni eteen.
        Jättää useimmiten se oma mieliteko syrjään ja tehdä kuten omaishoitajan pitääkin tehdä.
        Eli sitä yhtä samaa työtä.
        En voi noin vain lähteä jumppaamaan, en edes yksin lenkille.
        Ensin on mietittävä miten ja kenen kanssa hoidettava voisi olla.
        Ja tosi usein päädytään siihen, että hän on minun kanssani, kuten tänäänkin.
        Joskus jopa kadehdin heitä, jotka voivat tehdä mitä milloinkin mieleen tulee, mennä mihin vain ja tulla sitten kun siltä tuntuu.
        Mutta nyt on näin ja osaksi juuri positiivisuuteni vuoksi jaksan.
        Oikein pelottaa ajatus, mitä jos olisin luonteeltani negatiivinen.

        Me lähdemme näihin keskusteluihin niin kovin erilaisista asemista ja tilanteista, ettei mitään yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta voi ollakaan. Jokainen toimii omista lähtökohdistaan tulevien ajatusten ja tekojen kautta.

        Positiivinen ja hyvä henki on ehdottoman tärkeää ainakin minulle, en jaksaisi känkkäränkkien ja negatiivisten rutisijoiden kanssa päiviäni viettää.
        Onneksi siinä suhteessa asiat ovat hyvin, vaikka joskus, tosin hyvin harvoin, negatiivisuus saa otteen minustakin.

      • demeter1
        Anceli kirjoitti:

        Täytyyhän pomon ottaa alaiset huomioon, mutta pitää myös komentoakin, jos tarve vaatii.

        Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että positiivinen asenne on eduksi, tässä päivittäisessä taaperruksessa. Ellei olisi, en ehkä myöskään olisi tässä tilanteessa. En ehkä jaksaisi olla kiinni kaiken aikaa, laittaa jatkuvasti jonkun toisen etu oman etuni ja omien halujeni eteen.
        Jättää useimmiten se oma mieliteko syrjään ja tehdä kuten omaishoitajan pitääkin tehdä.
        Eli sitä yhtä samaa työtä.
        En voi noin vain lähteä jumppaamaan, en edes yksin lenkille.
        Ensin on mietittävä miten ja kenen kanssa hoidettava voisi olla.
        Ja tosi usein päädytään siihen, että hän on minun kanssani, kuten tänäänkin.
        Joskus jopa kadehdin heitä, jotka voivat tehdä mitä milloinkin mieleen tulee, mennä mihin vain ja tulla sitten kun siltä tuntuu.
        Mutta nyt on näin ja osaksi juuri positiivisuuteni vuoksi jaksan.
        Oikein pelottaa ajatus, mitä jos olisin luonteeltani negatiivinen.

        Me lähdemme näihin keskusteluihin niin kovin erilaisista asemista ja tilanteista, ettei mitään yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta voi ollakaan. Jokainen toimii omista lähtökohdistaan tulevien ajatusten ja tekojen kautta.

        Positiivinen ja hyvä henki on ehdottoman tärkeää ainakin minulle, en jaksaisi känkkäränkkien ja negatiivisten rutisijoiden kanssa päiviäni viettää.
        Onneksi siinä suhteessa asiat ovat hyvin, vaikka joskus, tosin hyvin harvoin, negatiivisuus saa otteen minustakin.

        Viisasta puhetta, Anceli. Sopuisa luonne ja positiivinen asenne ovat varmasti ehdoton edellytys sille, että jaksaa omaishoitajana, eivätkä kaikki jaksa edes niiden avulla.
        Hyvin pieneksi sitä tuntee itsensä, kun joku tekee jotakin noin suurta, itsestäänselvästi, siitä numeroa tekemättä...

      • Anceli
        demeter1 kirjoitti:

        Viisasta puhetta, Anceli. Sopuisa luonne ja positiivinen asenne ovat varmasti ehdoton edellytys sille, että jaksaa omaishoitajana, eivätkä kaikki jaksa edes niiden avulla.
        Hyvin pieneksi sitä tuntee itsensä, kun joku tekee jotakin noin suurta, itsestäänselvästi, siitä numeroa tekemättä...

        Äsh, nyt minulle tuli tunne, että tein numeroa itsestäni. Vaikka yritin vain kirjoittaa posiviisuuteni tarpeellisuudesta.
        Vai olinko sittenkin negatiivinen, kun kaiken tuon kirjoitin.

      • demeter1
        Anceli kirjoitti:

        Äsh, nyt minulle tuli tunne, että tein numeroa itsestäni. Vaikka yritin vain kirjoittaa posiviisuuteni tarpeellisuudesta.
        Vai olinko sittenkin negatiivinen, kun kaiken tuon kirjoitin.

        Et ollenkaan, Anceli (tehnyt numeroa itsestäsi). Annoit esimerkin positiivisuuden voimasta.

      • kuutar4
        demeter1 kirjoitti:

        Noin se yleensä nähdään, "yltiöpäinen" ja Anceli, enkä voi paljon vastaankaan väittää.
        Sanottaisko sitten näin: se mitä ihminen ei itsessään tiedosta, tulee muiden kannettavaksi. Ja jos/kun katson, että meissä kaikissa, myös positiivisissa ihmisissä, on ainakin ripaus negatiivisuutta ja hän sen kieltää, niin eikö suhde sitten vääristy ? Negatiivinen joutuu kantamaan positiivisen varjoa.

        Minusta tämä on kyllä yleisesti tunnistettu esim. perheterapiassa: perheessä on syntipukki, mustalammas, jossa virheet nähdään, muut voivat paistatella omahyväisyydessään - noin kärjistäen sanottuna. Ja kuten todettu, parhaiten tuo kuorman kantaminen tulee ilmi narsistien läheisten kohdalla. Harva heidän kanssaan jaksaa.

        Mutta täytyy kyllä myöntää, että hyvin negatiivista ihmistä on yhtä vaikea sietää kuin narsistia..))

        Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että negatiivisuus voi johtua esimerkiksi Sairaudesta nimeltä Masennus? Mutta siitäkin voi toipua, joskin yleensä hitaasti. Itsellä meni masennuksessa hyvä nuoruusvuodet 25-30 v. Harmillista olisi, jos ihmiset, jotka muistaisivat minut kymmenen vuoden takaa, ajattelisivat minun edelleen olevan samanlainen. Toki negatiivisuutta voi joissain asioissa ilmetä edelleen, mutta se on eri asia, kuin täälläkin palstalla määritelty perusnegatiivisuus kaikkea kohtaan.

        Eli jos on tarvetta elää nuoruutta vähän "jälkikäteen", se voisi hyvinkin selittyä omallakohdallani, myönnän, edellä mainitusta syystä. Mielestäni se on kuitenkin tässä tapauksessa ihan itseoikeutettua, kun pysyy hyvän maun rajoissa, eikä anna ympäristön kärsiä siitä.

        Ja ihmeellistä se vaan on, jos lähes lapsenomaista uteliaisuutta ja intohimoa elämään riittää tässä vaiheessa ikää kaiken kokemansa jälkeen! Kiitos elämä, kiitos Luoja - kiitos ihmiset, "peilit". Kyynisyyttä en suosittele kenellekään. Itse olen oppinut siitä pois. Se, jos mikä myrkyttää sielun. Eri asia on pelot ja haavat; elämä on opettanut, että näiden nimeäminen ääneen kysyy rohkeutta.

      • Negapositiivi
        kuutar4 kirjoitti:

        Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että negatiivisuus voi johtua esimerkiksi Sairaudesta nimeltä Masennus? Mutta siitäkin voi toipua, joskin yleensä hitaasti. Itsellä meni masennuksessa hyvä nuoruusvuodet 25-30 v. Harmillista olisi, jos ihmiset, jotka muistaisivat minut kymmenen vuoden takaa, ajattelisivat minun edelleen olevan samanlainen. Toki negatiivisuutta voi joissain asioissa ilmetä edelleen, mutta se on eri asia, kuin täälläkin palstalla määritelty perusnegatiivisuus kaikkea kohtaan.

        Eli jos on tarvetta elää nuoruutta vähän "jälkikäteen", se voisi hyvinkin selittyä omallakohdallani, myönnän, edellä mainitusta syystä. Mielestäni se on kuitenkin tässä tapauksessa ihan itseoikeutettua, kun pysyy hyvän maun rajoissa, eikä anna ympäristön kärsiä siitä.

        Ja ihmeellistä se vaan on, jos lähes lapsenomaista uteliaisuutta ja intohimoa elämään riittää tässä vaiheessa ikää kaiken kokemansa jälkeen! Kiitos elämä, kiitos Luoja - kiitos ihmiset, "peilit". Kyynisyyttä en suosittele kenellekään. Itse olen oppinut siitä pois. Se, jos mikä myrkyttää sielun. Eri asia on pelot ja haavat; elämä on opettanut, että näiden nimeäminen ääneen kysyy rohkeutta.

        Monet negatiivisesti suhtautuvat ja pessimistit ovat myös masentuneita, en tiedä ainuttakaan positiivista masentunutta ihmistä. Olen sitä mieltä, että negatiivisuus ja pessimismi joko aiheuttavat masennusta tai ovat sen seuraus.

    • mirrekettu

      .

    • tiinaex...

      joo ei oo...

    • hunksz

      demeterin kommentti pakotti minut lukemaan meerin linkin.
      Toi meeri kun yleensä linkittää hyvin.
      Ja varsinkin kun linkki viittasi kommentiini viisauden merkityksestä ihmisen asennoitumiseen elämänsä tarkoituksesta.
      Ihmisellä on vain kaksi poskea joita kääntää.
      Joten poskia ei pitäisi kääntää liian hätäisesti.
      Muuten aivo kuulee vain hurinaa ja huulien räplätystä.
      Meitä on harvoja ihmisiä, joiden toinen poski on koskemattoman sileä.
      Uskoakseni johtuu siitä, että negaatio ei ole sipaissut läheltäkään sitä.
      Ehkäpä aivomme osaa antaa etu-käteis varoituksen, kuin Tutka konsanaan.
      Äläpä huoli, sielu nuori, mitätön lentsikka se vaan on.

      Hyviä tyttösiä.
      Varokoot aina lirkun punaisia poskia.
      Aiheellisenkin lirkun.

      H.

      • paha tyttönen?

        mitä lirkku tähän kuuluu, onks se pakko sotkee joka asiaan, asialliseen asiaankin.

      • yltiöpäinen
        paha tyttönen? kirjoitti:

        mitä lirkku tähän kuuluu, onks se pakko sotkee joka asiaan, asialliseen asiaankin.

        mihin koira karvoistaan pääsee, jos ei kapi iske :DD

      • hunksz
        paha tyttönen? kirjoitti:

        mitä lirkku tähän kuuluu, onks se pakko sotkee joka asiaan, asialliseen asiaankin.

        "paha tyttönen?"

        Lirkku on senlainen kaksi-piippuinen sana.
        Useimmiten sen ymmärtää väärin hän, jolle ei ole lirkkua suotu.
        Joskus myös hän, jolle lirkutellaan.
        Ja aina se vasten-tahtoisuus kohdistuu lirkuttelijaan, jos hän satuu olemaan jostain syystä epä-mieluinen.
        Vaikka lirkku on synonyymi ilmauksille tunnustuksen anto, myönteinen palaute,
        kohteliaisuus tms.

        H.

      • Anceli
        hunksz kirjoitti:

        "paha tyttönen?"

        Lirkku on senlainen kaksi-piippuinen sana.
        Useimmiten sen ymmärtää väärin hän, jolle ei ole lirkkua suotu.
        Joskus myös hän, jolle lirkutellaan.
        Ja aina se vasten-tahtoisuus kohdistuu lirkuttelijaan, jos hän satuu olemaan jostain syystä epä-mieluinen.
        Vaikka lirkku on synonyymi ilmauksille tunnustuksen anto, myönteinen palaute,
        kohteliaisuus tms.

        H.

        Mielestäni lirkku on pelkästään lirkku, ei ollenkaan synonyymi tunnustuksen antamiselle, eikä myönteinen palaute.
        Riippuen tietenkin tilanteesta.
        Sinun antamanasi se vaikuttaa usein lähes pilkalta ja halveksunnalta, kun työnnät sen paikkaan, johon se ei millään lailla kuulu. Kun toinen kirjoittaa asiaa, niin sinä vastaat lirkulla.

        Onko vaikeampaa antaa se suora tunnustus, että nytpä kirjoitit hyvin ja täyttä asiaa, sen sijaan että lykkää jonkun ällön lirkun siihen kohtaan?

        Mutta sinullahan on nuo oudot tapasi olleet jo vuosia, mihinkäs ne siitä muuttuisivat.
        Ja juu, minulle ei tarvitse lirkkua "suoda", ellei ole muuta sanottavaa.

      • hunksz
        Anceli kirjoitti:

        Mielestäni lirkku on pelkästään lirkku, ei ollenkaan synonyymi tunnustuksen antamiselle, eikä myönteinen palaute.
        Riippuen tietenkin tilanteesta.
        Sinun antamanasi se vaikuttaa usein lähes pilkalta ja halveksunnalta, kun työnnät sen paikkaan, johon se ei millään lailla kuulu. Kun toinen kirjoittaa asiaa, niin sinä vastaat lirkulla.

        Onko vaikeampaa antaa se suora tunnustus, että nytpä kirjoitit hyvin ja täyttä asiaa, sen sijaan että lykkää jonkun ällön lirkun siihen kohtaan?

        Mutta sinullahan on nuo oudot tapasi olleet jo vuosia, mihinkäs ne siitä muuttuisivat.
        Ja juu, minulle ei tarvitse lirkkua "suoda", ellei ole muuta sanottavaa.

        "Anceli"

        Taivas varjelkoon, mitä nyt tuli.
        Aina olen antanut suorankin tunnustuksen, mutta minä kirjoitan aina sen tunteen mukaan minkä kommentista saan.

        "Kadehdin tyynyäsi, haluaisin olla nojasi"
        Lirkku tuokin, ja varsinkin nyt ihan aiheellinenkin.

        Miksi minun pitäisi kirjoittaa tönkkö-suolaista?
        Kun voin taivuttaa keväistä Koivun-larvaakin.
        Sen allahan on aina ollut Suomalaisen naisen ja miehen hyvä istuskella.

        H.

      • lukija.
        Anceli kirjoitti:

        Mielestäni lirkku on pelkästään lirkku, ei ollenkaan synonyymi tunnustuksen antamiselle, eikä myönteinen palaute.
        Riippuen tietenkin tilanteesta.
        Sinun antamanasi se vaikuttaa usein lähes pilkalta ja halveksunnalta, kun työnnät sen paikkaan, johon se ei millään lailla kuulu. Kun toinen kirjoittaa asiaa, niin sinä vastaat lirkulla.

        Onko vaikeampaa antaa se suora tunnustus, että nytpä kirjoitit hyvin ja täyttä asiaa, sen sijaan että lykkää jonkun ällön lirkun siihen kohtaan?

        Mutta sinullahan on nuo oudot tapasi olleet jo vuosia, mihinkäs ne siitä muuttuisivat.
        Ja juu, minulle ei tarvitse lirkkua "suoda", ellei ole muuta sanottavaa.

        Minusta lirkku on useinmitenn piilotettu v*ttuilu, ainakin täällä.
        Alentaa saajaansa, joka ehkä ottaa sen jopa todellisena.

      • ludzia
        hunksz kirjoitti:

        "Anceli"

        Taivas varjelkoon, mitä nyt tuli.
        Aina olen antanut suorankin tunnustuksen, mutta minä kirjoitan aina sen tunteen mukaan minkä kommentista saan.

        "Kadehdin tyynyäsi, haluaisin olla nojasi"
        Lirkku tuokin, ja varsinkin nyt ihan aiheellinenkin.

        Miksi minun pitäisi kirjoittaa tönkkö-suolaista?
        Kun voin taivuttaa keväistä Koivun-larvaakin.
        Sen allahan on aina ollut Suomalaisen naisen ja miehen hyvä istuskella.

        H.

        "Hunksz"

        Miltä tuntuu saada suora palaute ysävältä julkisesti? Palaute jonka hän kenties on antanut sen mukaan mitä lirkuista on saanut?

