Tarvitaanko barbereita 30-35 jalkaisessa veneessä? Tuntuu et on tarpeeksi hommaa skuutin, kaijan ja puomin nostimien kanssa. Barberit on yleensä samassa säädössä, kun ei niitä juuri ehdi Rouvan kanssa purjehtiessa säätämään. Tuntuu et kaijan ja skuutin vois vetää suoraan taakse. Toinen juttu: Miksi takana on viulu pylpyrä? Miten sitä käytetään, eiks vois olla vaan tavallinen, josta skuutti ja kaija tulee vinssille?
Barberit
Spinnu manööverit
582407
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Jos ajat vain myötäisiä nätillä kelillä niin ei tarvita bbarbereita eikä muutakaan. Tuulen koventuessa ja sivutuuleen tulee tarvetta barberille, tuplaskuutileille ja jakkepuomille jos meinaat olla särkemättä mantågin tolppia..ellei ole ihan pieni vene. Ehkä tässä järjestyksessä. En ole niin musikaalinen, että viuluploki olisi tullut vastaan. Tavallinenkin käy.
Onko viuluplokilla ja tuplaskuuteilla kenties yhteys. Mitä yleensä tupla skuutit tarkoittaa ja se jackepuomi.
Parperi
Tuplaskuuteissa on skuutit ja gaijat erikseen molemmin puolin. Normaalisti gaijat tulevat ensin plokille suunnilleen veneen leveimmälle kohdalle ja siitä takakulmalle. Siksi siellä on se viuluploki. Jiipatessa gaijat ovat löysällä ja spinnu skuutien varassa. Spinnupuomin pää dipataan etustaagin alta ja kiinnitetään uuteen gaijaan. Ei siis voimistelua spinnun voimia vastaan, vain puomin painon kanssa, tai siis puomin puolikkaan. Toisen päänhän kannattaa masto.
Jakkipuomi (=jockeypole) tulee mastosta sivulle ja gaija kulkee sen kautta. Puomi pitää gaijan kauempana veneen keskilinjasta, jolloin kulmat eivät jää liian pieniksi puomin ollessa etustaagin lähellä. Toimii siis kuin saalinki mastossa. Samalla se estää gaijaa kaatamasta mantookitolppia perässä. Moderneissa leveissä ja leveäperäisissä veneissä tarvetta ei juuri ole. Ja jos rustit ovat veneen laidalla, vantit jo tekevät saman asian kuin jakkipuomikin.
mikä?
Parperi on väärin kirjoitettu raparperi. Barberi on veneessä säätököysin, jolla vedetään skuutia alaspäin keskellä venettä. Tavallisimmin niitä käytetään spinnuskuuteissa.
Vanttia vasten hangatessa uudenkin gaian ikä lasketaan tunneissa kunnes on keskeltä poikki. Eikä pätkillä tee mitään. Huono ohje. Jos falli tai skuutti katkea normaalisti niin se tapahtuu päästä ja lopulle on hyvää käyttöä mikäli hankkiessa on ostanut mauutaman ylimääräisen metrin. Takagaija pitää olla erossa vanteista, mantågin tolpista ja vaijereista..
Hankausongelmat tiedetään. Ne ovat sinulle todellinen ongelma pitkillä legeillä. Silti jakkipuomi on nykyveneissä käytännöllisesti katsoen tuntematon varuste. Itse sitä käytän varsin usein.
Miksi gaija menisi keskiveneen plokilta takakulman viuluplokille eikä suoraan vinssille?
Keskiveneen plokin oikealla sijoittelulla gaija ei nojaa sen enempää tolppiin kuin vantteihinkaan.
Osittain samasta syystä kuin genoaskuutikin taittoplokille. Pitämään kannen poikki ylhäällä kulkevat köydet poissa jaloista, siis siistimpi ja helppokulkuisempi kansi.
"Jos ajat vain myötäisiä nätillä kelillä niin ei tarvita bbarbereita eikä muutakaan. "
Kyllä jiipeissä tarvitaan suunnilleen veneen keskikohdalla olevia barbereita, jotka kiristetään kummaltakin puolen kaiteiden ylävaijerin tasalle. Ilman barbereita spinaakkeri voi lähteä heilumaan sivulta toiselle ja jiippi menee puihin.
