En tarkota näetä nykyssii pikasuutarija vaen vanahan aejan.
Ennenaekkaan oli Lieksassa hyviä suutarija jotka teki kenkijä joka lähttöön.
Minun muistin mukkaan paras oli Röönin Väenö (Gröhnin Väinö).
Selevänä ollessaan teki vaekka minkälaeset kengät.
Oli roekkavarsisuappaat tahi pessota kengät kysseessä niin aena onnistu.
Mitä muita suutarija muistatta ja mitä mieltä luavusta.
Jonkun vielä muistan vaen outan mitä muut muisttaa.
Väenön emäntä oli topakka täti ja piti huusollin pystyssä.
Ennenaekkaan oli Lieksassa hyviä suutarija jotka teki kenkijä joka lähttöön.
Minun muistin mukkaan paras oli Röönin Väenö (Gröhnin Väinö).
Selevänä ollessaan teki vaekka minkälaeset kengät.
Oli roekkavarsisuappaat tahi pessota kengät kysseessä niin aena onnistu.
Mitä muita suutarija muistatta ja mitä mieltä luavusta.
Jonkun vielä muistan vaen outan mitä muut muisttaa.
Väenön emäntä oli topakka täti ja piti huusollin pystyssä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Eikös Timitrassa asunu joitain Suutarisia aikoinaan. Oliko ne suutaria ammatiltaan
ei ikinä ole asunut yhtän suutarista eikä räätälistä timitrassa senkjin pöljän kulttuurin huippuyksilö
Pankakoski voitti taas 6-0, Hangaspurolla oli aikoinaan paras suutari.
Muistelen, että tuon Lieksan toiseksi rumimman talon ullakolta löytyi sodanaikainen suutari. Taisi olla lentopommi.
Mitenhän se sinne vinnille oli lentännä, potaeta pitkin vae tikapuita.
On se ollu aenahi Lieksan vuarallisin suutari.
Eihän Lieksassa oo rumia taloja, ne vaen on toenen toestaan kaaniimpii.
Ei potaeta vaen portaeta
No nykyäänin asuu Timitrassa perhe nimeltään Suutari.
Joo Pankakoskella -50 luvulla suutari Eevertti Tolonen.Hän toimi myös
Mähkön ruumishuoneen "talonmiehenä".
Taisi asua Rasivaaralla.
Timitran Suutarisista.
Ei ollu suutarija ammatilttaan.
Aenahi yhen Suutarisen muistan ja hiän oli yliluutnantti siellä Rajavartiostolla.
Keskikokonen vaaleehko mies ja eokko oli muistaakseni hyvinni vaalee.
Se Suutarinen sae kerran piimäkupin piähäsä ollessaan vartijontarkastajana.
Vartijossa ollu Ikosen Otto lätkäsi sen.
olitko armeijassa Rajassa. Minä oli ja nyt juttusi alkoi kiinostaa.
En ollu Rajassa, olin aeka kaakana Lieksasta, monta sattoo kilomeetrrii.
Pielisjärvellä Jamalissa, nyk. Lieksa,oli suutari hän oli inkeriläis mies. minulla on sellainen tuntuma että hänellä
oli asiakkaita aivan joka kolkalta. nimeä en muista.
Kun on tuota aikaakin jonkun verran.
Kävin leikkimässä hänen poikansa kanssa,monta käpylehmää tehtiin ja tuhottiin.
Silvennoinen...
En muista hänen nimeään.
Oli sellainen pieni mies ,kumara harteinen.
Joutaivat muuttamaan pois käskyn tultua, omaan koti maahansa.
Nygren oli kanssa hyvä suutari.
Poejat ei jatkanna ammattii.
Muistelen jotta oes ollu enemmän kun yksi poeka, olivat vaen niin paljo nuoremppii.
Nyt kömyttäjä katsotaan onko sinulla kortistoja - - - sanopa oli tuolla gröhnillä lapsia ja jos oli niin montako, tyttäjä vai poikia, minkä nimisiä. nyt tietoo lavaan tai lvan laidalta alas. tarpeeksi kauan olet pelleillyt.
-60 luvulla oli suutari nimeltään Vilho Matilainen, asui Lamminkylässä mutta teki suutarinhommia nykyisen Sinisen kahvilan kellaritiloissa? Pätevä suutari oli!
Tuolle Gröhni minäkki vähän.
Ensin tuumaelin jotta en taeja vastata sitten uappaelin jos kuitennii vasttoon.
Olihan Ryönillä penskoja oekkeen kaksi kipaletta.
Vanahempi oli tyttö ja nuorempi poeka, tytön nimen ensimmäenen kirjjain oli R ja poejan T.
Jos out Ryönijä niin tiijät poejan lempinimen joka oli aeka semmonen mukava.
Tytöllä oli erikoenen etunimi senaekaseksi. Oli kyllä kaanis nimi.
Poistutko palstalta jos maksan sinulle vaikka 500 euroo
... minä korotan kympillä.
Lieksan suutarit oli niin kepulii tasoo että ei tiällä parasta ollukkaan. Paraski oli vasta kolomanneksi paras.
Ja oot tainnu suaha jalakhienkin vielä nousemaan piähäsi!
Missähän päin tämä Väinö Gröhn piti verstaansa?
Oliskohan ollu Mökkikylällä muistelisin
No sen Mökkikylän kyllä tietää, siellähän ne joka lajin paraat asuvatkin.
Yksi suutari oli kaatrahovin takana keltainen puurakennus. Nimeä en muista, mutta harmaapäinen, iloinen herrasmies.Tilasin mittatilaustyönä 80-luvun loppupuolella saappaaat. Hyvät olivatkin pitkät ajat-
Eräs suutari oli nykyisen S-Marketin seutuvilla ihan Pielisentien varressa sijainneessa puutalossa. Suutareita tarvittiin muinoin myös kenkien ja muiden nahkatuotteiden tekoon, ei vain niiden korjauttamiseen.
PAAVO VIRKKUNEN
Ne tallukkaat on tallessa vieläkin.Ja kuin uudet.