      • Anceli
        ludzia kirjoitti:

        "Hunksz"

        Miltä tuntuu saada suora palaute ysävältä julkisesti? Palaute jonka hän kenties on antanut sen mukaan mitä lirkuista on saanut?

        ludzia, olisin kirjoittanut: minkä käsityksen.
        Minkä käsityksen hän lirkuista on saanut. Noin vapaasti jäljennettynä.
        Sen kerroin eli käsityksen, jonka olen niistä saanut.
        Omia saamiani tai saamatta jääneitä lirkkuja en käsitellyt.

        Ja eikö suora, rehellinen palaute ole aina parempi kuin piilokettuilu. Myös palstakaverilta.

      • hunksz
        ludzia kirjoitti:

        "Hunksz"

        Miltä tuntuu saada suora palaute ysävältä julkisesti? Palaute jonka hän kenties on antanut sen mukaan mitä lirkuista on saanut?

        "Flusiina"

        Siinä se menee, kuten muukin elämä.
        Ystävät ovat, kun aitoja ovat.
        Alokkaat yksin turhaa jauhavat.
        Poterot matalat heillä.

        H.

      • hunksz
        lukija. kirjoitti:

        Minusta lirkku on useinmitenn piilotettu v*ttuilu, ainakin täällä.
        Alentaa saajaansa, joka ehkä ottaa sen jopa todellisena.

        "lukija."

        "Useimmiten sen ymmärtää väärin hän, jolle ei ole lirkkua suotu.
        Joskus myös hän, jolle lirkutellaan."

        H.

      • ludzia
        Anceli kirjoitti:

        ludzia, olisin kirjoittanut: minkä käsityksen.
        Minkä käsityksen hän lirkuista on saanut. Noin vapaasti jäljennettynä.
        Sen kerroin eli käsityksen, jonka olen niistä saanut.
        Omia saamiani tai saamatta jääneitä lirkkuja en käsitellyt.

        Ja eikö suora, rehellinen palaute ole aina parempi kuin piilokettuilu. Myös palstakaverilta.

        "Anceli"
        Otinkin kantaa lähinnä tähän kun sanoit että:Sinun antamanasi se vaikuttaa usein lähes pilkalta ja halveksunnalta, Eli sinusta väärässä kohden annetut lirkut halveksivat ja pilkkaavat. Tähän hunksutin vastasi että kirjoittaa aina sen tunteen mukaisesti minkä kommentista saa. Siitä sitten kysyin hunksuttimelta kun sanoi jotta taivas varjele mitä nyt tuli.

        Eli Siis: ymmärsin pointtisi. Mikä palstaystäväkään halveksii ja pilkkaa? Tai ainakin kuuluisi osata pyytää anteeksi kun toinen kertoo miltä kommentti tuntuu. Eli siis asetuin asemaasi ja ymmärsin mitä kirjoitit.

      • ludzia
        hunksz kirjoitti:

        "Flusiina"

        Siinä se menee, kuten muukin elämä.
        Ystävät ovat, kun aitoja ovat.
        Alokkaat yksin turhaa jauhavat.
        Poterot matalat heillä.

        H.

        "Ja eikö suora, rehellinen palaute ole aina parempi kuin piilokettuilu. Myös palstakaverilta."

        Minusta on.

        Aitoja ystäviä pitää kohdella nätisti. Ei se ystävyys itsestään pysy. Sitä pitää hoitaa eikä roiskia miten sattuu. Vai puuttuuko empatiakyky?

      • hunksz
        ludzia kirjoitti:

        "Anceli"
        Otinkin kantaa lähinnä tähän kun sanoit että:Sinun antamanasi se vaikuttaa usein lähes pilkalta ja halveksunnalta, Eli sinusta väärässä kohden annetut lirkut halveksivat ja pilkkaavat. Tähän hunksutin vastasi että kirjoittaa aina sen tunteen mukaisesti minkä kommentista saa. Siitä sitten kysyin hunksuttimelta kun sanoi jotta taivas varjele mitä nyt tuli.

        Eli Siis: ymmärsin pointtisi. Mikä palstaystäväkään halveksii ja pilkkaa? Tai ainakin kuuluisi osata pyytää anteeksi kun toinen kertoo miltä kommentti tuntuu. Eli siis asetuin asemaasi ja ymmärsin mitä kirjoitit.

        "Flusiina"

        Jos katsot tarpeelliseksi ottaa kantaa kommentteihin, ota kantaa niihin.
        Älä koske ihmisiin niiden takana.
        He eivät ole sinun asiasi.

        H.

      • Lusiina
        hunksz kirjoitti:

        "Flusiina"

        Jos katsot tarpeelliseksi ottaa kantaa kommentteihin, ota kantaa niihin.
        Älä koske ihmisiin niiden takana.
        He eivät ole sinun asiasi.

        H.

        AAAAAAAAAAAAAAA osui sittenkin, matalastakin poterosta ;)

      • Lusiina
        Lusiina kirjoitti:

        AAAAAAAAAAAAAAA osui sittenkin, matalastakin poterosta ;)

        Ja olen pikkasen eri mieltä. Jos täällä julkisesti ystävykset ottavat mittaa toistensa sanomisista, silloin ne lienevtä julkista riistaa. Käsitelkää välinne yklsityisviestien, miltäs tää ehtous tuntuu?

      • iloa e.
        Lusiina kirjoitti:

        Ja olen pikkasen eri mieltä. Jos täällä julkisesti ystävykset ottavat mittaa toistensa sanomisista, silloin ne lienevtä julkista riistaa. Käsitelkää välinne yklsityisviestien, miltäs tää ehtous tuntuu?

        Kauas on ehditty aloituksesta. Pääh!

        Yksityisriidat kannattaa riidellä jokainen omassa profiilissaan.

      • Anceli
        Lusiina kirjoitti:

        Ja olen pikkasen eri mieltä. Jos täällä julkisesti ystävykset ottavat mittaa toistensa sanomisista, silloin ne lienevtä julkista riistaa. Käsitelkää välinne yklsityisviestien, miltäs tää ehtous tuntuu?

        lusiina.

        Mielestäni emme ole ottaneet mittaa toistemme sanomisista, mielipiteitä vaihdetaan ja omat kantamme esitetään.
        Miksi minun pitäisi mennä yksityisesti kirjoittamaan asiasta, joka koskee palstakirjoitusta.

        Keskustelen nimimerkki hunkszin kanssa vain palstalla, en missään muualla, eikä näissä viesteissä ole mitään yksityistä tai salattua sanomaa.
        Hei, tämä on keskustelupalsta, täällä keskustellaan, hyvinkin monista asioista.

      • Lusiina
        Anceli kirjoitti:

        lusiina.

        Mielestäni emme ole ottaneet mittaa toistemme sanomisista, mielipiteitä vaihdetaan ja omat kantamme esitetään.
        Miksi minun pitäisi mennä yksityisesti kirjoittamaan asiasta, joka koskee palstakirjoitusta.

        Keskustelen nimimerkki hunkszin kanssa vain palstalla, en missään muualla, eikä näissä viesteissä ole mitään yksityistä tai salattua sanomaa.
        Hei, tämä on keskustelupalsta, täällä keskustellaan, hyvinkin monista asioista.

        Anceli, kuitenkin viestinne koskivat toisianne julkisellla keskustelupalstalla. Minun viestini ottivat kantaa lähinnä siihen miten ystäviään kohdellaan etenkin julkisesti :). Muuhun kantaa en ota.

        "Hei, tämä on keskustelupalsta, täällä keskustellaan, hyvinkin monista asioista."

        Juu samaa mieltä, ystävällisesti :)

      • Anceli
        Lusiina kirjoitti:

        Anceli, kuitenkin viestinne koskivat toisianne julkisellla keskustelupalstalla. Minun viestini ottivat kantaa lähinnä siihen miten ystäviään kohdellaan etenkin julkisesti :). Muuhun kantaa en ota.

        "Hei, tämä on keskustelupalsta, täällä keskustellaan, hyvinkin monista asioista."

        Juu samaa mieltä, ystävällisesti :)

        Me hunskzin kanssa kohtelemme toisiamme hyvin ystävällisesti, kuten palstakavereiden tuleekin.
        Keskustelut ovat usein rönsyileviä, kuten tämänkin, joka nyt yllättäen kääntyi pois outoon suuntaan. Ties miksi.

        Hyvää illan jatkoa sinulle!

      • 14+5
        ludzia kirjoitti:

        "Anceli"
        Otinkin kantaa lähinnä tähän kun sanoit että:Sinun antamanasi se vaikuttaa usein lähes pilkalta ja halveksunnalta, Eli sinusta väärässä kohden annetut lirkut halveksivat ja pilkkaavat. Tähän hunksutin vastasi että kirjoittaa aina sen tunteen mukaisesti minkä kommentista saa. Siitä sitten kysyin hunksuttimelta kun sanoi jotta taivas varjele mitä nyt tuli.

        Eli Siis: ymmärsin pointtisi. Mikä palstaystäväkään halveksii ja pilkkaa? Tai ainakin kuuluisi osata pyytää anteeksi kun toinen kertoo miltä kommentti tuntuu. Eli siis asetuin asemaasi ja ymmärsin mitä kirjoitit.

        Anceliina roikkuu Hunkszin housunlahkeessa aina )))))

      • Anceli
        14+5 kirjoitti:

        Anceliina roikkuu Hunkszin housunlahkeessa aina )))))

        Ja sitten mentiinkin jo puskiin :)) Roiku sinäkin, kyllä siihen mahtuu. :))

      • ludzia
        Anceli kirjoitti:

        Me hunskzin kanssa kohtelemme toisiamme hyvin ystävällisesti, kuten palstakavereiden tuleekin.
        Keskustelut ovat usein rönsyileviä, kuten tämänkin, joka nyt yllättäen kääntyi pois outoon suuntaan. Ties miksi.

        Hyvää illan jatkoa sinulle!

        Anceli. Kiva kuulla että noin kuin kerroit.

        "Useimmiten sen ymmärtää väärin hän, jolle ei ole lirkkua suotu.
        Joskus myös hän, jolle lirkutellaan."

      • ludzia
        Anceli kirjoitti:

        Ja sitten mentiinkin jo puskiin :)) Roiku sinäkin, kyllä siihen mahtuu. :))

        No väärinkäsitysten välttämiseksi täytyy sanoa että en minä ainakaan.

      • lipsisjalapsisjalups
        ludzia kirjoitti:

        Anceli. Kiva kuulla että noin kuin kerroit.

        "Useimmiten sen ymmärtää väärin hän, jolle ei ole lirkkua suotu.
        Joskus myös hän, jolle lirkutellaan."

        Lirkun larkun lorkun.

        Minua ei haittaa, vaikkei minulle lörkytellä. Itse kokisin sen loukkaavana.

      • mitä se hälle kuuluu
        lipsisjalapsisjalups kirjoitti:

        Lirkun larkun lorkun.

        Minua ei haittaa, vaikkei minulle lörkytellä. Itse kokisin sen loukkaavana.

        Tästä saa sen käsityksen että lusiina on mustis.

      • 8+19
        14+5 kirjoitti:

        Anceliina roikkuu Hunkszin housunlahkeessa aina )))))

        14 5
        Huomasin että anceli on vastannut yhden kerran hunksille, paljon useammin es.demeterille ja ludzialle. Oletkos sääkin mustis?

      • Lusiina
        mitä se hälle kuuluu kirjoitti:

        Tästä saa sen käsityksen että lusiina on mustis.

        Noniipähän. Sehän tästä vielä puuttui. Ei riitä se et sanon miksi sekaannuin vaan siihen sitten alkaa puskaradio heittää omat kommenttinsa. Otin vaan kanttaa siihen mikäö jullkisesti esiin tuotiin tarjottimella :)

      • Lusiina
        8+19 kirjoitti:

        14 5
        Huomasin että anceli on vastannut yhden kerran hunksille, paljon useammin es.demeterille ja ludzialle. Oletkos sääkin mustis?

        Anceli puolustaa hunksutinta ja ystävyyttänsä, eikös se ole ihan luonnollista?

      • ???
        Lusiina kirjoitti:

        Anceli puolustaa hunksutinta ja ystävyyttänsä, eikös se ole ihan luonnollista?

        Sekö on palstan pääasia???? Jokaisen ketjun päätepiste?

      • Lusiina
        ??? kirjoitti:

        Sekö on palstan pääasia???? Jokaisen ketjun päätepiste?

        No ei pääasia mutta tämän ketjun keskuteluaiheeksi muuttui pääasiassa.

      • En asu Suomessa
        14+5 kirjoitti:

        Anceliina roikkuu Hunkszin housunlahkeessa aina )))))

        Nähty on. Sieltä lahkeesta voi löytyä talouspaperirulla.

      • kuutar4

        Lirkku-keskustelu. Asiaan/aiheeseen enempää perehtymättä/tiettämättä täysin mistä puhutaan:

        Mielestäni tämän kansakunnan luonteessa on jotain pahasti pielessä, jotain negatiivisesti varautunutta. Ei osata kehua toista (ettei vain toisella mene pissi päähän), ottaa kehuja vastaan (enhän minä mitään ole / enhän vaan ylipäätään tee itsestäni numeroa), saaati antaa tunnustusta itselle (suurta omahyväisyyttä / enhän vaan tee itsestäni numeroa).

        Historiamme piikkiin kai tämänkin voi laittaa.

        Ilmankos samaistan itseäni enemmän eteläeurooppalaisiin.

    • Paloma.se.co

      Lukematta koko ketjua, vastaan vain otsikkoon: ei ole.
      Osaan olla kriittinen ja sanon asiat aika halki jos minua joku ei miellytä, mutta en ole sitä sorttia joka etsii vikoja ihmisistä tai asioista ja laittaa miinuksia.

    • koti-kiusattu

      Karheen kiukkuinen ja epäluuloinen hapannaama on uskottavampi kuin hiljaa myhäilevä mahdollisimman monta ihmistyyppiä hyväksyvä kirjottelija.
      En saa minkäänlaista iloa rähisemisestä ja olen huomannut et kun käsi on avoinna sillä on parempi silittää.
      Itte olen kuullut olevani epäuskottava lällykkä kun en viitti sanoa pahasti vaik sen osaisinkin.
      Ensin luotetaan ja sit jatkos katotaan miten homma toimii.

      • iloa e.

        Lie luonne- ja mielialakysymys allekirjoittaako ekan lauseesi. Minä en, nyt.

        Katsotko, että kiukutteleva kirjoittaja mielletään fiksummaksi, kuin hiljaa nurkassaan nyyhöttävä ja nyökyttelevä takarivin taavi.
        Tottakai jokaisella kiukkusuoni joskus pullottaa, mutta esitteleekö sitä täällä kuinkakin perinpohjaisesti, taitaa suuresti vaihdella.
        Itse olen yrittänyt opettaa itseäni mieluummin olemaan hiljaa, jos ja kun täällä kovin kiihoittuu vihassaan.
        Kai tämä vetää puoleensa, kun itsenikin täällä pitää kurkkia.

        Epäuskottava lällykkä? Voihan jotakuta raivostuttaa, kun toinen ei koskaan
        raivostu. :))
        .

      • Paloma.se.co

        Jäin miettimään tota koti-kiusatun kommenttia eilen ja ei tullut siihen vastattua. Kaikella ystävyydellä, en ole lainkaan samaa mieltä asiasta. Kyllä ainakin minuun positiivinen, elämänmyönteinen ihminen tekee aina ainakin yhtä rehellisen vaikutuksen kuin katkeroitunut rähjääjä. Jotkut uskoo että esittämällä asiansa rähisemällä ja melskaamalla/itkulla ja valituksella saa sen kuullostamaan oikealta; pelkkää silmänlumetta.
        Esimerkkinä nää palstat jotka ovat täynnä aloituksia jotka kuvastavat ihmisen omaa negatiivista asennetta: heti aletaan syyttämään epäaitoudesta, provoilusta, keksityistä, ei tosielämään perustuvista keskustelunaiheista. Hmmm...

      • ludzia
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Jäin miettimään tota koti-kiusatun kommenttia eilen ja ei tullut siihen vastattua. Kaikella ystävyydellä, en ole lainkaan samaa mieltä asiasta. Kyllä ainakin minuun positiivinen, elämänmyönteinen ihminen tekee aina ainakin yhtä rehellisen vaikutuksen kuin katkeroitunut rähjääjä. Jotkut uskoo että esittämällä asiansa rähisemällä ja melskaamalla/itkulla ja valituksella saa sen kuullostamaan oikealta; pelkkää silmänlumetta.
        Esimerkkinä nää palstat jotka ovat täynnä aloituksia jotka kuvastavat ihmisen omaa negatiivista asennetta: heti aletaan syyttämään epäaitoudesta, provoilusta, keksityistä, ei tosielämään perustuvista keskustelunaiheista. Hmmm...