Itsellä samankokoinen, tosin enemmän kisakäytössä, ja barberit ovat kyllä ihan hyödylliset.
Mielestäni tässä on kaksi vaihtoehtoa, silloin kun ei käytä tuplaskuutteja:
1) Ei barbereita. Tässä tapauksessa spinnupuomin alasvetäjän eli alagaijan tehtävä on kriittinen ja sitä on säädettävä jatkuvasti aina kun spinnun puomia säädetään luuvartin skuutilla eli gaijalla. Jos alagaijan kanssa tyrii, käy ennemmin tai myöhemmin niin että spinnunpuomin pää karkaa ylös lähes pystyasentoon, mistä sen saaminen takaisin onkin jo iso homma.
2) Käytetään barbereita. Minusta tämä on vähemmän työläs tapa. Toinen barberi kiinni ja toinen auki, eikä muuta tarvita. Omasssa veneessä on alagaijan kansiploki sijoitettu aivan maston juureen, jolloin alagaijaa ei tarvitse säätää kun spinnupuomia säädetään eteen-taakse eli pärjätään vain skuuttien säädöillä. Tämä ratkaisu on toiminut hyvin jo 21 vuotta.
Huomaa että ilman barbereita en käyttäisi em. ratkaisua missä alagaijan ploki on tuolla maston juuressa, koska ilman barbereita alagaijaan tulee toisinaan kova veto jonka takia kansiplokin on oltava edempänä. Tämä taas johtaa siihen että alagaijaa joutuu säätämään aina kun puomia säädetään.
Viuluplokien tarvetta en ymmärrä. Mutta skuuttiplokeissa on hyvä olla hunsvotti ja siitä ploki kumiköydellä kiristetty ylöspäin mantookiin. Tämä estää sen että kuormittamaton tai lepattavan skuutin heiluttama ploki kääntyy poikittain ja juuttuu väärään asentoon. Meillä se saattoi juuttua varvaslistaa vasten sillä seuraamuksella että skuutti jumittui pylpyrän ja plokin sivun väliin eikä sitten liikkunut mihinkään. Kivaa.... ;(
Tuplaskuutit saattaa olla ihan yhtä hyvä ratkaisu kuin barberit, ainut haitta on että painavat enemmän- Tämä haittaa kevyellä tuulella.
Huomenna otan tämän viestiketjun sekä kynää ja paperia esille. Luulen että pikku hiljaa alkaa valkenemaan, kun teen demot paperilla. Onneks tässä on muutama kuukausi aikaa treenailla. Ens kesänä aion olla sinut spinnun kanssa.
Kuka osaisin selittää mikä on viuluploki?. Tai antaa nimen enlanniksi, saksaksi tai ruotsiksi.
Fiddle block, fiolblock... Tuiki tavallinen kapine, ploki, jossa on kaksi kehrää peräkkäin, ei rinnakkain. Varsinkin ison skuutitaljoissa paljon käytetty, mutta veneen perässä sitä kautta voi vetää spinnun tuplaskuutitkin.
Kiitos! Nimi ei ollut tuttu. Oli käytössä veneen perässä aluksi spinnuplokina mutta nyt kiristelen niillä takastaagia. Kaksi erillistä plokia toimii mielestäni paremmin etenkin tuplaskuuteilla.
Kaksi plokia on parempi kuin yksi viulu, mutta yksi viulu on halvempin kuin kaksi plokia. Joillekin omistajille ja valmistajille se hinta on määräävä ominaisuus. Tälle kaudelle uusin spinnuplokit, kaksi erillistä, mutta peräkkäin kytkettyinä. Molemmat pääsevät hyvin asettumaan vedon mukaan, mutta halvaksi uusiminen ei tullut. Aika järeästä päästä valikoimaa piti plokit valita.
Spinnubarbereita tarvitaan 30-35 jalkaisessa veneessä. Viimeistään 8m/s alkaa kaija slööreillä painamaan. Aallokossa ja kovilla lensseillä spinnun saa hallintaan barbereilla.
jockeypuomi on vähän turha, ei sitä tarvita edes vanhoissa IOR mastonhuippuspinnuissa isoilla kölipainoilla. Barberiploki on oltava vain oikeassa kohtaa.