        "Karheen kiukkuinen ja epäluuloinen hapannaama on uskottavampi kuin hiljaa myhäilevä mahdollisimman monta ihmistyyppiä hyväksyvä kirjottelija."

        Tuo lausuma taitanee olla Koti-kiusatulta sarkasmia. Hän itekin tietänee olevansa ainakin palstan naisten suosikki juuri tasaisuutensa ja ymmärtäväisyytensä takia.

      • miten kukin
        ludzia kirjoitti:

        "Karheen kiukkuinen ja epäluuloinen hapannaama on uskottavampi kuin hiljaa myhäilevä mahdollisimman monta ihmistyyppiä hyväksyvä kirjottelija."

        Tuo lausuma taitanee olla Koti-kiusatulta sarkasmia. Hän itekin tietänee olevansa ainakin palstan naisten suosikki juuri tasaisuutensa ja ymmärtäväisyytensä takia.

        Juupa, kaikki eivät ymmärrä kookon eivätkä monen muunkaan sarkasmia.

      • Paloma.se.co
        miten kukin kirjoitti:

        Juupa, kaikki eivät ymmärrä kookon eivätkä monen muunkaan sarkasmia.

        Sarkasmi on kaikkein vaikeimmin esiintuotava huumorin lajeista etenkin netissä. Varsinkin jos ei auta ymmärtämistä hymiöillä.

        Ajattelin että väite voisi myös pitää paikkaansa: spontaani kiukunpurkaus ehkä mielletään aidommaksi kuin diplomaattinen sanojensovittelu..

      • demeter1
        ludzia kirjoitti:

        "Karheen kiukkuinen ja epäluuloinen hapannaama on uskottavampi kuin hiljaa myhäilevä mahdollisimman monta ihmistyyppiä hyväksyvä kirjottelija."

        Tuo lausuma taitanee olla Koti-kiusatulta sarkasmia. Hän itekin tietänee olevansa ainakin palstan naisten suosikki juuri tasaisuutensa ja ymmärtäväisyytensä takia.

        Minulle tuli tuosta koti-kiusatun vastauksesta mieleen, että "karheen kiukkuinen ja epäluuloinen" ihminen on yleensä rehellinen eikä ainakaan pelaa omaan pussiinsa...
        Ruotsissa on sananlasku: "Allas vän, är ingens vän", vapaasti suomennettuna: "Kaikkien ystävä ei ole kenenkään ystävä". Yleisystävällisyys on usein aika pinnallista, eikä sitä juuri hädässä tunneta...

      • bessie*
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Jäin miettimään tota koti-kiusatun kommenttia eilen ja ei tullut siihen vastattua. Kaikella ystävyydellä, en ole lainkaan samaa mieltä asiasta. Kyllä ainakin minuun positiivinen, elämänmyönteinen ihminen tekee aina ainakin yhtä rehellisen vaikutuksen kuin katkeroitunut rähjääjä. Jotkut uskoo että esittämällä asiansa rähisemällä ja melskaamalla/itkulla ja valituksella saa sen kuullostamaan oikealta; pelkkää silmänlumetta.
        Esimerkkinä nää palstat jotka ovat täynnä aloituksia jotka kuvastavat ihmisen omaa negatiivista asennetta: heti aletaan syyttämään epäaitoudesta, provoilusta, keksityistä, ei tosielämään perustuvista keskustelunaiheista. Hmmm...

        Varmaan minussa on jotain vikaa, sillä minua rasittaa/ärsyttää/häiritsee positiivinen asenne ihan yhtä paljon kuin negatiivinen. Jos siis on rasittaakseen jne., juuri koskaan ei ole. Totta puhuen en edes ajattele tuollaisia asioita, siis itseni tai toisten luonteita ja asenteita. Tai ajattelen vain silloin, kun jonkun 'asenne' tuntuu olevan oikein korostunut ja tilanteeseen sopimaton, liioitteleva tai tunteeton esim.. Silloinkin enemmänkin hyvien tapojen kautta, en mitenkään syväluotaavasti.

        Viihdyn ihan hyvin negatiivisen ja varautuneen ihmisen seurassa ja pidän hänestä, mikäli hänessä ei ole vihamielisyyttä ja hän on rehellisesti oma itsensä ja voin luottaa siihen että hän pitää minusta ja seurastani. Jos olen siitä epävarma, niin silloin kanssakäymisemme vähenee tai lakkaa kokonaan, mutta niin käy kenen tahansa teeskentelevän ja epäluotettavan kanssa.

        Minua ei haittaa, vaikka toinen ei kaikista asioista innostu, tai vaikka ei innostu oikein mistään. Osaan kyllä kertoa miltä minusta tuntuu, ja 'jaksankin' aika paljon, jos kerran ihmisestä pidän ja tunnen hänen pitävän minusta.
        Paljon puhutaan energiavarkaista, mutta ei minulle tuollaista tunnetta ole koskaan tullut että minulta joku varastaisi energiaa, useimmiten saan lisää virtaa kohtaamisista ja yhteisistä tekemisistä, vaikka olisin 'puoliväkisin' niiden toteutumista ajanut. Kun en jaksa, niin sanon sen suoraan.

      • iloa e.
        iloa e. kirjoitti:

        Lie luonne- ja mielialakysymys allekirjoittaako ekan lauseesi. Minä en, nyt.

        Katsotko, että kiukutteleva kirjoittaja mielletään fiksummaksi, kuin hiljaa nurkassaan nyyhöttävä ja nyökyttelevä takarivin taavi.
        Tottakai jokaisella kiukkusuoni joskus pullottaa, mutta esitteleekö sitä täällä kuinkakin perinpohjaisesti, taitaa suuresti vaihdella.
        Itse olen yrittänyt opettaa itseäni mieluummin olemaan hiljaa, jos ja kun täällä kovin kiihoittuu vihassaan.
        Kai tämä vetää puoleensa, kun itsenikin täällä pitää kurkkia.

        Epäuskottava lällykkä? Voihan jotakuta raivostuttaa, kun toinen ei koskaan
        raivostu. :))
        .

        Kakaikse nyt k/k perusteesi väitteellesi!
        Minä en miellä ketään kurkku suorana huutavaa tarkoituksella huomiotakeräävää suukoilijaa mitenkään uskottavaksi.

      • iloa e.
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Sarkasmi on kaikkein vaikeimmin esiintuotava huumorin lajeista etenkin netissä. Varsinkin jos ei auta ymmärtämistä hymiöillä.

        Ajattelin että väite voisi myös pitää paikkaansa: spontaani kiukunpurkaus ehkä mielletään aidommaksi kuin diplomaattinen sanojensovittelu..

        "spontaani kiukunpurkaus "

        Koko iäkseen uhmaikään juuttunut ei ainakaan minua miellytä, enkä pidä moista minään saavutuksena.
        Enkä jaksa aina vaan sääliäkään.

      • ludzia
        demeter1 kirjoitti:

        Minulle tuli tuosta koti-kiusatun vastauksesta mieleen, että "karheen kiukkuinen ja epäluuloinen" ihminen on yleensä rehellinen eikä ainakaan pelaa omaan pussiinsa...
        Ruotsissa on sananlasku: "Allas vän, är ingens vän", vapaasti suomennettuna: "Kaikkien ystävä ei ole kenenkään ystävä". Yleisystävällisyys on usein aika pinnallista, eikä sitä juuri hädässä tunneta...

        Nii mut jos se karrheen kiukkuinen on kaikille yhtä kiukkuinen niin ei se piuoleesna vedä sekään :). Itse lähestysin mieluummin sitä hiljaa myhäilevää. En kyllä aattelisi että hiljaa myhäilevä ei olsi kenenkään kaveri?

      • ludzia
        demeter1 kirjoitti:

        Minulle tuli tuosta koti-kiusatun vastauksesta mieleen, että "karheen kiukkuinen ja epäluuloinen" ihminen on yleensä rehellinen eikä ainakaan pelaa omaan pussiinsa...
        Ruotsissa on sananlasku: "Allas vän, är ingens vän", vapaasti suomennettuna: "Kaikkien ystävä ei ole kenenkään ystävä". Yleisystävällisyys on usein aika pinnallista, eikä sitä juuri hädässä tunneta...

        Nyt kyllä jäin miettimään lausahdustasi "karheen kiukkuinen ja epäluuloinen" ihminen on yleensä rehellinen eikä ainakaan pelaa omaan pussiinsa.... Mitenniin? Auttaako kiujju ja epäluulo jotenkin rehellisyydessä? Ja onko kaikkien kanssa toimeentuleva myhäilevä epärehellinen?

      • ludzia

        Nii
        Ei kai sellaista ihmistä olekkaan joka aina ja kaikkien kanssa tulee toimeen. Tai jos yrittääkin olla, kiletää itsensä ja omat utneensa ja oikeutensakin kai. Mut jos on pääasiassa karheen kiukkuinen ja epäluuloinen ei kait sekään nyt ihan ole niin kuin okei ?

      • iloa e.
        ludzia kirjoitti:

        Nii
        Ei kai sellaista ihmistä olekkaan joka aina ja kaikkien kanssa tulee toimeen. Tai jos yrittääkin olla, kiletää itsensä ja omat utneensa ja oikeutensakin kai. Mut jos on pääasiassa karheen kiukkuinen ja epäluuloinen ei kait sekään nyt ihan ole niin kuin okei ?

        Ei kukaan ole aina iloinen ja ystävällinen kuin peipponen, muttei ole normaalia, jos joku on aina kuin persieseen ammuttu karhu.
        Kyllä silloin on jo jossain paljon mennyt mutkalle.

        Itse olen karsinut tuttavuudesta muutamat ihmiset, joilla aina oli suu nurinpäin, ja siitä satoi vain kateellista ja ilkeää töhnää.

      • Heko.
        iloa e. kirjoitti:

        Ei kukaan ole aina iloinen ja ystävällinen kuin peipponen, muttei ole normaalia, jos joku on aina kuin persieseen ammuttu karhu.
        Kyllä silloin on jo jossain paljon mennyt mutkalle.

        Itse olen karsinut tuttavuudesta muutamat ihmiset, joilla aina oli suu nurinpäin, ja siitä satoi vain kateellista ja ilkeää töhnää.

        Minua naurattaa kun ihmisillä on suu väärin päin ,kuten Hautalalla,mut sillä olikin vissiin se syntyessään.

      • Lusiina
        iloa e. kirjoitti:

        Ei kukaan ole aina iloinen ja ystävällinen kuin peipponen, muttei ole normaalia, jos joku on aina kuin persieseen ammuttu karhu.
        Kyllä silloin on jo jossain paljon mennyt mutkalle.

        Itse olen karsinut tuttavuudesta muutamat ihmiset, joilla aina oli suu nurinpäin, ja siitä satoi vain kateellista ja ilkeää töhnää.

        Sellaiset joilla on aina suu väärinpäin taitavat olla melkoisia energiasyöppöjä, Jos oiskin niin jotta ois sopivasti laidasta laitaan, aina tilanteen mukaan ja sitten vielä voisi toivoa että vuoronperään itse kullakin et aina edes joku ois siinävaiheessa et suupielet ois ylöspäin.Siinä toinen toistensa suuåielia voisi sitten nykiä sinne silmiä kohti.

      • iloa e.
        Heko. kirjoitti:

        Minua naurattaa kun ihmisillä on suu väärin päin ,kuten Hautalalla,mut sillä olikin vissiin se syntyessään.

        Ei mulla hänen suustaan ole valittamista, mutta sitä ihmettelen, ettei näytä yhtään panostavan vaatetukseensa. Sopusuhtainen nainen, päällään aina hmm. jokin villaröijy.

      • Heko.
        Lusiina kirjoitti:

        Sellaiset joilla on aina suu väärinpäin taitavat olla melkoisia energiasyöppöjä, Jos oiskin niin jotta ois sopivasti laidasta laitaan, aina tilanteen mukaan ja sitten vielä voisi toivoa että vuoronperään itse kullakin et aina edes joku ois siinävaiheessa et suupielet ois ylöspäin.Siinä toinen toistensa suuåielia voisi sitten nykiä sinne silmiä kohti.

        Onkohan kukaan nähdyt keskustan Tiilikaista nauravan,oon vuosikausia kiinnittänyt siihen huomiota,puhekkin on sellaista valittamista,että tuntuu kuin kohta alkaisi itkemään.

      • Pirre*
        Heko. kirjoitti:

        Onkohan kukaan nähdyt keskustan Tiilikaista nauravan,oon vuosikausia kiinnittänyt siihen huomiota,puhekkin on sellaista valittamista,että tuntuu kuin kohta alkaisi itkemään.

        Politiikka on hänelle kai totinen asia, ei mikään sirkus.

    • 14-13

      Kai siitä että olen idästä, ehkä sieltä kaukaa uralin-mutkasta.

      hunksz kiitos sinulle hyvästä analyysistä, olet harva joka kirjoittaa järjellä kun on aika.

      Tänään juuri nyt on yksinäisyys, olen kuitenkin positiivinen-en ole musta enkä syö banaania, enkä anna rahaa välistävetäjille ex pelastakaa lapset ja yleensä kaikki tämän lainen toiminta.

      mvh.

    • pink rabit

      Kansakunta vanhenee, ja nauru sen kun pidentää ikää. Kuka maksaa tyhjännaurajien eläkkeet? Nauru on iso kustannustekijä kansantaloudessa.

      Palstan ilottoman ilmapiirin takana on iso salaliitto. Ilonpilaajat ovat valtion palkkaamia agentteja, joiden tarkoituksena on jarrutttaa eliniän odotteen jatkuvaa kohoamista. Lääketeollisuus tukee myös Ilonpilaushankkeita, koska huonot fiilikset edistävät kaikkia sairauksia, ja lisäävät lääkkeiden kysyntää.

      Täytyykin tässä lähteä pois samantien, ettei ettei aivokemia muutu kuolettavan ilottomaksi. Moikka!

      • iloa e.

        Sinäpä sen sanoit!

      • 4-16

        No jaa kylläkin on vähän epäilyksiä, sillä rahalla on suuri voima ihmiselle.

        Uskon kuitenkin suomalaisuuteen- mutta me olemme erilaisia oli kansallituus mikä tahansa.

      • 3-18
        4-16 kirjoitti:

        No jaa kylläkin on vähän epäilyksiä, sillä rahalla on suuri voima ihmiselle.

        Uskon kuitenkin suomalaisuuteen- mutta me olemme erilaisia oli kansallituus mikä tahansa.

        Kiitos hunksz , olet tänään kuin aikaisemmin.

        Elämä on meillä vain hetken, vain hetken sanassa hetki vaihtelee meillä, minulla kokonaisuudessa sanassa on hetki.

    • Kirppis* 1

      Täällä on 2-3 ihmistä jotka jauhavat pa5kaa koko ajan.

      • demeter1

        Miksi et liity joukkoon, Kirppis*1 ? Eikö seura kelpaa ?

      • korppis
        demeter1 kirjoitti:

        Miksi et liity joukkoon, Kirppis*1 ? Eikö seura kelpaa ?

        Kirppis kuuluu joukkoon negatiiviset, hänellä ei ole mitään tähellistä sanottavaa kuhan valittaa.

      • demeter1
        korppis kirjoitti:

        Kirppis kuuluu joukkoon negatiiviset, hänellä ei ole mitään tähellistä sanottavaa kuhan valittaa.

        Ihan uusi tuttavuus minulle (kirppis1), ainakin tässä muodossa. Mutta tuohan nyt vahvisti aloittajan havaintoa ja sai minutkin katsomaan kelloa. Ei muuta kuin salille tästä ja sitten lehtien haravointiin...
        Niin ja tulihan tässä todistettua sekin, että negatiivinen voi vaikuttaa positiivisesti:
        minä lopetan istunnon, menen kunnonkohotukseen ja kunnon duuniin..))

      • ei vanhuutta
        demeter1 kirjoitti:

        Ihan uusi tuttavuus minulle (kirppis1), ainakin tässä muodossa. Mutta tuohan nyt vahvisti aloittajan havaintoa ja sai minutkin katsomaan kelloa. Ei muuta kuin salille tästä ja sitten lehtien haravointiin...
        Niin ja tulihan tässä todistettua sekin, että negatiivinen voi vaikuttaa positiivisesti:
        minä lopetan istunnon, menen kunnonkohotukseen ja kunnon duuniin..))

        Mielestäni asenteisiin voi vaikuttaa, mutta on tietoinen valintani, etten aio suhtautua vanhuuden pikkuasioihin positiivisesti.

        Vanhan ihmisen ikään kuin oletetaan tulevan jälleen lapseksi. Hänelle työnnetään lelua ja vempelettä monenlaista. sanotaan katso akunista kukkaa, katso taivaan lintuja.

        Ja paskat, sanon minä.

      • kirppis*1
        korppis kirjoitti:

        Kirppis kuuluu joukkoon negatiiviset, hänellä ei ole mitään tähellistä sanottavaa kuhan valittaa.

        Kuule " korppis", minä en halua jauhaa sellaista pa5kaa ,mitä muutamat m******kit täällä viljelevät, ei minua myöskään kiinnosta hevosmiesten avioerot.
        Olen keskustelutaitoinen,pian eläkkeelle jäävä vanhapiika,jolla on ystäviä,jos ei täällä,niin palstan ulkopuolella ainakin.
        Keskustellaan asiallisesti, siis ei mitään kakaramaista *ittuilua.

      • iloa e.

        @Kirppis* 1

        "Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä; p aska on hyvää!"

      • Pirre*
        ei vanhuutta kirjoitti:

        Mielestäni asenteisiin voi vaikuttaa, mutta on tietoinen valintani, etten aio suhtautua vanhuuden pikkuasioihin positiivisesti.

        Vanhan ihmisen ikään kuin oletetaan tulevan jälleen lapseksi. Hänelle työnnetään lelua ja vempelettä monenlaista. sanotaan katso akunista kukkaa, katso taivaan lintuja.

        Ja paskat, sanon minä.

        :)), kommenttisi nauratti.., siinä oli totuutta..toivottavasti minulle ei sitten vanhana tuoda askartelusaksia ja liimaa..:))

      • @Kirppis*1
        iloa e. kirjoitti:

        @Kirppis* 1

        "Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä; p aska on hyvää!"

        Olet oikeassa. Pesäpallossa kolmonen on "kakkosen" ja kotipesän välissä.

      • vuosia pelannut
        @Kirppis*1 kirjoitti:

        Olet oikeassa. Pesäpallossa kolmonen on "kakkosen" ja kotipesän välissä.

        Väärin, kolmosen ja kotipesän välissä on ykköspesä..

      • kyllästynyt rva
        kirppis*1 kirjoitti:

        Kuule " korppis", minä en halua jauhaa sellaista pa5kaa ,mitä muutamat m******kit täällä viljelevät, ei minua myöskään kiinnosta hevosmiesten avioerot.
        Olen keskustelutaitoinen,pian eläkkeelle jäävä vanhapiika,jolla on ystäviä,jos ei täällä,niin palstan ulkopuolella ainakin.
        Keskustellaan asiallisesti, siis ei mitään kakaramaista *ittuilua.

        Tuo selittääkin kaiken, keskustellaan mistä ja mitenkä kuitenkaan et voi muuta kuin sivuuttaa tai kitkerillä viesteilläsi ketjuja myrkyttää.
        Sinun makusi ja halusi ovat vain sinun, ehkei palstalaisten mieleisiä? Etsi itsellesi sivistyneempää seuraa ellei tämä taso riitä.

      • iloa e.
        kyllästynyt rva kirjoitti:

        Tuo selittääkin kaiken, keskustellaan mistä ja mitenkä kuitenkaan et voi muuta kuin sivuuttaa tai kitkerillä viesteilläsi ketjuja myrkyttää.
        Sinun makusi ja halusi ovat vain sinun, ehkei palstalaisten mieleisiä? Etsi itsellesi sivistyneempää seuraa ellei tämä taso riitä.

        Mikä ihmeen mielipidepakko täällä on? Minua on aina ällöttänyt, että täällä saisi olla vain jotain yhtä mieltä, näyttää kieltä toisinajatteleville.
        Vaikka kuinka en olisi jonkun kanssa samaa mieltä, minulle ei ole annettu portsarin lupaa katkoittaa täältä yhtään ketään.

        "ehkei palstalaisten mieleisiä" Ketä he ovat?

        Minulle ei kärsä kasva, vaikka kärsinkin lukea ihan kaikkien mieliä. Ei taaskaan mankeloida toisiamme?

      • Lusiina
        Pirre* kirjoitti:

        :)), kommenttisi nauratti.., siinä oli totuutta..toivottavasti minulle ei sitten vanhana tuoda askartelusaksia ja liimaa..:))

        Pirre sullekin ehkä tuodaa robotti :).

      • kiva köyhäillä.
        iloa e. kirjoitti:

        Mikä ihmeen mielipidepakko täällä on? Minua on aina ällöttänyt, että täällä saisi olla vain jotain yhtä mieltä, näyttää kieltä toisinajatteleville.
        Vaikka kuinka en olisi jonkun kanssa samaa mieltä, minulle ei ole annettu portsarin lupaa katkoittaa täältä yhtään ketään.

        "ehkei palstalaisten mieleisiä" Ketä he ovat?

        Minulle ei kärsä kasva, vaikka kärsinkin lukea ihan kaikkien mieliä. Ei taaskaan mankeloida toisiamme?

        "että täällä saisi olla vain jotain yhtä mieltä"

        yleensä kannattaa olla keskusteluissa yhtä mieltä, "totuuden puhuja ei saa yösijaa".
        minäkin olen usei yhtämieltä (kotikaasvatus) ja sitten tilanteen mennessä ohi kerron parhaille ystävilleni totuuden.

      • demeter1
        Lusiina kirjoitti:

        Pirre sullekin ehkä tuodaa robotti :).

        Heh, askartelusaksia ei välttämättä tuoda (Pirre, Lusiina). Minäkin sain eilen repiä munakennoja paljain käsin ja polttaa käteni steariinissa, kun piti askarrella sytykeruusuja...)) Päivän teema oli "Luovuus ja oma persoona". Saimme ihan jokainen kertoa kaksi asiaa, missä olemme hyviä...Ja siinä se tärkein sitten olikin.
        Luovuus jäi kyllä löytymättä ja oma persoonakin oli kovilla, kun piti unohtaa realiteetit ja siirtyä mestarien sarjaan..))
        Eli samaa mieltä olen "ei vanhuutta" nikin kanssa. Toista lapsuutta meidän uskotaan elävän...

      • Pirre*
        Lusiina kirjoitti:

        Pirre sullekin ehkä tuodaa robotti :).

        Joo..mie leikinkin sitten vaikka sillä robotti imurilla :)

      • Pirre*
        demeter1 kirjoitti:

        Heh, askartelusaksia ei välttämättä tuoda (Pirre, Lusiina). Minäkin sain eilen repiä munakennoja paljain käsin ja polttaa käteni steariinissa, kun piti askarrella sytykeruusuja...)) Päivän teema oli "Luovuus ja oma persoona". Saimme ihan jokainen kertoa kaksi asiaa, missä olemme hyviä...Ja siinä se tärkein sitten olikin.
        Luovuus jäi kyllä löytymättä ja oma persoonakin oli kovilla, kun piti unohtaa realiteetit ja siirtyä mestarien sarjaan..))
        Eli samaa mieltä olen "ei vanhuutta" nikin kanssa. Toista lapsuutta meidän uskotaan elävän...

        Niitä syttiksiä mieki olen ajatellut vielä tehdä, kun noita munakennoja kertyy ja kertyy, ja kynttilän pätkiä on taas joulun jälkeen sulatella, varovainen vaan pitää olla ettei polta käsiään eikä koko huushollia :)

      • Pirre*
        kirppis*1 kirjoitti:

        Kuule " korppis", minä en halua jauhaa sellaista pa5kaa ,mitä muutamat m******kit täällä viljelevät, ei minua myöskään kiinnosta hevosmiesten avioerot.
        Olen keskustelutaitoinen,pian eläkkeelle jäävä vanhapiika,jolla on ystäviä,jos ei täällä,niin palstan ulkopuolella ainakin.
        Keskustellaan asiallisesti, siis ei mitään kakaramaista *ittuilua.

        Tuota, tarviikos sitä sitten virkkaa mitään..kirppis*1..

      • voimia pessimisteill
        korppis kirjoitti:

        Kirppis kuuluu joukkoon negatiiviset, hänellä ei ole mitään tähellistä sanottavaa kuhan valittaa.

        Ja negatiiviset jakavat tietenkin avokätisesti miinuksia :)

      • ketjua lueskelin
        kiva köyhäillä. kirjoitti:

        "että täällä saisi olla vain jotain yhtä mieltä"

        yleensä kannattaa olla keskusteluissa yhtä mieltä, "totuuden puhuja ei saa yösijaa".
        minäkin olen usei yhtämieltä (kotikaasvatus) ja sitten tilanteen mennessä ohi kerron parhaille ystävilleni totuuden.

        Juuri tuossa yläpuolella demeter mainitsi ruotsalaisen sananonnan. Taidat olla malliesimerkki. Myöntelet vaikka olet ihan eri mieltä. Ja toiselle taas myöntelet vaikka hän olisi ihan toista mieltä. Tuskin tyyli kovin kauan vetelee, koska luotettavuus on hakusessa. Tai ehkä vetelee mutta vain toisten samanlaisten kanssa.

        Siis: kaikkien ystävä ei ole kenenkään ystävä. Pitänee paikkansa.

      • demeter1
        ketjua lueskelin kirjoitti:

        Juuri tuossa yläpuolella demeter mainitsi ruotsalaisen sananonnan. Taidat olla malliesimerkki. Myöntelet vaikka olet ihan eri mieltä. Ja toiselle taas myöntelet vaikka hän olisi ihan toista mieltä. Tuskin tyyli kovin kauan vetelee, koska luotettavuus on hakusessa. Tai ehkä vetelee mutta vain toisten samanlaisten kanssa.

        Siis: kaikkien ystävä ei ole kenenkään ystävä. Pitänee paikkansa.

        Luin vielä ketjua läpi tänään, mielenkiinnosta ja senkin vuoksi, että tapaan vastata, jos minulle on vastattu.

        "Myöntelet, vaikka olet ihan eri mieltä". Myöntelen, koska ymmärrän, että asioista voidaan olla eri mieltä ilman, että kumpikaan on varsinaisesti väärässä.

        "Tuskin tyyli kovin kauan vetelee, koska luotettavuus on hakusessa". En ole täällä markkinoimassa itseäni, joten minulla ei ole tarvetta vakuuttaa luotettavuuttani sen enempää kuin mitään muutakaan ominaisuuttani.

        Taidat "ketjua lueskelin" esttää analyysisi kovinkin pitkän tuntemuksen perusteella, kuulosti vähän siltä. Mutta mitä väliä ? Sana on vapaa ja
        vapaata riistaahan täällä ollaan. Vain puskissa ollaan turvassa....

    • Kirppia*1

      Jokatapauksessa haavoittuvan on poistuttava kentältä.

    • kiva köyhäillä

      Minulla on kaikessa negatiivinen asenne, voin se avoimesti myöntää.

      Olen sen perinyt sen vanhemmiltani, kuten kuten hekin vanhemmiltaan.

      Epäilen kaikkea, lasten menetymistä, osakesijoituksia, sitäkin että perheemme eroaa epäilin ainakin 30 vuotta. Nyt ollaan oltu yhdessä 52 vuotta alkaa tuntua turvalliselta kun vaimo on joutunut käymään lääkärissä ja minä ole täysin terve.

      Mutta eipä ole pessimisti pettynyt, on samallaiset vaaleat hiukset kuin nuorenakin, talous kunnossa ja lapsilla 28-31 v kestänyt rakkaustarina.

      PUOLUSTUSMEKANISMI, kun ei tee hätäisesti mitään, silloin yleensä ei tee virhettäkään. Laitan useat asiat paperille, esim. tänä vuonna tammikuussa päätin ostaa uuden lisäkameran, kun lapsenlapsi mene naimisiin elokuussa. Kamera EOS_M sain se juhannuksena kivaan hintaa 329 €. oli 3 pv tarjous, yleensä hinytatasi oli yli 400e.
      Samoin ostin tv, vain 2 kk katseli halvinta 40 ", paikkaan jossa sitä katsellaan kerran kuussa, jossa saa tallennettua muistikortille ja katseltua, sellainen löytyi 260 e Phlips, kun liike teki lopetti paikkakunnaltamme.

      Usein kun laitan paperille, suunnitelmani muuttuu useaankin kertaan, paranee ja usein myös tajuan suunnitelmieni typeryyden.

      • Pirre*

        Joskus vaan pitää tehdä myös niitä ei ihan järkeviäkään päätöksiä, taloudellisesti tarkoitan, - on senyt hullua ostaa ok -talo tällä ikää, mutta kun ajattelee, ehkä 10 vuottakin eteenpäin viettävänsä tässä kerrostalossa kesät talvet, niin talon hankinta ratkaisu tuntuukin ihan järkevältä.

    • optimisti-orvokki

      Ei todellakaan ole.
      Usein pätee sanonta, sitä saa mitä tilaa.
      Monessa tilanteessa positiivinen ajattelu johtaa parempaan lopputulokseen kuin negatiivinen asenne tai negatiiviset ennakkoluulot.

      Esimerkiksi kadulla iltahämärissä pelottavalta näyttävä nuorisojoukko voi innostua käyttäytymään vähemmän ystävällisesti, jos itsekseen kulkeva mummeli näyttää pelokkaalta. Kun uskoo, että ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita, he yleensä ovatkin sellaisia. - Hymyile, niin elämä hymyilee.;)

    • Pirre*

      Onneksi ei ole, se nyt vielä puuttuisi, ei tätä elämää jaksaisi.

    • yohuuhkaja

      Negatiivinen elämänasenne syö miestä ja koska miussa ei ole paljon syötävää, en halua antaa sitä negativisuuden syötäväksi.

      Nytkin on aika mennyt rattoisasti livessä, suppiksia on kai kymmenen kiloa kuivattavaksi ja aika kului muutenkin vauhdikkaasti hauskassa seurassa metsiä kompatessa.

    • mek

      Se on joko kasvatuksen tulos eli lapsuuden kodissa mikään ei ole koskaan hyvin ja ei osata itse ottaa elämää haltuun. Tulee pieniä takaiskuja elämässä niin lamaannutaan ja ei osata itse kelata aasioita ja se siitä. Normaali henkilö osaa itse kelata ja ajatella asioita positiivisesti eikä heti laamaannu jos asiat eivät mene haluamallaan tavalla ja yrittää sitekeämmin ja ei annta heti periksi.

      • Pirre*

        Uskoisin perintötekijöilläkin olevan osuutta asiaan, mielen laatuun, - ja myös kotiolojen -kasvatuksen, mutta sosiaalinen perimä, skin periytyy aiemmista käytännöistä ja elinoloista.

      • kuutar4

        Nimimerkille "mek", tuosta lamaannuksesta. Kolahti.

        Tavallisen/normaalin voi olla ehkä vaikea käsittää, että Joissain Tietyissä Tilanteissa LAMAANNUS (sukua järkytykselle) voi olla jollekin ihmiselle totisinta totta elämässä. Esim. jos kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä (,ja senkin voi sanoa ääneen, jos/kun on sinut pitkäaikaissairautensa kanssa. Vrt. diabetes.) Eli ei ole kysymys mistään ruikuttamisesta kun nyt elämä vähän koettelee ja ei oikein sietäisi pettymyksiä/koettelemuksia.

        Vaan jos on tullut yhteisössä pahastikin väärinymmärretyksi, ja varsinkin -TULKITUKSI ynnä kaltoinkohdelluksi, se kysyy vastapuolelta "vain" yksinkertaisesti KYKYÄ TULLA VASTAAN. TULLA VAIKKA LUO. Kysymään mitä kuuluu. Koskettaa. Vaikka halata. Jos sanoja ei ole. (Aina niitä ei ole, mikä sekin on ymmärrettävää.)