Kaksoisskuuttijärjestelmä on OK, jos on miehistöä luokkaa kuusi henkilöä. 30-35 veneissä melko turhaa, jos spinnupuomi alkaa jiipeissä painaa osta hiilaria
Spinnupuomin paino ei ole se ongelma ja tuplaskuuteillakin voi hyvin ajaa symmetrisellä puomilla, jolloin puomia joutuu nostelemaan yhtälailla. Ongelmaksi tulee spinnupuomin saaminen paikoilleen mastoon uuden gaijan painaessa ja nykiessä puomia. Se vaatii omassa 35-jalkaisessa kaksi miestä puomiin jo 6 m/s tuulessa ja 10 m/s tuulessa jiippaminen alkaa olla kahdella puominkäsittelijälläkin vaikeaa.
Kisajiippiin tuplaskuutit ja dippipuomi vaativat paljon miehistöä. Symmetrisellä puomilla tarve pienenee ainakin yhdellä. Rauhallisempi jiippi sujuu tuplaskuuteilla kaksin, myös kovemmassa tuulessa, toisin kuin yksillä skuuteilla.
Osittain samaa mieltä, mutta tulee lisäköysiä, jotka omiaan sotkeutumaan ja lisää mahdollisuuksia vetää köydet väärin. Siksi aloittelijan kannattaa opetella ensin yksillä skuuteilla ja barbereilla. Jos on mastolle heitää 2 vahvaa jässikkää, kyllä 35 jalkaisen spinnun vielä jiipissä painaa voimalla paikoilleen. Tokihan se sen hetken raskasta on, jos tuulee esim.12 m/s kuten vuosi sitten orcin MM- kisoissa toka päivänä. Tilannetta voi aina helpottaa ajamalla venettä alas ja spinnun skuuttauksella sen jiipin hetken.
Siis onko tuo ongelmallinen jiippi 6 m/s tuulessa yksillä skuuteilla? Ei luulisi kaksilla skuuteilla olevan ongelma.
Sen mitä itse olen n.90m2 spinnua symmetrisellä puomilla jiipannut, on skuuttajalla hyvin suuri merkitys puomin jiippaamisen helppouteen.
Voikos tuollasella raparperilla vetää fokan skuuttia sisäänpäin, jos sais vähän pareen nousukulman?
raparperi on veneen varvaslistassa kiinni. Fokkaa varten pitää olla sisemmät parskat.
Nimi vain vaihtuu, suomalainen nimikkeistö on vielä vajaa. Barberi on barberhauler ja todellakin veneen laidalla, varvaslistassa kiinni, jos veneessä sellainen on. Fokan skuutia taas voi vetää sisäänpäin inhaulerilla, joka tietenkin lähtee keskemmältä venettä. Eivät siis yleensä mene samoilla helotuksilla.
Aina joskus tarvitaan. Helpoin tapa on laittaa heittoplokit varvaslistaan. Kun ajetaan slööriä, niin gaijaköysi heittoplokista. Kovemmalla lenssillä sitten sekä gaija että skuutti heittoplokien kautta, niin spinnu rauhoittuu. Heittoplokit ovat ihan riittävät matkapurjehduksessa ja usein myös kilpapurjehduksessakin (ei sovi radalle). Ainut heikkous on säädettävyyden puute, tosin on tuossa tavallaaan säätökin, kun heittoplokin paikkaa voi varvaslistassa siirtää. Gaijapuoltahan ei tarvitse koskaan säätää. Jiippiä tehdessä sekä skuutti että gaija heittoplokien läpi ja kun jiippi on valmis, niin skuutti pois heittoplokista. Näissä on se hyvä puoli, että niitä voi strekillä ja spinnuttomilla slööreillä käyttää genoan barbereinakin.
Miten parantaisitte tätä tilannetta?
http://tinyurl.com/o9dz5kb
Gaia hankaa vanttiin, on entinen huomenna
Barberiahan tuo kaipaa. Veneestä riippuen oikea paikka barberille voisi olla rustiraudat (skuutit kaiteiden sisäpuolella) tai varvaslista/kaidentolpanjalka (skuutit kaiteiden ulkopuolella).