        Kas niin se homma hoituu, "vahvat" ja "haavoittumattomat". (Joskin itselle elämä on opettanut, että juuri oman heikkoutensa tunnistaminen ja näyttäminen on vahvuutta. Juuri siitä syntyy ne "peilipinnat" ihmisyydessä, epätäydellisyydestä.)

        Eli ei tarvi enempää ihmetellä. Muutoin auttaa vain aika. (Ja/tai mahd. vielä vähän lisää psykoterapiaa.)

        Näin siis lyhykäisyydessään pieni oppitunti siitä, miten mielenterveyden häiriö voi ilmetä muutoin suht' normaalissa ihmisessä. Heissä, jotka tiettämättömät niputtavat samantien "hulluiksi". Näillä niputtajilla on vielä paljon tekemistä tabujensa, peikkojensa ja oman pienuutensa löytämisen kanssa.

        Minkäs teet, meitä ihmisiä on moneen junaan, ja jokainen kypsyy omassa tahdissaan. Onnea elämään kaikille!

      • kuutar4
        kuutar4 kirjoitti:

        Nimimerkille "mek", tuosta lamaannuksesta. Kolahti.

        Tavallisen/normaalin voi olla ehkä vaikea käsittää, että Joissain Tietyissä Tilanteissa LAMAANNUS (sukua järkytykselle) voi olla jollekin ihmiselle totisinta totta elämässä. Esim. jos kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä (,ja senkin voi sanoa ääneen, jos/kun on sinut pitkäaikaissairautensa kanssa. Vrt. diabetes.) Eli ei ole kysymys mistään ruikuttamisesta kun nyt elämä vähän koettelee ja ei oikein sietäisi pettymyksiä/koettelemuksia.

        Vaan jos on tullut yhteisössä pahastikin väärinymmärretyksi, ja varsinkin -TULKITUKSI ynnä kaltoinkohdelluksi, se kysyy vastapuolelta "vain" yksinkertaisesti KYKYÄ TULLA VASTAAN. TULLA VAIKKA LUO. Kysymään mitä kuuluu. Koskettaa. Vaikka halata. Jos sanoja ei ole. (Aina niitä ei ole, mikä sekin on ymmärrettävää.)

        Kas niin se homma hoituu, "vahvat" ja "haavoittumattomat". (Joskin itselle elämä on opettanut, että juuri oman heikkoutensa tunnistaminen ja näyttäminen on vahvuutta. Juuri siitä syntyy ne "peilipinnat" ihmisyydessä, epätäydellisyydestä.)

        Eli ei tarvi enempää ihmetellä. Muutoin auttaa vain aika. (Ja/tai mahd. vielä vähän lisää psykoterapiaa.)

        Näin siis lyhykäisyydessään pieni oppitunti siitä, miten mielenterveyden häiriö voi ilmetä muutoin suht' normaalissa ihmisessä. Heissä, jotka tiettämättömät niputtavat samantien "hulluiksi". Näillä niputtajilla on vielä paljon tekemistä tabujensa, peikkojensa ja oman pienuutensa löytämisen kanssa.

        Minkäs teet, meitä ihmisiä on moneen junaan, ja jokainen kypsyy omassa tahdissaan. Onnea elämään kaikille!

        Pitää vielä täsmentää, että oman heikkoutensa tunnistaminen, HYVÄKSYMINEN ja näyttäminen on vahvuutta.

    • mustapois

      Olen roturealisti.

      • kuutar4

        Heh.:D

        Tiedätkö miksi banaani on musta?

        Se on ollut puoli tuntia treenikassissa (ilman banaanikoteloa - unohtui kotiin). Ennen kassiin menoa oli vielä ihan kelpo hedelmä, ja päältä päin vaikka mustuneenakin treenin jälkeen on vielä vallan ehtaa tavaraa.

        En syö banaania muutoin kuin salieväänä. Saa nopeasti energiaa. Protsku- ja muut urheilujuomat jätän friikeille.

        Jostain syystä tuosta mustasta tuli banaani mieleen.:)

    • eniaki

      Jos kuppia täyttää, niin silloin kuppi on jossain vaiheessa puoli täynnä, mutta jos kuppia tyhjentää, niin se on jossain vaiheessa puoli tyhjä :))

      Suomi24 foorumia lukiessa huomaa, että suurimmalla osalla on kivi kengässä. Harmillista :)

      Monesti se taitaa olla siitä kiinni, mitä malleja on saanut lapsuudessa. Onneksi aina on mahdollisuus herätä ja muuttaa itseään. Tärkeää on, että alkaa havaitsemaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan.

    • diibaa diibaa

      "Kun vuosia on tätä palstaa lukenut, näyttää, että joillakin on aina negatiivinen suhde kaikkeen?"

      Mielipidepalstoilla , noin ylipäätään , halutaan purkaa mielestään ikäviä,epätasa-arvoisia ja milloin mitäkin mieltäpainavia asioita.

      Ehkä aloittajan tunne kumpuaa tuosta ?

      • diibaa diibaa

        Semmoinen tuli vielä mieleen... Nimeltä mainitsematon filosofi tässä taanoin osuvasti ilmaisi: " Netin keskutelupalsoille kirjoittaminen toimii kuin WC:ssä käynti. Se helpottaa oloa"

        Tulkitsen sen niin,että kun on tarve niin silloin haetaan helpotusta... prööt prööt aahh...

      • kuulitteko tämän vii
        diibaa diibaa kirjoitti:

        Semmoinen tuli vielä mieleen... Nimeltä mainitsematon filosofi tässä taanoin osuvasti ilmaisi: " Netin keskutelupalsoille kirjoittaminen toimii kuin WC:ssä käynti. Se helpottaa oloa"

        Tulkitsen sen niin,että kun on tarve niin silloin haetaan helpotusta... prööt prööt aahh...

        Tuon latteuksen takiako palstalle piipahdit? Toivotan hyvää matkaa ja hyvästi. ;o/

      • diibaa diibaa
        diibaa diibaa kirjoitti:

        Semmoinen tuli vielä mieleen... Nimeltä mainitsematon filosofi tässä taanoin osuvasti ilmaisi: " Netin keskutelupalsoille kirjoittaminen toimii kuin WC:ssä käynti. Se helpottaa oloa"

        Tulkitsen sen niin,että kun on tarve niin silloin haetaan helpotusta... prööt prööt aahh...

        Myös huumorintajuttomuus on pessimismiä etenkin jos ei itse edes tajua sitä.


        ;-) ;-)

    • valitus ärsyttää

      Enemmistö suomalaisista on pessimistejä. Varmasti ilmastokin on muokannut mielen maisemaa. On helpompi hymyillä, kun lämpötila 30 astetta vuoden ympäri.

      • Pirre*

        No ei kyllä hymyilyttäisi jos pitäisi asua maassa jossa olisi noin kuuma päivät pääksytysten, huh..tuli hiki ihan ajatuksestakin ..ihanaa kun saamma kokea vaihtuvat vuodenajat, -ilmoineen..

      • valitus ärsyttää
        Pirre* kirjoitti:

        No ei kyllä hymyilyttäisi jos pitäisi asua maassa jossa olisi noin kuuma päivät pääksytysten, huh..tuli hiki ihan ajatuksestakin ..ihanaa kun saamma kokea vaihtuvat vuodenajat, -ilmoineen..

        Että piti tämäkin nähdä. Mitä sinne Thaimaahan sitten menette? Taitaa olla masokistinen nautinto kyseessä, vai kuinka?

      • Pirre*
        valitus ärsyttää kirjoitti:

        Että piti tämäkin nähdä. Mitä sinne Thaimaahan sitten menette? Taitaa olla masokistinen nautinto kyseessä, vai kuinka?

        Enpä menekään, ei ole minkäänlaista mielenkiintoa Thaimaaseen, miulla ainakaan.

      • no mene nukkumaan
        Pirre* kirjoitti:

        Enpä menekään, ei ole minkäänlaista mielenkiintoa Thaimaaseen, miulla ainakaan.

        Ai ai. Oikein ottaa rinnasta tuollainen ruikutus.

      • Pirre*
        no mene nukkumaan kirjoitti:

        Ai ai. Oikein ottaa rinnasta tuollainen ruikutus.

        Ruirui itelles vaan, höpsö.. :)

      • O - O

        Ainakin minä viihdyn paremmin vaikka jopa 30 asteen pakkasessa luin 30 asteen tai sitäkin lämpimämmässä helteessä. - Toivottavasti en koskaan joutuisi sellaiseen paikkaan, jossa olisi pakko hikoilla koko ajan.

        Elämä ja minä hymyilemme aina, kun saa ihailla auringonpaisteessa lumivalkoista maisemaa. On Suomessa kaunista kesälläkin. :)

    • Jeesa

      olen onnellinen mies.
      iloa kaikille

    • make993939

      Olen realisti.Tiedän mitä voi tapahtua osaan olla iloinen silloin kuin on aihetta mutta en hymyile paskat housussa.

    • parrri40

      pessimisti ei pety :D

      • no mene nukkumaan

        Eipä tietenkään, koska hän on jo luovuttanut. Pessimisti saa orkkuja siitä, että on "oikeassa". Se on hänen energianlähde.

    • kuka jaksaa lukea

      Miksiköhän ylläpito nostaa tällaisia loppuunkaluttuja aloituksia tuonne yläpalkkiin. Kun kaikki on jo sanottu monen kirjoittajan näppäimillä, nyt tulee vain toistamista toistamisen perään.

      • tyhjät päät

        Just näin,saman tyylisiä aloituksia päivästä toiseen,suurin piirtein samat ihmiset niitä käsittelemässä,vaikka onhan uudenlaisia aloituksia.

      • Pirre*
        tyhjät päät kirjoitti:

        Just näin,saman tyylisiä aloituksia päivästä toiseen,suurin piirtein samat ihmiset niitä käsittelemässä,vaikka onhan uudenlaisia aloituksia.

        Älkäähän nyt, vaikka onhan se kamalaa kun ei ole saatu edes riitaa ja rähinää ajoiksi, mutta koittakaa kestää :))

      • no mene nukkumaan

        No miksi luit? Olisiko jäänyt hyvä synkistelymahdollisuus käyttämättä?

      • kuka jaksaa lukea
        no mene nukkumaan kirjoitti:

        No miksi luit? Olisiko jäänyt hyvä synkistelymahdollisuus käyttämättä?

        Näki tuon sen tarkemmin lukemattakin, mee itse jos nukuttaa.

      • huomannut
        Pirre* kirjoitti:

        Älkäähän nyt, vaikka onhan se kamalaa kun ei ole saatu edes riitaa ja rähinää ajoiksi, mutta koittakaa kestää :))

        No, siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia, kun naisen aivot ovat vain 80% miehen aivoista.

      • iloa elämään
    • kata57

      Positiivisuus on hyvä elämänasenne, toisaalta realisti olisi hyvä olla. Mutta sekään ei niin yksinkertaista ole, koska kyllähän me tunteiden perusteella asioitamme lopulta päätämme. Mutta kun sen tietää, sen ehkä jotenkin pystyy ottamaan huomioon, vaikkapa odottamaan päätöksen kanssa seuraavaan päivään tai viikkoon tms :)
      Itse olen aina ollut positiivinen perusluonteeltani, aika helposti päässyt yli vaikeistakin asioista, uskonut huomiseen ja ihmisiin, hiukan sinisilmäinen ja turhan paljon uskonut joskus omiin kykyihin. Olen vajaa kuuskymppinen ja viimeisten vuosien aikana elämä on sitten pysäyttänyt ja opettanut, suorastaan nöyryyttänyt. vuodet ovat olleet ankaria. Ja niinpä se vaan on kyynisyys hiipinyt elämään, usko omiin kykyihin vähentynyt ja kyllähän ne rajat tulevat vastaan vähän asiassa kuin asiassa. Olenkin miettinyt, että miten säilyttää positiivinen asenne tällaisessakin tilanteessa, jossa olo on kuin nurkkaanajetun eläimen, jossa vaihtoehdot vähenevät ja katoavat. Kyllä se positiivisuus muuttuu realismiksi ja kyynisyydeksikin elämän tiimellyksessä. Katkeraksi en kuitenkaan haluaisi tulla, siinäpä sitä on sarkaa ja haastetta löytää elämään uutta ja mukavaa, mieltä nostattavaa huolimatta suruista ja huolista.
      Negatiivinen marisija on huonoa seuraa, ainakin minulle. En jaksa kuunnella jatkuvaa valitusta tyhjänpäiväisistä asioista, se on sitten eri asia, jos asiat ovat pielessä isommin. Toisaalta jotkut ihmiset ovat erittäin negatiivisia asenteiltaan, mitään ei voi kokeilla tai hyväksyä. Sellaisten ihmisten seuraa on parempi laistaa varsinkin, jos itsellä on mieli maassa tai suruisa.
      Kyllä luulen, että kysymyksessä on suojamekanismi, toisaalta ympäristö missä lapsi kasvaa on aikalailla merkitsevä näissä asennekysymyksissä. Jos vanhemmat ovat negatiivisia, miten ihmeessä se lapsi muuksi oppisi. Mistä saisi positiivista palautetta, joka puolestaan johtaa positiivisiin ajatuksiin, asenteisiin, luottamukseen. Mutta elämä ei ole vaan ihan niin positiivista etteikö välillä tulisi luntakin tupaan .. No ehkä optimisti silloin keksii nopeammin tehdä asialle jotain tai toipuu nopeammin..

    • ------------

      on


      nekgatiivinen siksi, että valtiovalta on tehny vain suuria tyhmyyksiä, katiselle ja kumppaneille potkut mitä pikemmin sitä parempi,

      positiivinen heti kun rehellisyys ja oikeudenmukaisuus palaa yhteiskuntaamme, ja aletaan ajaa suomen etua, ensin, sitten vasta katsotaan jääkö reusseja auttaa ulkolaisia,,,

    • 4+16

      Olen lueskellut "Opi kuuntelemaan itseäsi" nimistä kirjaa, jonka mukaan opitut käsitykset, negatiiviset asenteet ym estävät meitä kuuntelemasta itseämme. Se auttoi minua huomaamaan itsessäni paljon sellaista, mitä en edes tiennyt minulla olevan ja siksi pystyin muuttumaan, eli siitä on todella ollut hyötyä. Voin suositella muillekin, kirja oli positiivinen yllätys.

    • L - L

      Kodin rasitteena sain evääkseni mm. pessimistisen asenteen kaikkeen.
      Kun olin koko lapsuuikäni kuullut kuinka hyviä muut olivat minuun verrattuna ja miten hintelä hyntykkä minä oli, ettei minusta ole edes työmieheksi.

      Vasta irtauduttuani siitä helvetistä heti vapaaehtoisen intin jälkeen ( olin Kouvolaan palaavista 52:sta kokelaasta toiseksi parhaalla RUK:n todistuksella ) aloin huomaamaan, etten minä niin hiivatin huono olekaan.

      Intin jälkeiset poikamiesvuoteni etupäässä Ruotsissa kasvattivat itsetuntoani ja avioituessani 25-vuotisena uskalsin jo ottaa vastuun omasta perheestäni.

      Käsitykseni hintelyydestäni järkkyi kun 23-vuotisena tein puntissa 1:n luokan tuloksen, 325kg ( raja 300kg ) ja urheilutalon salin seinille tulivat peilit.

      Tuon murroksen jälkeen olen asennoitunut elämään ja kanssaihmisiini positiivisesti ja nähnyt kaiken myönteisessä valossa.
      Joidenkin henkilöiden suhteen olen pettynyt.
      Hyväntuulisuuteni ja itseluottamukseni on helppo tulkita leuhkaksi ylimielisyydeksi.
      Olkoon vaan! Sehän ei ole minun migreenini.

      Kyllä näin on kuitenkin mukavampaa.

      • Rimpu

        Ompa ollut surkeaa laiskalla eikä vieläkään oo päässyt irti menneestä.
        Mee teraåpiaan hyvä mies.
        L - L tarvitsee säälipisteitä.

      • L - L
        Rimpu kirjoitti:

        Ompa ollut surkeaa laiskalla eikä vieläkään oo päässyt irti menneestä.
        Mee teraåpiaan hyvä mies.
        L - L tarvitsee säälipisteitä.

        Luitkohan loppuun saakka?

        Vai käykö katteeks? Eipä se ole minun migreenini!