Ok. Kiitos neuvosta. Miten kiinnittäisit plokin rustirautaan kun niissä ei ole ylimääräistä kiinnitysreikää.
Jollei rustirautaan, niin laita siihen kaidetolpan jalkaan ja pidä skuutti tosiaan kaiteiden ulkopuolella.
Eiköhän plokin saa kiinni jonnekin rustirautaan tai vanttiruuvin alaosaan 3 mm dyneemanarunpätkällä. Edellisessä veneessä barberit olivat kiinni vanttiruuvin rustirautaan tulevassa haarukassa noin. Tosin tuossa rustit olivat laidalla eli skuutit menivät kaiteiden ulkopuolelta.
Onhan se hyvä pääsääntö, että spinnuskuutit pujotetaan kaiken ulkopuolelta. Silti minäkin olen omistanut vanhan IOR-puolitonnarin, jossa peräpeili oli niin kapea, että oikea tapa oli pitää spinnuskuutit kaiteiden sisäpuolella. Ja FF 27 on saman aikakauden tuotos. Lenssillä skuutit nojaavat hiukan kaiteisiin, mutta pienemmässä kulmassa ja pienemmässä vedossa kuin tiukalla slöörillä ollessa toiselta puolen.
Veneessäni on tosiaankin se tilanne, että skuutit toimivat paljon paremmin kaiteiden sisäpuolella. Neuvon tuohon sain purjemaakarilta, joka on aikoinaan purjehtinut kilpaa IOR-veneillä.
Ok. Tuo kuulostaa hyvältä. Ei tarvitsisi porailla reikiä kanteen. Lukko tosin tarvitaan. Onko antaa vinkkiä millainen olisi paras?
Heittoplokeilla et tarvitse edes lukkoa;-)
Yksinpurjehduksia ajatellen tuo säädettävä systeemi tuntuu turvallisemmalta.
Edelleen Charlottan tarjoamasta kuvasta. Tiukkaa slööriä gaia hankaa vanttiin ja lenssissä vielä pahemmin mantågivaijeriin. Molempi pahempi. Ellet halua tuplaskuutteja niin gaija ja skuutti ulkopuolelle sekä barberi kuvassa näkyvän kaidetolpan jalkaan dynemashakkelilla. Sitten on molempi parempi vaikkei minun mielestäni vieläkään täydellinen.
Onko tuo spinnu sopivan kokoinen veneellesi? Näyttää jotenkin suurelta; kuvasta ei näe leen kulmaa, mutta näyttää olevan luuta matalampana ja sekin on jo aika matalalla. Onhan spinnu topissa? Vai onko sukka käytössä? Kuten muuallakin todettu, laita tuplaskuutit ja sitten toinen niistä barberiin, joka mantookin tai rustiin.
27 on turhan pieni vene tuplaskuuteille. Kun on kokemusta samantapaisesta veneestä, jossa skuutit piti olla sisäpuolella, tiedän, ettei se mantookiin hankaus mikään ongelma ole. Niitä spinnun käyttötunteja kun kuitenkin tulee täällä niin vähän, eikä gaija osu aina samaan paikkaan mantookissa, ei kulumista edes huomaa. Lenssillä veto skuuteissa on pienempi ja mantookit vastaavasti oleellisesti vantteja löysemmällä, joten paine välissä on vain murto-osa vanttia vasten tulevasta. Päivien tai viikkojen legit isoilla vesillä ovat tyystin toinen tarina, vaikka kevyemminkin hankaisi. Slöörillä vantit ovat aina samassa kohdassa gaijaa, eikä puomin korkeuskaan vaihdellessaan paljoa paikkaa skuutissa vaihda. Mutta siihenän taas auttavat barberit. Jo hankaussuoja vantin päällä pitäisi köydet kohtuullisen pitkäikäisinä.
Juu ihan hyvä huomio tuo spinnun koko. On todennäköisesti ylisuuri veneeseeni. Tiukalla kulmalla pitää keulasta laskea varsin alas, jotta pysyy homma hanskassa. En ole ollut hirveän motivoitunut vaihtaamaan uuteen pienempään (ja hitaampaan?).
Meneekö sinulla spinnun skuutti suoraan vinssille? Tai sitten perän kääntöploki ei ehkä ole aivan laidalla. Barberin saa kaiteen jalkaan kiinni, kunhan se vaan kestää.
Tässä meidän veneen spinnuttelua alkaen viiden minuutin kohdalta:
http://www.youtube.com/watch?v=BgK_tRN9ZMI
Siinä näkyy skuuttien paikalleen laittoa. Aluksi suojan puolen barberi näkyi unohtuneen tiukalle.
Tässä näkyy takakulma:
http://tinyurl.com/p7ucxvr
Veneeni geometria eroaa kyllä jonkin verran sun veneestä. Itselläni iso pääsee aukeamaan täysin sivulle vaikka kääntöploki onkin melkein takakulmassa. Sulla spinnun skuutti alkaa nostamaan puomia ja välillä painaa isoa. Itse siirtäisin kääntöplokin edemmäs. Mutta kokeneemmat voivat toki kommentoida. Kivannäköistä menoa muuten.
29ft veneellä ja 75m2 spinnulla sain takakaiteet pilattua korjaamolle irroitettavaksi, kun spinnun ploki oli hieman ylempänä peräkaiteessa kiinni. Tuultakin oli tosin broutsiin asti. Mutta kaikkiaan epäillyttävä kiinnityspaikka kääntöplokille, mikä tuplaa vedon.
Kiinnitystavan epäilyttävyys riippuu ihan veneestä. Mulla on kaikki kaiteet ja niiden jalat kiinnitetty läpipultein ja levein aluslatoin. Joissain veneissä on rakenteisiin integroitu kierrelevyjä. Sellainen kun korkkaa läpi, niin ei hyvä. Heikoin lenkki tässä tapauksessa on tuo ploki. 9 m/s puuskissa tiukalla kulmalla aloin epäilemään sen kestävyyttä ja varmistin skuutin peräköyden haalla. Mitä tarkoitat tuolla tuplaa vedon?
Ratkaisussa on kaksi pulmaa, pitää stressata ettei spinnuskuuti pala kun lämppäriä käytetää ja miten kaideputki kestää vääntymättä.
Fiksumpi ratkaisu olisi laittaa savupiipun eteen kiinnityspiste skuutin plokille, niin tulisi pulmat korjattua. Vielä fiksumpaa olisi jos veistämöllä olisi laitettu koko venettä kiertävä reitetty alumiininen varvaslista siten että se olisi pari millä kylkien ulkopuolella estämässä valumien kyljen mustaamisen.
Älytön on tämä nykytrendi, jossa varvaslistat ovat puisia ja veneen reunan sisäpuolella. Ilmeisesti keskieuroopassa sadevesi on kristallinkirkasta;-)
Minulla on sellainen Al-varvaslista veneessä ja siinä, kuten yleensä muissakin samanalaisissa, sadevesi ja nokivanat tulevat niiden listan reikien kohdalle, joista vesi valuu. Jos veden ohjaaminen olisi puoliksikaan niin yksinkertaista kuin luulet, olisi tipattomien kaatimen nokkienkin designi helppoa. Mutta kun vesi haluaa niin kovasti pysyä pinnoissa kiinni ja jodlarilla on vain jodlarin mietteet.
Sulla on listan reiät liian alhaalla, kunnon paateissa vesi valuu listaa pitkin perään. Ja koska sulla ei ole kunnon venettä niin on pitkä kirjoitus eli jodlausta.
Valitettavasti ei löydy alumiinista varvaslistaa. Olisi kyllä monessa kohtaa kätevä. Savupiippu on ongelma ja sen takia joku edellisistä omistajista on nostanut plokia ylöspäin. Hyvin piipun eteen mahtuisi parempi kiinnityspiste. Onko antaa vinkkiä millainen tulisi olla, jotta varmasti kestäisi?
Jaha, että kunnon vene istuu reilusti persiillään? Ja jos kannen alin piste on siellä perässä, mihin se vesi sieltä valuu?
Tavallaan olet oikeassa, mulla ei ole kunnon venettä, mulla on kaksi kunnon venettä, joilla molemmilla pärjää kisassa. Miten sun veneellä?
"Onko antaa vinkkiä millainen tulisi olla, jotta varmasti kestäisi? "
Tällainen kestää:
http://www.svb24.com/en/stainless-steel-triangle-padeye.html
"Jaha, että kunnon vene istuu reilusti persiillään? "
Ääliö ei tiedä, että esim rännien kallistukulma 2mm/metri, eli 8 metrisessä veneessä huimat 16mm, jonka saa astumalla veneen peräkannelle.
Nykyään käytetään yleensä tällaisia:
http://kauppa.maritimshops.fi/fi/kansisilmukka-rst-6mm-6504/9511005013/dp?openGroup=2107123
Ehkä oleellisempaa on kuitenkin valita helalla hyvä paikka eli mieluiten umpilaminaattiin ja vielä ehkä rungon ja kannen saumaan, jossa yleensä on kannen ja rungon laminaatit päällekkäin.
Plokiin ja ko. helaan tulee tosiaan tuplakuorma, koska köysi tekee 180 asteen mutkan. Se on siis 2:1 talja, jolla vedetään eteenpäin. Omasta veneestäni räjähti Harkenin 75 mm ploki, jolle luvattiin yli 1600 kg murtolujuuus. Toki vene on selvästi isompi.
Tässä on valaskansi. Rungon ja kannen liitos on varsin kaukana tuosta kohtaa. Itse priorisoin tässä kyllä plokin toiminnan kannalta hyvää paikkaa. Miten isolla alueella sitä umpilaminaattia olisi hyvä olla?
Ja sinä sitten istut siellä veneen perässä koko kauden, tai ainakin aina sateella. Ääliömäistä, sanoisin minä. Ja jos on kyse hiukankin isommasta modernimmasta, jossa vesilinja on perään saakka leveä, siellä perässä kykkii koko perhe sateessa. Jos nyt yllättäin ketkan merkitys on tuttu, tietäisit, että se on hyvinkin erilainen veneestä toiseen. Kannen pyöristyskin pitää muistaa. Ja lopulta pitää olla tarkkana, että vene kelluu vähintään asteen tarkkuudella suorassa, muuten vesi hakeutuu osittain kohti leveintä kohtaa. Vaikka varvaslistan reiät olisivat pieniä ja listan yläreunassa, ei niiden alle yli 15 mm verran ehjää listaa.
"Nykyään käytetään yleensä tällaisia:
http://kauppa.maritimshops.fi/fi/kansisilmukka-rst-6mm-6504/9511005013/dp?openGroup=2107123
"
Tuossa ei tule mukana edes pultteja saatika aluslevyjä. Kannataa laittaa prikkoja suurempi aluslevy kannen alle ja sellaisen löytäminne ja tekeminen on haastavaa tuollaiseen.
Tässä on kaikki asennuksessa tarvittava mukana tiivistyainetta lukuunottamatta:
http://www.svb24.com/en/stainless-steel-triangle-padeye.html
"Miten isolla alueella sitä umpilaminaattia olisi hyvä olla? "
Pultin ympärille muutama milli riittää, eli kun teet kerrosrakenteeseen reiän, niin teet muutaman millin isomman reiän toiselle puolelle, kaivat ydinaineen pois ja laita epoksia tilalle. Epoksini sitten poraat varsinaisen reiän.
Tässä on niin iso aluslevy, että kestää kerrosrakenteessa hyvin:
http://www.svb24.com/en/stainless-steel-triangle-padeye.html
Sinun mielestä pari milliä väliaineen poistoa reiän ympäriltä sandwichissa on riittävästi ja ennen opitun mukaan siihen käy pikaepoksikin. Ja sitten vaakasuoraan vetoon laitetaan hela pienellä aluslevyllä, joka on tarkoitettu pystysuoraan vetoon. Ja kaikki tämä sen takia, että tarkoitukseen sopivalle helalle tehty aluslevy on haastava. Kuitenkin parilla satkulla rakentaa sisustukseen puoleen venettä ja kattoikkuna kuperaan kanteen on piece of cake. Enpä tuon yhtälön mukaan ihmettele vähääkään, jos ei virittelemäsi pikkuäksä käy kaupaksi.
Minä asensin jack-linelle nuo Wichardin helat. En kokenut aluslevyn tekoa haastavaksi. Sopivat ruuvitkin löytyivät veneen varastosta.
Älä kiusaa jodlaria, se on sellainen ihana höpöttävä mussukka.