    • fgkbngfkcnb

      "Visst, det finns optimism i min skalle
      men inget värt att nämna, då det dränks
      i tusen ton av pessimistiska reflektioner
      och tiotusen iskalla slag i ansiktet"

      • ie.

        Niihän laulussakin lauletaan: "On lainaa ilon sekunnitkin, ne surun tunnein makseaan"

      • Pirre*
        ie. kirjoitti:

        Niihän laulussakin lauletaan: "On lainaa ilon sekunnitkin, ne surun tunnein makseaan"

        Ja pastat..niitä lauluja vain..on pitäny saada dramatiikkaa ja syvää tunnetta, kummaa nyyhkintää laitanaan, kukkaa niitä jaksa.

      • ????
        Pirre* kirjoitti:

        Ja pastat..niitä lauluja vain..on pitäny saada dramatiikkaa ja syvää tunnetta, kummaa nyyhkintää laitanaan, kukkaa niitä jaksa.

        Kukin elää omaa elämäänsä omilla eväillään. Kaikilla ne ei ole reiluja.
        Kuka elämänsä läpeensä nyyhkii, en minä ainakaan. Mutta ei ole jatkuvasti aihetta nauraakaan.
        Laulun sanathan mukailevat häntä, jolle ne osoitettiin. Saanee täällä olla samaa mieltäkin? Vai?

    • Todentaja

      Tuntuu että jos joku tässä elinilmapoiirissä jaksaa olla optimisti ja ajatella kaiken aina positiivisena, täytyy olla todella yksinkertainen tai patologinen teeskentelijä.
      Ihniskunnan henkisen "kehityksen" (lue kieroutumisen) myötä tämä planeetta ja elinolot alkaa olla niin sairastunut, ettei voi kuin todeta totuuden olevan enemmän negatiivinen.

      Toivottavaa on että jaksaisi ajatella positiivisesti ja näin minäkin yritän, mutta se todellisuus vaan iskee aina vastaan.
      Ihminen on paraikaa tuhoamassa, kaikessa ahneudessaan ja itsekeskeisyydessään, kaiken hyvän mitä on saavutettu.
      Hyvinvointi yhteiskunta on hajoamassa kaikin osin, tähän ei ole vähiten syyllinen tämä kapitalismin nousu ja sen mukana tuoma kaksijakoisuus/eriarvoisuus, ihmisten välillä. Luonto saastuu / muuten tuhotaan, ihmisen pyrkien maksimaalisiin voittoihin rahallisesti.
      Lapset, vanhukset ja muut "heikommat" ja puolustuskyvyttömät kärsivät.

      Yritä tässä nyt sitten teeskennellä pinnallisesti, lyhyt näköisesti ja ääliömäisesti positiivista ja optimistia. Lapsillemmehan se kaikki karmea sotku jää, mitä täällä sekoilemme rahanahneuttamme ja itsekkyyttämme.

      • Pirre*

        Pitihän se tulla ydinsotakin :)

      • voimia teille

        No, montako viikkoa vielä menee, ennen kuin tuhoudumme?

      • i.e.
        Pirre* kirjoitti:

        Pitihän se tulla ydinsotakin :)

        Maailmanloppua peloteltiin jo lapsuudessa. Ei ole ihan vielä minulle tullut.

    • pessimisti

      katson hyväksyvästi puhun kohottavasti

    • rapu-tupi

      "Optimisti huomaa että lasi on puoliksi täynnä, pessimisti huomaa että lasi on puoliksi tyhjä, insinööri huomaa että lasihan on väärin mitoitettu, humanisti huomaa että siinähän on pelkkää vettä" :P

      • i.e.

        Peripessimisti pelkää, että se rikkoontuu.

    • Elä hetkessä

      Mua kiusattiin lapsena ja masennuin sen takia joten olin hieman pessimisti joissain asioissa jotka oli menossa päin vittua. Onneksi realistisesti ajattelevat auttoivat mua välillä niin asiat menivät paremmin. Myöhemmin tavallaan "valaistuin" joten yritän nykyään ajatella realistisesti ja etsiä ratkaisuja sekä olla rypemättä itsesäälissä.

    • Asennelasti

      "Mies tulee räkänokastakin, vaan ei turhan naurajasta." / "Ilo ilman viinaa on teeskentelyä." / "Itku pitkästä ilosta." / "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa." ...

      Onhan näitä varmasti lisääkin, nämä entisaikain 'opetus'lauseet tulivat nopeasti mieleen. Ennen piti olla vakava ja virallinen kaikkialla, jopa omassa kotona, elämä oli sangen rajoitettu juttu.

    • -aake-

      Kaikille noille vinkkeleille on varmaan oma paikkansa; realismille, positiivisuudelle ja pessimismille. Koska olosuhteet ja ihmiset itsekkin muuttuvat koko ajan, niin ei kait kannattaisi hirttäytyä yltiöpäiseen pessimismiin eikä hampaat irvessä roikkua positiivisuudessa. Kai.

      Mä itse heilun enimmäkseen jossain pessimistisen realismin tienoilla, mutta en jaksa yltiöpessimistien ylenpalttista viikosta toiseen jatkuvaa narinaa siitä miten mikään ei koskaan kannata ja kaikki on aina päin helvettiä.

      Myöskään en jaksa pakkopositiivisuutta. Joskus lasi se vaan ihan oikeasti on tyhjä. Seurustelin joskus naisen kanssa joka oli tarrautunut roikkumaan pakkopositiivisuudessa ja halusi kieltää kaiken negatiivisuuden elämästään. Sellaisen ihmisen kanssa oli myös aika rasittava elää.

      Mulle tuli tosta pakkopositiivisestä exästä mielikuva jossa eukko vaan joraa ja naurujoogaa samalla kun talo palaa ja rynnäkkökiväärit papattaa taustalla. Vähitellen sitten syöksypommittajan ulvonta peittää hahatuksen alleen.

      Jaaha, - taas lähti kirjoitus lapasesta... =D

    • ymmärrystäkai

      Jos ei ole negasiivisuutta, ei voi olla positiivisuuttakaan.
      Ei se sen vaikeampaa ole.

      • O - O

        Ei pidä paikkansa. Samalla tapaa voisi sanoa, että ellei ole ilkeitä ihmisiä, ei voi olla ystävällisiäkään, tai ellei olisi sairauksia, ei voi olla terveyttäkään jne.

      • lueskelin
        O - O kirjoitti:

        Ei pidä paikkansa. Samalla tapaa voisi sanoa, että ellei ole ilkeitä ihmisiä, ei voi olla ystävällisiäkään, tai ellei olisi sairauksia, ei voi olla terveyttäkään jne.

        Jos ei ole ääripäitä, ei ole siinä keskivaiheilla mitään tavallista tai keskivertoa tai normaaliakaan. Tai miten sitä välitilaa nyt nimittäisi?

      • ymmärrystähei
        O - O kirjoitti:

        Ei pidä paikkansa. Samalla tapaa voisi sanoa, että ellei ole ilkeitä ihmisiä, ei voi olla ystävällisiäkään, tai ellei olisi sairauksia, ei voi olla terveyttäkään jne.

        Tietenkin pitää paikkaansa.
        Jos on vain yksi, mihin verrata.
        Ei se sen vaikeampaa ole.

      • huomannut
        ymmärrystähei kirjoitti:

        Tietenkin pitää paikkaansa.
        Jos on vain yksi, mihin verrata.
        Ei se sen vaikeampaa ole.

        Sinun onkin syytä peräänkuuluttaa ymmärrystä.

    • Realismi parasta

      lasi on sekä puoliksi täynnä ja että puoliksi tyhjä. Joka asian näkee vaillinaisesti, on kallistunut surrealismiin osittain ja toki on tilanteita joissa voi olla ihan hyvä niinkin ainakin verrattuna toiseen ääripäähän nähden. Aina realismi Jumalassa on se paras tie, ja Jumala myös tahtoo kokototuutta eikä puolitotuutta sen sijaan. Toki puolueet ei ihmisten keskuudesta koskaan lopu.

      • Sorrettu

        To Realismi parasta (Ennen päivämäärää)


        Jos joku kaataa sulta kossupulon viemäriin. Niin kyllä se Sinusta oli melkein täysi, mutta kaatajan mielestä melkein tyhjä.

        Perkutarallaa positiisen-ajattelun asiantuntijat

    • erkki

      Kun minä olin nuorin niin hiihdettiin kansakouluun kesät, talvet. Ei ollut aikaa tämmösille hömpötyksille, perkle töitä pitää tekemän eikä kirjoitella tämmösiä tyhmiä kysymyksiä.

      • Paloma.se.co

        Päivän paras kommentti. Olen nauranut vedet silmissä sun kansakouluun hiihtämistä "kesät, talvet". Ja muutenkin: suomalaista huumoria parhaimmillaan.

    • rdfsfdsfdsfsd

      Jotkut sekoittavat keskenään negatiivisuuden ja realistisuuden. Minua monesti sanotaan negatiiviseksi kun realistisesti totean mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan. Turha sitä on yrittää itselleen valehdella ja suhtautua ylipositiivisesti asiaan, joka on jo mennyt metsään.

    • realist

      "On sanoo: Onko, onkohan ja epäilys masentaa maailman.
      Ei sano: Eikö, eiköhän ja näemme vuorien siirtyvän."

      Lauri Viita runoili näin ja olen samaa mieltä. Päällepäin positiivisuutta hehkuttava amerikan malli voi todellisuudessa masentaa ihmistä vastustamattomien vastoinkäymisten tullen, mutta tosiasioiden toteamisesta voi kummuta kyseenalaistaminen joka saa ihmisen liikkeelle silloin kun asioille voi jotain tehdä.

      Elämänkoulu on opettanut varovaiseksi ja tiedän ettei kaikkia vaikeuksia voi voittaa. Ajattelen kuitenkin, että pakko on vain syntyä ja kuolla. Monet vaikeudet voi kiertää.Jos ystäväsi tuntuvat kovin negatiivisilta, voisitko sinä tarjota heille mahdollisuuden onnistumisen tunteeseen, esim. kiittämällä heitä jostakin?

      • i.e.

        Jos yrittää pitää yllä ystävyyttä ihmiseen, joka tuntuu aina kaikesta ajattelevan vain negatiivisesti, joka ilkkuu kaikella. Ei ole auttanut kiitokset, ei auttaminen arjessa.
        En minä ainakaan jaksa vuosikymmenestä toiseen vetää perässäni kivirekeä, kun omissa vaikeuksissakin olisi vaikka monelle muulle jakaa.
        Ei ystävyys elä, jos se on pelkkaa yksipuolista antamista, mikä ei silti riitä. Nyt en puhu konkreettisesta, rahallisesta avustuksesta, jonka tarpeessa toinen ei ole.
        Kai ystävien pitäisi auttaa toistaan, ei vain imeä toisesta, jättäen pelkän pahan ja tyhjän mielen.

      • bessie*
        i.e. kirjoitti:

        Jos yrittää pitää yllä ystävyyttä ihmiseen, joka tuntuu aina kaikesta ajattelevan vain negatiivisesti, joka ilkkuu kaikella. Ei ole auttanut kiitokset, ei auttaminen arjessa.
        En minä ainakaan jaksa vuosikymmenestä toiseen vetää perässäni kivirekeä, kun omissa vaikeuksissakin olisi vaikka monelle muulle jakaa.
        Ei ystävyys elä, jos se on pelkkaa yksipuolista antamista, mikä ei silti riitä. Nyt en puhu konkreettisesta, rahallisesta avustuksesta, jonka tarpeessa toinen ei ole.
        Kai ystävien pitäisi auttaa toistaan, ei vain imeä toisesta, jättäen pelkän pahan ja tyhjän mielen.

        Ihmettelen taas.

        Miksi pitää "yrittää pitää yllä ystävyyttä" ihmiseen, joka "ilkkuu kaikella"?

        Ja kuinka ylipäätään ollaan alunperin tultu sellaiselle kanssakäymisen tasolle jota sanotaan ystävyydeksi, jos kuitenkaan ei hyväksytä toista sellaisenaan?

        Edes sitä en ymmärrä, että mistä ihmeestä voi yleensäkään tietää varmuudella (ainakaan heti alussa) mikä on toisen pohjimmainen asenne, ja vaikka muka tietäisikin niin mitä ihmeen merkitystä sillä on?

        Ainakin minulle on ihan samantekevää, vaikka ystäväni tai tuttavani olisikin vähän haluton uusien asioiden suhteen tai ei näyttäisi innostuvan mistään jne.. Voihan hän esittää oman kielteisen kantansa mukavan ironisesti ja itseironisesti tai hauskalla tavalla nasevastikin, eikä vain ikävän ennakkoluuloisesti tms.. Niin tai näin, juttuahan joka tapauksessa piisaa ja virkistävää vääntöäkin ehkä.

        Jos "kivireen" vetämiseltä kanssakäyminen tuntuu, niin silloinhan sen mielekkyyttä voi miettiä. Ellei toinen osapuoli koskaan näytä ilahtuvan kohtaamisista eikä ollenkaan 'osallistu, niin kyllä minä ainakin vetäisin siitä omat johtopäätökseni. Mikäli suhde on 'tasavertainen', niin silloinhan sen voi muitta mutkitta ja ilman tunnontuskia lopettaa.
        Mutta itseäni ei pelkkä 'negatiivisuus' tai raskasmielisyys tms. todellakaan häiritse yhtään.

      • palstalla.
        bessie* kirjoitti:

        Ihmettelen taas.

        Miksi pitää "yrittää pitää yllä ystävyyttä" ihmiseen, joka "ilkkuu kaikella"?

        Ja kuinka ylipäätään ollaan alunperin tultu sellaiselle kanssakäymisen tasolle jota sanotaan ystävyydeksi, jos kuitenkaan ei hyväksytä toista sellaisenaan?

        Edes sitä en ymmärrä, että mistä ihmeestä voi yleensäkään tietää varmuudella (ainakaan heti alussa) mikä on toisen pohjimmainen asenne, ja vaikka muka tietäisikin niin mitä ihmeen merkitystä sillä on?

        Ainakin minulle on ihan samantekevää, vaikka ystäväni tai tuttavani olisikin vähän haluton uusien asioiden suhteen tai ei näyttäisi innostuvan mistään jne.. Voihan hän esittää oman kielteisen kantansa mukavan ironisesti ja itseironisesti tai hauskalla tavalla nasevastikin, eikä vain ikävän ennakkoluuloisesti tms.. Niin tai näin, juttuahan joka tapauksessa piisaa ja virkistävää vääntöäkin ehkä.

        Jos "kivireen" vetämiseltä kanssakäyminen tuntuu, niin silloinhan sen mielekkyyttä voi miettiä. Ellei toinen osapuoli koskaan näytä ilahtuvan kohtaamisista eikä ollenkaan 'osallistu, niin kyllä minä ainakin vetäisin siitä omat johtopäätökseni. Mikäli suhde on 'tasavertainen', niin silloinhan sen voi muitta mutkitta ja ilman tunnontuskia lopettaa.
        Mutta itseäni ei pelkkä 'negatiivisuus' tai raskasmielisyys tms. todellakaan häiritse yhtään.

        Kovin pitkästi ja raskaasti jaksat ottaa kantaa, vain omien mielikuviesi perusteella.
        Kuin sinulla olisi tarvis aina olla muiden kirjoittajien kanssa eri mieltä.

      • tosi outoa
        palstalla. kirjoitti:

        Kovin pitkästi ja raskaasti jaksat ottaa kantaa, vain omien mielikuviesi perusteella.
        Kuin sinulla olisi tarvis aina olla muiden kirjoittajien kanssa eri mieltä.

        Mä olen huomannut saman, aivan kuin periaatteesta pitää olla eri mieltä kuin toinen ja vängätä vastaan joka asiassa. Ihme riidanhaluinen vastarannankiiski.

      • bessie*
        palstalla. kirjoitti:

        Kovin pitkästi ja raskaasti jaksat ottaa kantaa, vain omien mielikuviesi perusteella.
        Kuin sinulla olisi tarvis aina olla muiden kirjoittajien kanssa eri mieltä.

        ?

        Taisin vain luulla, että "i.e." haluaa keskustella?

        Ihan vain omien "mielikuvieni" perusteella en ottanut kantaa, vaan otin kantaa lukemani tekstin perusteella. Ihan kevyesti ja huomaamattani tulin kirjoittaneeksi sinusta pitkän ja raskaan tekstin, ei vaatinut jaksamista.

        Harvemmin minä vastaan tekstiin, josta olen sanasta sanaan samaa mieltä, joskus kuitenkin. Joten voithan sinä tuollaisenkin arvelun minusta esittää ja tavallaan oikeassa siis olet. Mitään "tarvista" minulla kuitenkaan ei ole.

        Nytkin ihan oikeasti olisin utelias kuulemaan, kuinka tuo 'negatiivisten' ihmisten tunnistaminen ja sitten myöhemmin sellaisiksi tunnistettujen ihmisten pois seulominen ympäriltään tapahtuu käytännössä ja miksi tosiaan niin pitäisi tehdä?

      • i.e.
        bessie* kirjoitti:

        ?

        Taisin vain luulla, että "i.e." haluaa keskustella?

        Ihan vain omien "mielikuvieni" perusteella en ottanut kantaa, vaan otin kantaa lukemani tekstin perusteella. Ihan kevyesti ja huomaamattani tulin kirjoittaneeksi sinusta pitkän ja raskaan tekstin, ei vaatinut jaksamista.

        Harvemmin minä vastaan tekstiin, josta olen sanasta sanaan samaa mieltä, joskus kuitenkin. Joten voithan sinä tuollaisenkin arvelun minusta esittää ja tavallaan oikeassa siis olet. Mitään "tarvista" minulla kuitenkaan ei ole.

        Nytkin ihan oikeasti olisin utelias kuulemaan, kuinka tuo 'negatiivisten' ihmisten tunnistaminen ja sitten myöhemmin sellaisiksi tunnistettujen ihmisten pois seulominen ympäriltään tapahtuu käytännössä ja miksi tosiaan niin pitäisi tehdä?

        Mistäpä muusta keskustelupalsta elää, jos ei eriävästä mielipiteestä?

        Negatiivisen ihmisen tunnistaminen? Siitä, että kaikki kuulemansa on negatiivista.
        Kaikkia kadehditaan, kaikkia pilkataan.

        Haluatko sinä aina olla jokin ikiaikainen ilottaja? Vaikka sydän märkänisi?
        Monista pääsee erilleen, kun työkaveri eläköityy, naapuri muuttaa, muutenkin, kun jättää yhteydenpidon aina vain vähemmäksi.
        En usko ihmisen pyhimmyyteen, että aina itse pahaatuntien, minun pitäisi uhrautua.
        .

    • Vain elämää........

      Ylen Elämä- pelissä teki monesta ihmisestä positiivisen, Oli mukava katsoa sitä viimeistä iltaa sekä sitä miten eliniänennuste oli monella noussut vuositolkulla.

      • L - L

        Seurasin samaa ohjelmaa joitakin jaksoja. Hyvällä tahdollakaan en olisi saanut elinikäodotukseeni juurikaan muutosta.

        Onni 78 / 100
        Onnen taito 79 / 100
        Olosuhteet 83 / 100

        Parannettavaa siis olisi mutta evääni loppuvat.

    • JKGUYF

      LASI EI OLE PUOLIKSI TYHJÄ, SE ON PUOLIKSI TÄYNNÄ KUSTA.

    • KTK86

      Jokaisella ihmisellä on elämässään hyviä ja huonoja kausia.
      Jokainen saa olla elämässään sitä mieltä mitä haluaa eikä se kuulu muille!!
      Pitäkööt jokainen huolta vaan omista asioistaan!

    • some122

      "Onko se syntymässä saatua, opittua, vai elämän koulun opettamaa"?

      Elämän koulu yrittää opettaa meidät selviytymään hankaluuksista menettämättä toivoa ja iloa elämään. Jos katkeroidumme ja muutumme pessimisteiksi, emme ole oppineet läksyämme vaan joudumme opettelemaan niin kauan että oppi menee perille. Vasta sitten kun ymmärrämme että olemme kuin olemmekin täällä oppimassa (myöhempää varten), alamme ymmärtää miksi tietyt asiat tapahtuu meille, oli ne sitten kuinka hankalia tahansa. Henkisesti kypsä ihminen kysyy hankaluuksia kohdatessaan itseltään, mikä on tämän kokemuksen opetus? Ja jos opetusta ei juuri sillä hetkellä ymmärrä, voi hyväksyä sen ja mennä elämässä eteenpäin, katkeroitumatta, tietäen että kaikella on tarkoitus ja että saamme joka tapauksessa vastauksen kaikkiin kysymyksiimme, ennemmin tai myöhemmin.

      Luottakaa itseenne ja elämään ihmiset!

    • jgjkgnfkfkgkgg

      Ylläpito oli otsikoinut aiheen "lasi puoliksi tyhjä vai täynnä?

      Minun lasini on tyhjä. Enkä sinne viitsi mitään kaataa. Nurin se menisi kuitenkin.

    • Neutraali...

      Itse olen varmaankin elämäänsä negatiivisesti kuvaava optimisti. Huonot asiat tiedostetaan mutta, no mitäpäs niistä.

    • potsi

      Mielenkiintoinen avaus. Negatiivisyys on inhinmillinen perusluonne, Luulen että kaikki ovat nuoresta lähtien enemmän tai vähemmän negatiivisiä. Positiivisyys opitaan ja saadaan onnistumisten ja itseopiskelun kautta. Olen positiivinen onnistuja, vaikka välillä nekatiivisyyden peiko puskeekin päälle väsymyksenä ja ehkä masennuksena kun elämä potkii päähän. Mutta lopulta onnistun aina. Joskus tosi hyvin ja joskus vain hyvin. Että jos tuntuu että ei kannata edes yrittää, olet todella väärässä.

    • selena_gnomez

      Olen realisti jonka lasi on puolillaan.

    • ei ahdita yhtään...

      Mielenkiintoinen ilmiö. Olen muutaman kerran kokeillut keskustelua esim. Suomi24 chatissa kertomalla, että olen erittäin tyytyväinen elämään, asiat menevät tosi hyvin ja mikään aisa ei minua harmita. En ole kehunut millään omaisuudella tai varallisuudella tai muulla. Yleensä jo nuo em, kommentit saavat vastapuolen niin raivoon, että sulkee minut pois keskustelusta. Kyllä meissä Suomalaisissa on todella jotakin vialla. Kokeilkaapa hyvikseen tällaista keskustelua. Tapahtuu ihmeellinen asia...

      • kumma juttu

        Tämä pitää paikkansa,yleensä haluavat puhua ikävistä asioista,kumma juttu,jos puhut ikävistä asioista,saattaa aloittamasi ketju poistua.paras kun on hiljaa,tai ei käy suomi24 palstoilla,onhan järkevimpiäkin paikkoja keskustella,pirruuttain käyn joskus vilkaisemassa keskustelun tasoa,ei ole tosiaan kummoinen.

    • OptiPessimisti

      Elämänkoulu myllyttäny.

      Lasi näyttää aina puolitäydeltä, vaikka se puoliksi tyhjä onkin.

    • 8+5

      Lasipa onkin aivan täynnä, puoliksi vedellä ja puoliksi ilmalla.

      • bessie*

        Ja se ilma on ilmaista! Traitraitrallalaa!

    • Hölmölän kokkare

      Riippuu asiasta - nimittäin on esimerkiksi erittäin vaikeaa olla optimistinen Suomen taloustilanteen kohenemisesta ja velkaantumisen pysäyttämisestä kun yritykset potkivat työntekijöitä pois ja siirtävät tehtaitaan halpamaihin. Lisäksi eräs ministerimme olisi valmis syytämään lisää veronmaksajien rahoja Kreikkaan, Portugaliin yms... Pessimisti ei pety, kuuluu sanonta.

    • ...

      Tuo on ihan perisuomalaista käytöstä. Tässä pimeässä ja kylmässä peräpohjolan maassa on miltei synti sanoa että hyvin menee, ja vielä enemmän synti on se, että olet iloinen muitten menestyksen puolesta.
      Valitettavasti vanhempi polvi on onnistunut juurruttamaan tämän negatiivisuuden myös nuoriin, jos teille kypsemmille kansalaisille saisi esittää yhden toivomuksen, niin kannustakaa ja tukekaa nuoria, etsikää positiivisia puolia asioista ja kertokaa ne, käyttäkää kokemustanne voimavarana ja kertokaa nuorille miten tuhoavaa jatkuva negatiivisuus on.
      Itse olen aika paljon nuorempi kuin 60v, yhden alle kaksivuotiaan isä, ja olen päättänyt että teen kaikkeni että minun lapseni ei vajoa tähän negatiivisuuden suohon, siitä ei seuraa mitään kehittävää tai hyvää.

      • ??++??

        Et ehkä huomannut, mutta aloittajan nicci on "iloa elämään"?
        Ei vanheneminen ole negaatioita.
        Ei onni kaipaa täydellisyyttä.
        Hyvä on olla vähemmälläkin.

    • Nakkeli

      Olen optimistinen realisti, joka uskaltaa iloita omista ja muiden onnistumisista ilman kateutta. Ja tämä elämän asenne kyllä valitettavasti saa aikaan ihmisissä kateutta. Suomalaiset ovat pääasiassa negatiivista ja kateellista kansaa.

    • Realismia.

      Aika moni ihminen tekee juuri kylläkin päinvastoin.

      Suojelee positiivisuudella itseään kolhuilta. Mikään ei oikeastaan tunnu missään ja kaiken voi vääntää positiivisesti. Vaikka ympärillä olevilla menisi paskasti niin joku porskuttelee positiivisena aivan kuin kaikissa muissa olisi jotain vikaa kun heidän elämänsä ei ole yhtä kivaa.

      Kyllä siinä raja menee jos tyhjän kupin alkaa näkemään aina täytenä.

      • iloa elämään

        Tuo nyt jo vaikuttaa yltiöpositiivisuudelta, jolla ei pitkälle pötkitä.
        Korkealta putoaminen on vaarallista. Voi tulla kuhmu.

      • Elämisen jälkiä vain
        iloa elämään kirjoitti:

        Tuo nyt jo vaikuttaa yltiöpositiivisuudelta, jolla ei pitkälle pötkitä.
        Korkealta putoaminen on vaarallista. Voi tulla kuhmu.

        Mutta korkeammalle kiivennyt on nähnyt, kokenut, kuullut ja elänyt enemmän kuin se, joka ei kiipeä lainkaan.

    • ne kaatio

      Onko lasi puoliksi täynnä vai tyhjä riippuu sen sisällöstä. Jos lasissa on viskiä se on puoliksi täynnä ilmaa, jos siinä tuoremehua, siitä puuttuu puolet ilmasta.

      Ei negatiivisuus mitään realismia ole, se on vaan KIVAA!!!!1111

    • tympii riivatusti...

      Tietenki olen negatiivinen, ja oikein kateellinen,
      ku kaikki kuitenki menee aina pieleen,
      muutamat kähmii kaikki mijoonat vain oman taskuunsa tavallisen kansan kustannuksella,
      mun täytyy tulla toimeen pienellä työeläkkeellä ja sitäki syö eläkeleikkuri ku paavo lipponen aikoinaan keksi alkaa leikata eläkkeitten ostovoimaa jatkuvasti,
      se pahat työt jatkuu vuosikymmeniä eteenpäin,
      kuinka täällä voisi olla positiivinen, höh ei kuinkaa,
      suomen kansaa kurjistettaan jatkuvasti että muutamat jo rikkaat rikastuisivat lisää,
      ja tämä meidän käteinen saisi näytellä rikkaan valtion edustajaa,
      vie suomalaisten rahaa selkävääränä eteläeuroopan pelastamiseen,
      oman maan kansalaiset senku köyhtyy,

      • Asenne ratkaisee

        Raha, rikkaus ja positiivisuus ovat kaksi eri asiaa aivan eri maailmoista. Rahalla ei ole mitään tekemistä ihmisen sisäisimmän kanssa. Äiti Teresalla esim. ei ollut rahaa eikä omaisuutta.

        Asennejutut eivät ole kiinni mistään muusta kuin siitä, mitä oman itsen sisällä tapahtuu. Vaikka yhteiskunta on mätä, minun ei tarvitse olla. Eikä sinunkaan tarvitsisi.

    • kaikki hyvin,

      Minulla on kaikkea mitä tarvitsen aineellisesti. Ei ole syytä kadehtia ketään. Rikkainkin voi asua vain yhdessä paikassa kerrallaan, syödä ja juoda vain määränsä, halvemmallakin autolla pääsee paikasta toiseen samoin kuin rikaskin. Kyllä se paikkansa pitää, raha ei tuo onnea.
      Terveyttä on ikäisekseni vielä aika hyvin.
      Mitä te kadehtijat olette jääneet paitsi? Rakkauttako?
      Onneksi tunnen olevani rakastettukin.

    • iloista päivää :)

      Optimisti kannattaa olla aina, vaikka pessimisti voikin olla oikeassa!

      • Niin totta todella

        Joku (talousihminen?) sanoi näin eilen telkkarissa.

    • näin meillä ----

      " iloista päivää :)"

      Kerro yksikin asia, miksi aina kannattaa olla optimisti !

      ainakaan taloudellista hyötyä ei ole optimistista,
      aina hymyilevä naama näyttää idiootilta , sosi vaan
      aina onnellinen on idiootti,
      parempi on hampaita purren selviytyä elämän tuomista vaikeuksista, siitä onni on kaukana,
      oikea elämä on työtä ja hikea ,,,, ja selviytymistä,,,

      • Siksi

        Kyllä minä pidän idioottina sitä, joka hampaita purren yrittää selviytyä = yhtä kuin tyhmä. Viisas, valaistunut ja valveutunut = optimisti, joka selviää kiristelemättä kaikesta.

    • mikä on väärin?

      Onko kysymyksen asettelu oikea,
      asenteet on eri juttu kuin vastakkaiset plus- ja miinusmerkkiset tunteet/tuntemukset.

      Kuin ihmisten käytöskin, joillekin on ominaista vihamielinen hyökkäävyyskin,
      krooninen aggressiokin. Toisilla jatkuva tarve osoittaa kaapin paikkaa, toiset
      hyödyntää jatkuvasti toisia, ihmiset on vain esineitä tai muuten alistettavia.
      Missä aito ilo ja rakkaus ihmisten kesken? Aikuinen ei enää ole juuri kävelemään opetteleva kaikkivaltias lapsi, joka ihastuttaa ja olemuksellaan vallitsee/hallitsee
      läheisiään.

    • kuutar4

      Hyvä kysymys, vaikkakin menee vähän sivuun aloituksesta.

      Väärin on kaikenlainen hyväksikäyttö, epäkunnioitus toista kohtaan, juoruilu, ilkeily ja panettelu sekä perättömien juttujen levittely toisesta.
      Ennakkoluuloisuus ja asenteellisuus on ikävää.

      Elämänkoulua käymme jokainen saamillaan eväillään ja lahjoillaan. Tulee mieleen, että jos aikuinen on kuin pieni lapsi, niin hänellä ei varmaan ole kehitys mennyt ihan putkeen. Jotku ikävaiheet, esim. murrosikä voinut jäädä pois. Ehkei ole saanut tarvitsemaansa tukea elämänsä eri vaiheissa ja joutunut selviämään omillaan.

      Mikä on oikein?

      Halu kehittyä ja kasvaa on hyvästä. Ottaa opiksi virheistä. Ajattelisin, että ihminen ei silti koskaan tule valmiiksi. Sen keskeneräisyydenkin voi hyväksyä olemalla silti avoin muutokselle koko ajan.

      Itselleni on ollut oppimisen paikka antaa lupa itselleen olla terveellä tavalla itsekäs.

      Aito rakkaus mahdollistunee kun ensin rakastaa itseään ja sen myötä toista. Silloin ihminen on myös vapaa kateudesta, kaunasta ja katkeruudesta.

      Ihminen on kuitenkin aina vaan ihminen.

    • voi kurtun kurttu

      En viitsi repostella palstaa. Omasta puolestani vastaan,että tietoisesti en ole aina ja kaikessa negatiivismielinen. Luulen,että negatiivisuus aina ja kaikkialla on elämän opettamaa. Tuskin kukaan sellaiseksi syntyy, Lapsi oppii kaiken ympäristöstään. Toisaalta, eipä kukaan myöskään aina sellainen ole, siis matalamielinen. Mutta eihän me suomalaiset mualiman iloisimpia ihmisiä olla luonnostamme. Että kai siinä on perimääkin, kun syrjässä ollaan pohjoisessa ja pimeässä ainakin osan vuotta.

      Mihin negatiivisuus voisi auttaa - oikeasti? En keksi yhtään asiaa. Kyllä se puolustusmekanismi luultavimmin on. Kas, kun pelkää kaikkea eikä kokeile mitään uutta, olo on sitten varmaan kovin turvallinen. Kun turpakin on rutuss,a kaikki on mallillaan. Niinkö?

      Mahdollisuus nettiympyröissä olla nimetön, jokamies tai -nainen, tekee luultavimmin sen,että otetaan herkästi turhat luulot kaikilta kanssaihmisiltä
      varmuuden vuoksi pois. Ei se oikein niin mene,että ilot ne meitä elättelöö, vai meneekö?

      • iloa elämään

        Viimeiseen kommenttisi kappaleeseen panen suuren vastalauseen.
        En todellakaan usko, että yleensä nettiympyröissä on tapana/tavoitteena ottaa "turhat luulot kaikilta kanssaihmisiltä". Mitä järkeä siinä olisi.
        Tuskin netti vääristää kenenkään luonnetta, joten jos niin tekee, tekee sen myös livessä.

        Miten joku voisi kuvitella olevansa niin ylivoimainen, ettei jätättäisi muillekin hiukan mahdollisuutta ymmärtää.
        Taitaa ilon sisin olevuus olla erittäin yksilöllisen monitahoista.
        Mieluumminen minä täällä luen järkeisää positiivisuutta, kuin kuuntelen turhanpäiväistä, tavanmukaista naukumista. Mutta se on vain minun ajatukseni.
        .

      • hylätyt
        iloa elämään kirjoitti:

        Viimeiseen kommenttisi kappaleeseen panen suuren vastalauseen.
        En todellakaan usko, että yleensä nettiympyröissä on tapana/tavoitteena ottaa "turhat luulot kaikilta kanssaihmisiltä". Mitä järkeä siinä olisi.
        Tuskin netti vääristää kenenkään luonnetta, joten jos niin tekee, tekee sen myös livessä.

        Miten joku voisi kuvitella olevansa niin ylivoimainen, ettei jätättäisi muillekin hiukan mahdollisuutta ymmärtää.
        Taitaa ilon sisin olevuus olla erittäin yksilöllisen monitahoista.
        Mieluumminen minä täällä luen järkeisää positiivisuutta, kuin kuuntelen turhanpäiväistä, tavanmukaista naukumista. Mutta se on vain minun ajatukseni.
        .

        Mikä antaa aiheen ivata pelkääviä lapsia tai aikuisiakin
        -useimmilla heistä on tosi rankat elämänkokemukset
        murhaajista, raiskaajista, ryöstäjistä ja muista narkki-juopporelluista,
        jotka todella tuhovoimillaan tekevät mitä tekevät.

        Toinen totuus on että koneet eivät millään tavoin kehitä ihmistä niin henkisesti kuin fyysisestikään, päinvastoin entistä enemmän lienee oikean ohimolohkon
        surkastumista aivoissa .

        Ivaaminen ei ole mitään sosiaalista kanssakäymistä tai vuorovaikutusta.

    • Pelko pois Rosemary

      Lapsen pelko on kyllä ihan eri asia kuin aikuisen. Lapsi ei vielä tiedä eikä osaa kaikkea, on ymmärrettävää, että vieras ja tuntematon pelottaa ja tekee araksi.

      Mutta mitä tulee ajatella aikuisesta, joka pelkää? Kaikki elämässä ja maailmassa on vieläkin vierasta ja tuntematonta. Ja jos vaikka onkin, niin mitä se pelko asioihin ja aiheisiin auttaa? Sillä ei pääse mihinkään muualle kuin ahdistuksen alhoon ja murheen mättäälle. Aikuisuus tarkoittaa sitä, että pystyy muuhun.

      • iloa elämään

        Pelko on ihmiselle luotu hyvä ominaisuus, se pelastaa monesta pahasta.
        Mutta jos se alkaa vallitsemaan koko maailmankuvaa, on jokin pielessä.
        Kellä se johtuu liiasta kokemastaan pahasta, kuka taas on niin skeptinen, että tarkoituksella pelkää, jottei tarvi pettyä.
        Vaikka itse olen saanut kokea monenmoista negatiivisuutta, kiitän Luojaa, että aina maailmaani mahtuu iloa ja narua. Niillä kuittaa monta kiveen pottuvarpaansa potkua.

        Lapsi tuskin osaa pelätä kuin olevaa, aikuinen taas kuvittelee.
        Voiko ihminen muuttaa aivojensa ajatteluja, tunteittensa täyttymistä?

      • Karuselli mukavampi
        iloa elämään kirjoitti:

        Pelko on ihmiselle luotu hyvä ominaisuus, se pelastaa monesta pahasta.
        Mutta jos se alkaa vallitsemaan koko maailmankuvaa, on jokin pielessä.
        Kellä se johtuu liiasta kokemastaan pahasta, kuka taas on niin skeptinen, että tarkoituksella pelkää, jottei tarvi pettyä.
        Vaikka itse olen saanut kokea monenmoista negatiivisuutta, kiitän Luojaa, että aina maailmaani mahtuu iloa ja narua. Niillä kuittaa monta kiveen pottuvarpaansa potkua.

        Lapsi tuskin osaa pelätä kuin olevaa, aikuinen taas kuvittelee.
        Voiko ihminen muuttaa aivojensa ajatteluja, tunteittensa täyttymistä?

        Jooo, terve pelko on hyvä ominaisuus, pipin puolelle menevä sen sijaan tekee elämästä karun sellin.

    • 14-7

      Negatiivisuus alkaa hyvin aikaisessa elämässä, ehkä jo ennen syntymää.

      Luulen näin minulla, tosin vain elämän jatkuessa vain katselu, yritys toive kokeilu.

      Tänään entinen suomalainen ja rakkaus kieleen -suomeen siinä olen, tavatessa suomalaisia he sanovat minulle kuinka asiat ovat, uskon heitä.

      • iloa elämään

        Hyvinhän sinulla halutessasi suomi sujuu. Ennen syntymää ja syntyissään saanee ihminen useimmat luonteenpiirteensä, ynnä muut ominaisuutensa.
        Siitähän voi moni mitellä, mutta tuskin se muuksi muuttuu.

      • aurinkotar
        iloa elämään kirjoitti:

        Hyvinhän sinulla halutessasi suomi sujuu. Ennen syntymää ja syntyissään saanee ihminen useimmat luonteenpiirteensä, ynnä muut ominaisuutensa.
        Siitähän voi moni mitellä, mutta tuskin se muuksi muuttuu.

        Pelko on mielestäni silloin terve itsesuojelumekanismi, jos ei koe olevansa vielä valmis johonkin. Fiksu ihminen myös huomaa helposti kanssaihmisten tarkoitusperät, milloin on otollista maaperää rakentavalle vuorovaiktukselle. Milloin kannattaa nostaa hattua ja jatkaa matkaansa.

        Jatkan vielä kuitenkin tuntosarviani uhmaten: osan ominaisuuksistamme, totta, voimme saada jo syntymässä (itselläni esim. ollut napanuora 2. kertaa kaulan ympärillä ja olen ollut sininen. Ihme että ylipäätään elän, hengitän ja voin näinkin hyvin), osan jo perimässä, osan vaikuttaa kasvatus ja osan ympäristö (koko elämän ajan). Jokaisessa on kuitenkin myös jotain aivan omaa itseään, erityislaatuisen arvokasta. Näin ollen (ideaalimaailmassa) kun myös ympäristö on otollinen eli elämää ymmärtävä ja lähimmäistä rakastava, kaikki voivat hyvin. Ei tarvi kenekään pelätä. Kas näin rakennamme parempaa huomista ja tulevaisuutta.

        Pelon hallitsevuus elämässä on tyystin eri asia. Toivottavasti jokainen tässä maailmassa voisi olla vapaa sellaisesta pelosta.

      • iloa elämään
        aurinkotar kirjoitti:

        Pelko on mielestäni silloin terve itsesuojelumekanismi, jos ei koe olevansa vielä valmis johonkin. Fiksu ihminen myös huomaa helposti kanssaihmisten tarkoitusperät, milloin on otollista maaperää rakentavalle vuorovaiktukselle. Milloin kannattaa nostaa hattua ja jatkaa matkaansa.

        Jatkan vielä kuitenkin tuntosarviani uhmaten: osan ominaisuuksistamme, totta, voimme saada jo syntymässä (itselläni esim. ollut napanuora 2. kertaa kaulan ympärillä ja olen ollut sininen. Ihme että ylipäätään elän, hengitän ja voin näinkin hyvin), osan jo perimässä, osan vaikuttaa kasvatus ja osan ympäristö (koko elämän ajan). Jokaisessa on kuitenkin myös jotain aivan omaa itseään, erityislaatuisen arvokasta. Näin ollen (ideaalimaailmassa) kun myös ympäristö on otollinen eli elämää ymmärtävä ja lähimmäistä rakastava, kaikki voivat hyvin. Ei tarvi kenekään pelätä. Kas näin rakennamme parempaa huomista ja tulevaisuutta.

        Pelon hallitsevuus elämässä on tyystin eri asia. Toivottavasti jokainen tässä maailmassa voisi olla vapaa sellaisesta pelosta.

        auringotar on
        veljensä kuun kaveri
        samaa sukua

        Monella meistä on ollut onnea onnettomuudessa, että vielä täällä sujuvasti näpyttelemme. Onneksi meillä suomalaisilla on vähemmän pelättävää jokapäiväisessä elämässämme, kuin monilla köyhyyden kasvateilla.
        Itse en usko, että ihminen voi karsia taakastaan syntymässä hänelle annettuja ominaisuuksia. Ei kokonaan, toki voi yrittää.
        Pelko kasvattaa vihaa, jopa rasismia. Samoin tekee tietämättömyys, saisiko sanoa, tyhmyys?

      • aurinkotar
        iloa elämään kirjoitti:

        auringotar on
        veljensä kuun kaveri
        samaa sukua

        Monella meistä on ollut onnea onnettomuudessa, että vielä täällä sujuvasti näpyttelemme. Onneksi meillä suomalaisilla on vähemmän pelättävää jokapäiväisessä elämässämme, kuin monilla köyhyyden kasvateilla.
        Itse en usko, että ihminen voi karsia taakastaan syntymässä hänelle annettuja ominaisuuksia. Ei kokonaan, toki voi yrittää.
        Pelko kasvattaa vihaa, jopa rasismia. Samoin tekee tietämättömyys, saisiko sanoa, tyhmyys?

        Tarkoitukseni oli jatkaa eilisiltaista ajatustani: "Jokaisessa on myös kuitenkin jotain aivan omaa itseään, erityislaatuisen arvokasta". Kanssaihmisten tehtävä on tuoda tämä arvokkuus esiin kunnioittamalla toista, asettumalla hänen asemaansa - eli näkemään asia toisen näkökulmasta. (No, näin nyt tuumaa tähän sosionomiopiskelija, jolla on opintojen tuore anti voimaantuneena tajunnassaan.) Tässä auttaa myös se oikean ohimolohkon jonkinasteinen potentiaali, jolloin tuntee empatiaa toista kohtaan.

        Se, että joskus pelkää, ei estä tuntemasta elämässä iloa - mitä suuremmissa määrin. Ja voi kyllä, elämään mahtuu myös naurua!:D Huumoriakin, joskin huumorin kaikki alalajit eivät aukea kaikille - (Tämä tilanne!)

        Suomennettakoon tähän nyt vielä se, että jos kutsuu itseään Auringottareksi, niin mistäpä muusta siinä on kysymys kuin - (päättele itse) :D

      • aurinkotar
        aurinkotar kirjoitti:

        Tarkoitukseni oli jatkaa eilisiltaista ajatustani: "Jokaisessa on myös kuitenkin jotain aivan omaa itseään, erityislaatuisen arvokasta". Kanssaihmisten tehtävä on tuoda tämä arvokkuus esiin kunnioittamalla toista, asettumalla hänen asemaansa - eli näkemään asia toisen näkökulmasta. (No, näin nyt tuumaa tähän sosionomiopiskelija, jolla on opintojen tuore anti voimaantuneena tajunnassaan.) Tässä auttaa myös se oikean ohimolohkon jonkinasteinen potentiaali, jolloin tuntee empatiaa toista kohtaan.

        Se, että joskus pelkää, ei estä tuntemasta elämässä iloa - mitä suuremmissa määrin. Ja voi kyllä, elämään mahtuu myös naurua!:D Huumoriakin, joskin huumorin kaikki alalajit eivät aukea kaikille - (Tämä tilanne!)

        Suomennettakoon tähän nyt vielä se, että jos kutsuu itseään Auringottareksi, niin mistäpä muusta siinä on kysymys kuin - (päättele itse) :D

        ... että ihanko vakavissaan omisi koko auringon itselleen jättäen muut osattomiksi?

      • aurinkotar
        aurinkotar kirjoitti:

        ... että ihanko vakavissaan omisi koko auringon itselleen jättäen muut osattomiksi?

        Yhteinen ilo on paras ilo.

    • negatiivinen..

      Kyllä.

    • joskus kauhuakin..

      Kuin olisi poissa

      - jos tyhmyytenä pidetään sitä, että joku ihminen haluaa selviytyä yksin
      oman elämänsä karikoista ja haasteista, miksi sen pitäisi olla joku toisilta pois
      jossain posittivisuus-teemassa? Mitä eletyt vuodet ovat pitäneet sisällään, siit' on
      jäänyt paitsi eloisat muistot myös kaikki tunteet pulpahtaa esiin just semmosina kuin on kokenut, - mulle elämä vain on - mihin haluttaisiin puuttua, vääriin tai oikeisiin
      tapoihin tai tunteisiin. ja miten niin ?
      Sorvaatteko jotain lakia - esm hengellisyyteen, tai ajattelun rajoittamista, millaisia tunteita on söödyllistä kokea, oon tavallinen jästipää,
      ja ihan oikeesti välillä tyhmä, kun ei osaa jahallitse kaikkea.

      • aurinkotar

        Joskus kauhuakin...

        Kammottavaa on ry:n piemeä piha. "Kökkiminen". Jos/kun sellaiseksi se (kuitenkin = negatiivisuus :D) menee. Niin nähtyä. Tähän on tultu.

        Mielummin otan ihmisiin kontaktia aiemmin. VALOSSA. Niin hengellisessä kuin maallisessakin mielessä.

        Siten luontevampaa itselle. Kunpa et olisi poissa!

      • aurinkotar
        aurinkotar kirjoitti:

        Joskus kauhuakin...

        Kammottavaa on ry:n piemeä piha. "Kökkiminen". Jos/kun sellaiseksi se (kuitenkin = negatiivisuus :D) menee. Niin nähtyä. Tähän on tultu.

        Mielummin otan ihmisiin kontaktia aiemmin. VALOSSA. Niin hengellisessä kuin maallisessakin mielessä.

        Siten luontevampaa itselle. Kunpa et olisi poissa!

        Väärinkäsitysten suo on loputon. Isä, auta!

      • aurinkotar
        aurinkotar kirjoitti:

        Väärinkäsitysten suo on loputon. Isä, auta!

        Siinä. VALOSSA. Jumalan kasvojen ja ihmisten silmien edessä. Reilusti ja rohkeasti. Vilpittömästi ja avoimesti.

        "Mikä maksaa?"

        Soisin teidän jo ottavan sen malkan silmästänne pois. Jumala auttaa!

        Älkäämme unohtako, että se sama perisynti, mikä vaikuttaa minussa - kaikesta huolimatta - vaikuttaa sinussa (teissä) aivan yhtälailla. Kaikesta huolimatta.

        Onneksemme olemme armahdettuja syntisiä (aiemmin kelvottomiksi käyneitä!) kaikki tyynni.

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      86
      1849

    2. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      18
      1167

    3. Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa

      Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.
      Kajaani
      99
      1145

    4. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      80
      997

    5. Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia

      https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot
      Maailman menoa
      154
      879

    6. Uskaltaako tässä luottaa siihen että

      Ehkä rakastetaan toisiamme?
      Ikävä
      94
      874

    7. Pakkomielle

      Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs
      Ikävä
      54
      771

    8. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      51
      764

    9. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      56
      719

    10. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      694
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt