Anno Domini 165?
Buccaneer, jossakin Karibialla
Perämies koputtaa hytin avonaiseen oveen ja astuu sisään. "Sir, Johnson ja Baker ovat myöhässä aamuvahdista", perämies ilmoittaa kuivan asiallisesti. Kapteeni huokaa syvään ilmoituksen kuullessaan, "Jahas ne kaksi taas, olivat vissiin ryyppäämässä eilisiltana. Pistä pari miestä penkomaan alakannet ja lastiruuma läpi, siellä jossain ne kuiteski on", sir William vastaa. Perämiehen poistuttua välskäri lopettelee parranajon ja alkaa kerätä tavaroitaan samalla kun kapteeni alkaa hitaasti pukeutua. "Mitäs kokki on aamiaiseksi väsännyt" hän kysyy jo poistumassa olevalta välskäriltä. "On siellä
pekonia ainaski", kuuluu ovelta vastaus "Käskenkö jonkun tuomaan teille aamiaisen tänne ylös??" välskäri jatkaa. "Ei tarvitse, menen vaihteeksi sinne alas syömään ja puhun samalla kokille ettei anna Jonhsonille ja Bakerille rommia ainakaan pariin viikkoon. Siinähän sitten kärvistelevät" kuuluu kapteenin vastaus ja välskäri poistuu.
Nina yrittää epätoivoisesti rimpuilla irti miesten otteesta, kunnes yhtäkkiä kuuluu epämääräistä ääntä...aivan kuin jotain uutta tapahtuisi, mutta säkkiin puoliksi sullottuna häneltä jää taas koko episodi näkemättä. Pääasia on kuitenkin se, että häntä pitelevät kädet päästävät otteensa ja paino hänen päältään häviää. Hän kaivautuu ulos säkistä, ja mitä lyhdyn valossa näkyykään: lastitilassa makaa tajuttomana aiemmat kaksi merimiestä, ja Sean seisoo keskellä lattiaa rystysiään hieroen. Sean kääntää katseensa pois kun Ninette suorii hameensa alas. "Lähin kattoon ettei tuu harmeja sulle..sua ei näkynny...ja sit mä kuulis sen karjasun", Sean selittää nyrkkejään katsellen. "Kiitos, minä olin jo niin peloissani", Ninete myöntää ujona ja yllättävässä hellämielisyyden puuskassa suukottaa Seania poskelle. Samassa Ninette huomaa, että puku roikkuu toiselta olkapäältä..räpiköinti on avannut olkasauman."Pahus..tämä pitää ommella..en uskalla kertoa kapteenille mitä tapahtui, hän varmaan suuttuisi", Ninette toteaa blondin logiikalla. "Jos se on susta parasta, en kerro, ja nää kaverit pysyy varmaan hiljaa ku herääs ellei haluu köyden jatkeeks.."Sean pohtii. "Mulla on kirstussani kyllä neulaa ja lankaa, voit ommella sen heti niin kukaan ei saa tietää", Sean sanoo tarkistettuaan vielä, että Nineten kasvoissa ei ole jälkiä raivon kyyneleiden lisäksi.
Ninette seuraa Seania uteliaana..hän ei ole tullut edes ajatelleeksi, että Sean ei olisi aina kapyysissä, että tämä nukkuisikin jossain. Tie vie lastitilan toiseen päähän.. Seanilla on rommitynnyrivaraston kupeessa makuupaikka: riippumatto ja pari kirstua. Sean kaivelee vihellellen lankaa ja neulaa ja Ninette istuu toisen kirstun päälle ompelemaan. Pian hän huomaa, että olkasauman korjaus puku päällä on mahdoton tehtävä, ja hän kysyy Seanilta: "Haittaisiko sinua jos riisuisin yläosan..en saa sitä muuten korjattua, ja minulla on kyllä alla korsetti?"
Sean säpsähtää kuullessaan kysymyksen, hän on tarkkaavaisena seurannut Nineten sangen taitavaa ompelua. "Mitäs se ny meinaa", hän miettii, "noin nätti likka ja se meinaa ruvet riisumaan tääl. Mut on se sentäs Lady eik sellasil kait oikken pitäs vastaankaan sanoo vaik ei toi vissiin kauheesti mistään mitään ymmärrä ku sellassis huorakoltuiski pitki laivaa kulki, eik ees kapu siihen mittään sanonnu. Ois ny se ees jottain tehny, tieshän se et näin siin viel käy ku anto ton silleen itteens näytellä". Kuumeisen ajatuksenjuoksun seurauksena kuitenkin Sean tajuaa sanovansa:"Tee just niinkus tykkäät". Ninan alkaessa riisua yläosaansa Sean käänty puolittain poispäin, mutta kuitenkin niin että pystyy silmäkulmasta seuraamaan Nineten puuhia. "Siit onki aikaa ku oon viimeks noin valkeen naisen nähny, ihan se on saman näkönen ku Molly O'Hara koton Limerickis", Sean pohdiskelee Ninetteä katsellessaan.
Samaan aikaan toisaalla Sir William kävelee hiljalleen kiirehtimättä kohti kapyysia miettien mitä oikein söisi. Pekoni kuulosti ihan hyvältä, mutta ei sitä pelkästään sitä viitsisi syödä. Tullessaan keittiöön kapteeni hieman yllättyy, sillä siellä ei ole ketään. Edes kokki Sean ei ole paikalla. Liekö hakemassa vettä tai rommia tai jotain, William miettii ja ryhtyy tutkiskelemaan mitä lämmintä syötävää kokki on keittiöön oikein jättänyt. Teetä löytyy heti
lämpimästä pannusta, jonka vieressä on lisäksi syötäväksi valmista pekonia. Kun kapteeni löytää lisäksi vielä vähän laivakorppuja on yksinkertainen aamiainen valmis, sir William kun ei viitsi jäädä odottelemaan Seania takaisin. Mutta jos Sean ei ole siihen mennessä
palannut kun olen syönyt niin sitten kyllä etsin hänet itse käsiini, kapteeni tuumii syödessään, ei tätä keittiötä saisi jättää pitkäksi aikaa tyhjilleen, täällähän on rommia ja tulikin vielä.
Nineten laskettua alas vyötärölle pukunsa yläosan hän jatkaa ripeästi olkasauman viimeistelyä. "Tässä asennossa se käykin nopeammin. Sean vilkuilee sivuille, on raukka ilmeisesti aika ujo, vaikka mielestään Nina on kohtuullisen puettu, periaatteessa korsetti peittää lähes saman kuin pukukin", Nina pohdiskelee ommellessaan. Saatuaan ompelun tehtyä, hän meinaa ruveta nostamaan pukuaan, mutta huomaa sitten taas hankalan löysänä olevan korsetin: "Sean...Voisitko kiristää hiukan tätä korsettia, tiedät varmaan kuinka se tapahtuu?" hän kysyy. Sean havahtuu mietteistään ja vaikka ensin näyttää hetken siltä kuin mies aikoisi perääntyä kauhuissaan, hän ottaa kuitenkin tukevan otteen nauhoista ja kiristää ne aivan riittävään kävelykireyteen. "Juuri sopiva", ajattelee Nina ilahtuneena, "täytyy jatkossakin pyytää Seania aina apuun".
Kiristysoperaation jälkeen on hetken hiljaisuus, jonka aikana Ninasta kuulostaa aivan kuin hän olisi aistinut poistuvat askeleet... "Varmaan kaiku joltain ylemmältä kannelta", hän tuumii. Sitten Sean puhkeaa puhumaan. " Oot sää aatellu mitois tapahtun jos en ois tullus...misois sun neitseytes ny?" Odottamatta vastausta lattiaan katselevalta Ninalta Sean alkaa päästä vauhtiin. " Meen het puhuun kapulle että sä et enää yksin alas mee...koht on neiti naitu neiti eik se ois hyvä ku naimissiinki meinasit". Sean jatkaa samaan tyyliin tätimäistä paasausta Ninan kuunnellessa hiljaa. Lopulta Sean huomaa, että Nina on hiljaa siksi, että kyynelet valuvat pitkin poskia, vaikka hän koittaa niitä vaivihkaa pyyhkiäkin. Sean, joka ei ole aivan tyhmä mies, vaikka sellaiseksi häntä on joskus luultu lähinnä koon takia, tajuaa laittaa suunsa kiinni ja ruveta muistelemaan mitä tuli sanottua. "Pahus, nys sille tuli paha miel...raiskausyrityksest ei itkenys, mutta ny mä sain sen toruttuas kyynelii...voi sun...", Sean soimaa itseään ajatuksissaan ja vetää hiljaisena ja liikkumattomana kyyristelevän Ninan syliinsä ja silittää hänen hiuksiaan :" Älä välitä..eihä siin onneks käynys kuinkka...sä oot ihan yht hyvä tyttö vieläki..elä itke...mää lupaan etten kerro kapulle mittää."
Lopulta Nina rauhoittuu. Hän ei ole aivan varma mitä oikeastaan itki..merimiesten karkeita käsiä hameensa alla vai Seanin ystävällisyyttä vai sen tajuamista, että vaikka Sean ei sitä tiedäkään, hänellä ei ole enää mitään menetettävää. Yksi asia on kuitenkin varma..hän ei halua tapausta yleiseen tietoon. Merimiesten rankaisu tietäisi vaivaa kapteenille ja epäjärjestystä laivalle, ja vangeilla ei ole varaa olla vaivaksi. Lisäksi hän haluaa kelvata kapteenille, ja jo käsi hänen ihollaan saattaisi viedä kapteenin halut, jos niitä nyt sitten onkaan...Sitä ajatusta Nina hieman huokaa..ei se vaikuttanut niin vaikealta se miesten innostaminen kun sitä seurasi sivusta...ja Johnkin vaikutti aina niin innokkaalta...miksi kapteeni ei huoli häntä? Nykyhetki on kuitenkin tärkein, ja hän tajuaa haluavansa kylpyä epätoivoisesti..sillä saisi pestyä pois likaisen tunteen ja aristuksen sieltä mihin kädet tunkivat. Onneksi on kylpypäivä muutenkin...jos hän tekee työt nopeasti, hän voisi jollain tekosyyllä saada kylvyt tehtyä jo iltapäivällä...kapteeni varmaan suostuu.
Hän nousee täynnä uutta tarmoa ja lämpimiä tunteita Seania kohtaan. Ja huomaa epämääräisestä tuulisuudesta hameensa alla, että olkasauman lisäksi myös alushousuissa on jotain vikaa. "Sean, kääntyisitkö poispäin- minun pitää tarkistaa yksi juttu". Sean kääntyy hämmästyneenä, ja Ninette riisuu pöksynsä hameen alla. Vedettyään vaatekappaleen esiin hän tajuaa heti, että se on mahdotonta ommella huomaamatta. Koko takaosa on halki ja silkkikangas rispaantunut repeämän ympärillä. " No voi..näistä ei ole korjattaviksi. Ja jos kapteeni näkee tämän, hän ihmettelee mitä on tapahtunut. Onneksi kukaan ei huomaa mitään jos liikun tänään kokonaan ilman housuja, harvinainen ylellisyys ne on olleetkin", Nina pohtii. "Sean, please, voisitko ottaa nämä ja hävittää ne johonkin mistä kapteeni ei niitä löydä, poltat tai jotakin?" Nina kysyy Seanilta ojentaen silkkipöksyjä miehelle. Hämmästynyt Sean vastaanottaa pöksyt ja jää hetkeksi tuijottamaan niitä ennenkuin tunkee ne taskuunsa.
Samassa molemmat tajuavat, että aikaa on kulunut ja heitä luultavasti kaivataan niin keittiössä kuin hytissäkin töitä tekemässä, joten ripeästi he lähtevät takaisinpäin. Sean nousee laivan kapyysiin, mukanaan pari kuivattua makkaraa muonavarastosta illallisen tekoon, Nina rientää jatkamaan jo aika kauan lionneiden paitojen pesupuuhia.
Sir William istuu keittiössä ja ryystää viimeisiä teenjäämiä kupista ja järsii viimeistä korpunpalaansa kun Sean saapuu lopultakin takaisin valtakuntaansa. "Missäs sä oikein olit??", kapteeni kysyy hieman kärttyisästi. "Ihan vaan kävin vähän makkaraa
hakeens illallist varten, kapu", kajahtaa vastaus empimättä. William murahtaa vastaukseksi ja Sean ymmärtää kapun olevan hieman huonolla tuulella ja päättää sen vuoksi jättää turhan small tallkin sikseen. Lopetettuaan ateriansa kapteeni ryhtyy hoitamaan varsinaista asiaansa. " Ootsä nähnyt Jonhsonia tai Bakeria tänä aamuna", hän kysyy. Sean on osannut jo vähän odottaakin kysymystä, hänhän tietää varsin hyvin missä he ovat. Sean muistaa kiutenkin lupauksensa Ninetelle, ja vaikka hänen pitäisikin kertoa kapteenille totuus, pienen empimisen jälkeen hän vastaa:"Eipä niit oo näkynny, kuin ni??". "Ne ei ilmestynny aamuvahtiin, ovat vissiin ryypänneet eilisiltana ja sammuneet jonnekkin", selittää William ja jatkaa "Et sitte anna niille olleskaan rommia tästä eteenpäin ennen kun mä annan siihen luvan". "Aye, kapu" Sean vastaa jo poistumassa olevalle kapteenille. Kapteenin poistuttua Sean on jo aikeissa tuhota Nineten pikkupöksyt tulisijassa, mutta juuri kun hän on kaivamassa niitä taskustaan, joku miehistöstä koukkaa keittiöön kinuamaan jotain ja niin Sean joutuu uppoutumaan tehtäviinsä.
Keittiöstä poistuttuaan sir William hieman kummeksuu kokin pienoista empimistä ennen kuin hän vastasi ettei tiedä mitään Johnsonista ja
Bakerista. No ei kait se sen kummempaa ollu, kait Sean vaan todella mietti ketä oli aamulla nähnyt ja ketä ei. Hetken aikaa William kävelee edestakaisin kannella saadakseen hieman liikuntaa ennen kuin joutuu tarttumaan paperitöihin. Se Ninan lunnasvaatimuskin pitäisi saada valmiiksi hän pohtii samalla kum havaitsee Nineten olevan työn touhussa. Osaa se ainaski vaatteista huolta pitää, et kait se ranskalainen jesuiitta on sille jotain hyödyllistäkin opettanut. Lopulta kapteenin on lopetettava kävely ja ruvettava hommiin. Hän siirtyy hyttiinsä kirjoituspöydän taakse ja alkaa viimeistellä keskeneräistä lunnasvaatimusta ja täytellä siinä sivussa lokikirjaa. Puoliltapäivin pitäisi sijaintikin määrittää William tuumii kaivellessaan sekstanttia laatikosta. Samalla hytiin astuu
välskäri:"Tuota, sir, ois vähän asiaa". "No puhu sitten äläkä siinä toljota" kapteeni ärähtää takaisin. "Niin tuota", välskäri empii ja vilkaisee juuri silloin hytissä jotain puuhastelevaa Ninetteä, "Tämä ei oikein sovi neidin korville". "Ai ei sovi vai, no sitten...",
kapteenin vastaus keskeytyy perämiehen koputtaessa ovelle. Williamin siirtäessä katseensa perämieheen tämä sanoo:"Sir, Johnson ja Baker on löydetty, illmeisesti sammuneena lastitilasta". "Jahas, no lähetääs katsomaan", kapteeni toteaa ja nousee ylös kirjoituspäydän
takaa. "Mutta se mun asia", välskäri yrittää väliin. "Se saa nyt odottaa, nyt hoidetaan tää juoppojuttu ensin" sir William vastaa ovelta ja viittaa sekä välskärin että perämiehen mukaansa.
Kolmikko marssii lastitilaan missä heitä odottaa kaksi miestä taju kankaalla retkottavien Johnsonin ja Bakerin vieressä. Rommin haju
tuntuu selvänä sammuneiden yllä. "Selvältähän tämä näyttää, juoppoja mitä juoppoja", William toteaa ykskantaan. "Ovat näköjään tapelleetkin keskenään", perämies huomauttaa ja osoittaa Jonhsonin ja Bakerin ruhjeita. "Humalaisten hölmöilyä", kapteeni sihahtaa takaisin ja jatkaa "Hoitakaa ne sairastuvalle ja sä välskäri saat koittaa saada ne tolkkuihinsa. Saavatpahan sitte tuta seuraamukset". "Mutta se mun asia", välskäri koittaa pistää väliin, mutta kapteeni
keskeyttää hänet:"Se saa odottaa iltaan, tuu joskus ennen illallista puhumaan sitte on enempi aikaa. Ja koita hoitaa noi kaks siihen mennessä tolkkuihinsa", kuuluu tiukka ohjeistus sir Williamin marssiessa ulos lastitilasta.
Palattuaan kirjoituspöydän taakse, kapteeni William yrittää syventyä papereihinsa. Välistä hän kuitenkin vilkuilee omia hommiaan hoitavaa
Ninetteä. Onko tytön olemuksessa jotain outoa?? Ihan kuin siinä olisi pientä arkuutta?? Tai tuskimpa vaan, tyhjiä mä varmaan tässä pohdiskelen, William mietiskelee ennen kuin syventyy jälleen papereihin päivän kääntyessä hiljalleen iltapäivän puolelle.
Nina on hieman hermostunut aamupäivän tapahtumien takia, eikä ole vieläkään aivan varma, mitä olisi paras toimintatapa. Sama vaisto, joka käski hänen pyytää Seanilta rikostoveruutta, vaatii pitämään niin matalaa profiilia kuin mahdollista. Toisaalta hän tajuaa järjellään, että mikäli kapteeni ei tiedä asiasta, hän ei voi siihen puuttua, ja mikäli kukaan ei puutu asiaan, joku saattaisi tulkita sen tapahtuneen hiljaiseksi hyväksymiseksi, mikä puolestaan ei edistäisi hänen turvallista liikkumistaan yhtään, päin vastoin. Äkillinen seuralaisen vaatiminen olisi epäilyttävää, niin myös aikaisempien kulkureittien välttely. Mutta toisaalta tapahtuneen jälkeen hän mieluummin välttelisi paikkoja, joissa miehistö liikkuu vähällä valvonnalla.
Aikansa pohdittuaan Ninette alkaa kallistua siihen suuntaan, että olisi ehkä parasta antaa kapteenille jonkinlaista osviittaa tapahtuneesta. Ehkä hän voisi sanoa, että joku kopeloi häntä ohimennessä...tai jotain sellaista..vähän lievempää kuin oikeat tapahtumat mutta riittävää kiinnittämään kapteenin huomio riskeihin joita miehistön seassa oleilu voi aiheuttaa. Jep, niin hän sanoo. Silloin Seaninkaan ei tarvitse enää valehdella tapahtumista, ainakaan niin paljoa, mikä onkin hyvä, sillä Ninette huomasi, millaista ponnistusta jo ajatus omalle kapteenille valehtelemisesta Seanille vaati. Ehkä pitäisi varoittaa Seania siitä mitä hän aikoo sanoa.
Ninette haahuilee hommiensa jälkeen kapyysiin. Sean on siellä, ja odoteltuaan hetken, että paikalla niitä näitä jaaritteleva välskäri siirtyy eteenpäin juorukaveria etsimään, Ninette pääsee asiaan. " Sean, olen ajatellut sitä aamuista juttua. Meinaan kertoa kapteenille, että pari miehistön jäsentä koetti vähän...koskettaa minua, ja että sinä näit tapauksen ja he lopettivat kun huomasivat sinut. Silloin kapteeni voi muistuttaa miehistöä siitä, että minua ei saisi...häiritä kun liikun alakansilla. Miltä se sinusta kuulostaa?" Ennen kuin Sean kerkiää vastata mitään, välskäri kolistelee takaisin kapyysiin. " Unohdin ne siteet mitä keitit.." Ninette havaitsee, että on turha koettaa jatkaa keskustelua, kun kapyysissa ramppaa väkeä kuin kapyysissa..ehkä hänen pitäisi mennä puhumaan Seanille illalla kun mies on jo omassa makuusopessaan, nyt kun hän tietää missä se sijaitsee...Mutta siinä vaiheessa asia pitäisi olla selvä myös kapteenin kanssa..hän aikoo ottaa asian puheeksi heti kylvyn jälkeen...tai mikäli William haluaa kylpeä ensin, tätä pestessään.
Iloisena siitä, että on saanut mielessään järkeiltyä toimintasuunnitelman Ninette rientää hyttiin muistuttamaan kapteenia siitä, että on kylpypäivä ja hän voisi jo aloittaa vesien tekemisen.
William nostaa huomionsa papereista Ninaan tämän huomauttaessa kylpypäivästä. "Ai niin joo, kylpypäivähän se taitaa tosiaan olla", hän vastaa tytölle hajamielisesti.
"Voin tehdä teille kylvyn valmiiksi nyt heti että pääsette kunnolla peseytymään", Nina ehdottaa kapteenille.
"Tee vain vesi valmiiksi, mutta kylve itse ensin. Minulla on vielä vähän hommia", Will toteaa ja osoittaa pöydällä olevia papereita.
Vastauksen rekisteröityään Nina lähtee hakemaan vettä Willin vilkaistessa jälleen papereita. Laiskuus kuitenkin iskee kapteeniin, "ja paskat", hän ajattelee kaivaessaan lasia ja rommipulloa pöytälaatikosta. "Pitäähän sitä vähän rentoutuakin joskus", Will tuumii kaataessaan itselleen rommia ja asettuessaan katselemaan Ninan puuhia.
Saatuaan vedet valmiiksi Nina huomaa kapteenin työnteon asemasta asettuneen katselemaan ja päättää käyttää tilaisuutta hyväkseen kertoakseen aamuisen jutun niinkuin suunnitteli. Samalla kun riisuu pukua, hän aloittaa suunnitellun puheensa :"Sir, auttaisitteko hieman tämän puvun kanssa..en saa nappeja takaa auki kovin helposti." Nina siirtyy aivan Williamin eteen ja koneellisesti Will alkaa aukoa nappeja puvun selkämyksestä.
"Tuota noin, minulla on sinulle oikeastaan asiaa.--Tänä aamuna tapahtui jotain kun olin katsomassa Jean-Lucia." Hetki nappien aukomista ja Ninette astuu ulos turkoosista puvustaan ja laskostaa sen tuolin selkämykselle uutta päivää odottamaan. Nyt Nina on pelkässä alushameessa ja korsetissa Willin edessä.
Will ei kysy mitään vaan odottaa mitä Nina aikoo sanoa, joten hetken hiljaisuuden jälkeen Nina jatkaa: "Ensinnäkin Jean-Luc kertoi minulle, että aikoo liittyä teihin. Sinä varmaankin tiesit siitä, tuskin hän muuten olisi sellaista ideaa saanut. Ymmärrän kyllä, että haluatte minusta palkkion, mutta työntekijämme värvääminen rikolliseksi alkaa olla jo aika paksua. Millähän te sen aiotte selittää isälleni?"
Odottamatta vastausta Nina jatkaa: "Ja niinkuin siinä ei olisi kylliksi, että rakas opettajani haluaa olla yksi teistä, kaksi teidän omista tappajistanne ei kunnioita käskyjänne sen vertaa, että viitsisi noudattaa niitä. He yrittivät lähennellä minua matkalla sairashytistä ylös. Onneksi Sean sattui paikalle, jolloin he tajusivat lopettaa, sillä Sean on teille uskollinen ja noudattaa kaikkia käskyjänne epäröimättä. Silti olen sitä mieltä, että teidän olisi ehkä syytä muistuttaa miehistöä siitä, että en ole täällä yleisessä käytössä."
Tämän sanottuaan Ninette perääntyy uudelleen Willin eteen selin: "Ja korsetti, voisitko löysentää sen..sitten selviänkin jo yksin. Ellet sitten halua katsella kylpemistäni muuten vain..", viimeinen lause tulee olan yli virnistäen tavalla, jonka oli Nineten suunnitelman mukaan tarkoitus vihjata, että häntä ei haittaisi yhtään, vaikka kapteeni katselisikin vielä lisää hänen valkeaa vartaloaan. Kaikista päivän koettelemuksista huolimatta hänen vakaa aikomuksensa on edelleen yrittää saada mies tekemään hänelle samaa mitä silloin eräänä tähtikirkkaana yönä.
Maistettuaan rommiaan William auttaa Ninetteä riisuutumaan ja kuuntelee uteliaana ja suunvuoroa saamatta tämän vuodatusta. Ninan virnistäessä olkansa yli sir William tajuaa tämän lopettaneen.
Tokihan minä sun korsettisi avaan, Will miettii vetäessään Nineten korsetin naruista aivan viereensä. Samalla kapteeni ryhtyy vastaamaan Ninan vuodatukseen:"Kuules nyt tyttö, mä en kaipaa neuvoja siitä miten minä miehistöäni johdan. Varsinkaan tuollaisilta tytönhupakoilta kuin sinä. Sitäpaitsi saat kyllä katsoa vähän peiliinkin, sellasiin huoranvaatteisiin sä sentään oot viimeaikoina pukeutunut. Ei sun pikkuiseen päähäsi pälkähtänyt että siitä vois olla jotain seurauksiakin??? Häh??". Ninan vastausta odottamatta William jatkaa toruvalla äänensävyllä:"Ja miksi sä et tullut heti ertomaan tapahtuneesta??? Ja ketä ne tyypit sitten oli?? Tajuutko sä että mun pitää säilyttää sut kunnossa jotta susta sais kunnon hinnan. Se on paitsi mun, myös sun itsesi etu. Tää ei ole mikään isukin plantaasi jossa voi juosta papan luo turvaan." Antamatta vieläkään Ninetelle suunvuoroa kapteeni jatkaa hieman närkästynyttä luennointiaan:"Ja mitä kotiopettajaasi tulee, niin se on minun ja
hänen välinen asia, eikä kuulu tippaakaaan sinulle."
Luennointinsa aikana Will on hitaasti mutta määrätietoisesti availlut Nineten korsetin nyörejä. Availun ohessa kapteenin kädet ovat vaivihkaa sivelleet ihailevasti Ninan lantion kaarta. Tytölle pitäisi kyllä opettaa muutama asia lisää, välähtää kapteenin mielessä. Lopulta korsetti on niin löysällä että sen pystyy riisumaan. "Sulla on muuten tosi nätti peppu", sir William toteaa kuin ohimennen ja jatkaa "No riisuhan nyt, että ehdit kylpeä ennen kuin se välskäri änkeää tänne, ja sen jälkeen selvitetään tää sun kähmintäasia". Samalla kun William kehottaa Ninettea riisumaan, hän taputtaa esineellistävän sovinistisesti Ninan takamusta.
Ninette ei yhtään hämmästy kapteenin vuodatusta. Se ei juurikaan perusteiltaan eroa niistä saarnoista, joita hän sai kuulla lapsena pudottuaan puusta ja satutettuaan itsensa, tai hukattuaan hansikkaansa torilla, tai myöhemmin saatuaan miehet tappelemaan yhteisön juhlissa. Ja silloinkin isän närkästys juonsi huolestumisesta, kapteenilla huoli on ilmeisesti rahoista, mutta periaatteessa samapa tuo.
"Anteeksi..myönnän että olin täysin väärässä kun kuvittelin, että täällä asiat ovat kuten isäni plantaasilla, missä hänen käskyjään noudatetaan ilman ehtoja. Siellä käskyyn pysyä erossa minusta ei sisältynyt ehtoa ---jos pukeudun siveellisesti enkä käytä vaatteita jotka olen häneltä käyttööni saanut.
Koetan muistaa sen, että täällä johdat sinä jotenkin toisella tavalla, mikä se sitten onkaan. Ja että niitä ainoita vaatteita, joita käyttööni on annettu, voi käyttää vain sillä riskillä, että joku määräyksiin suurpiirteisesti suhtautuva juoppo päättää ottaa aamupanon mun kanssa. Hyvä tietää.
Ja mitä tulee siihen, että en viitsinyt ruveta asiaa selittämään heti aamusta, satuitko huomaamaan, että välskäri, laivan pahin juorutäti, on hahhuillut sun kanssas koko aamun. En kai mä sen kuullen viitsi mitään sanoa, se ois sama kuin kertois koko laivalle. Ja sitäpaitsi se paisuttais jutun sellaseks, etten itekään sitä enää tunnistais. Mutta jos haluat, voin nyt sitten kertoa sen kuullen loput, sehän on täällä kohta taas korva pitkällä. Niinku vaikka senkin, että mulla ei ole harmainta aavistusta, ketä ne oli jotka mua kiusas, mä en muista työntekijöiden naamoja. Mutta Sean ehkä muistaa, sehän tuntee kaikki. Ja nyt, jos sua ei haittaa, meen tuonne kylpyyn. Hauku lisää sitten myöhemmin ja vaikka välskärin kuullen jos välttämättä haluat."
Nina on hieman kyrsiintynyt tai ainakin esittää sellaista, ja parilla nopealla liikkeellä tempaisee päältään niin löystytetyn korsetin kuin alushameenkin, ja marssii topakkana paljun luo ja astuu veteen ennenkuin William kerkiää edes vetää henkeä. Tässä ei viitsi enää mitään viettelevää riisuutumista, kun kerran väkeä lappaa sekaan ennenkuin saa tuskin itseään pestyä, harmittelee Nina ja alkaa kuurata itseään odottamatta Williamin apua.
Hieman yllättyneenä sir William kuuntelee Nineten vastavuodatusta. Tytöllä on sisua, mutta en mä nyt sitä noin paljoa odottanut olevan, hän miettii. Toisaalta ihan hyväkin juttu, mutta saisi kyllä vähän miettiä mitä suustaan päästää. "Äläs kuule yhtään rupea nenäkkääksi.
Sulla ei oo siihen varaa. Sun asemas on täysin riippuvainen siitä että sä osaat käyttäytyä, usko pois kun sanon että sinä et halua suututtaa mua", kivahtaa kapteeni takaisin Ninalle. "Ja mitä sun
käsitykseen minun johtamistavoista tulee niin parempi olisi jos et puuttuisi asioihin jotka ei sulle kuulu ja joista et mitään ymmärrä.
Tämä ei ole mikään sokeriplantaasi jossa orjia voi ruoskituttaa milloin mistäkin ja jossa orjilla ei ole mitään oikeuksia. Tämä on
laiva, englantilainen laiva ja tämän laivan miehistö koostuu vapaista englantilaisista miehistä. Tajuatko mikä ero siinä on???",
William jatkaa vuodatustaan ja alkaa hiljalleen suutahtaa oikeasti. "Minä olen kapteeni ja määrään mitä täällä tehdään ja mitä ei. Ja
minun määräyksiäni totellaan, ja niitä vastaan rikkoneita rangaistaan. Mutta täällä ei ole työnjohtajia jotka jatkuvasti valvovat mitä miehet tekevät. Sillä tavalla oikea maailma toimii. Jos kerran olet elänyt pussissa plantaasilla jossa isäsi on Jumalasta seuraava niin sitten sun on jo korkea aika herätä
todellisuuteen. Oikea maailma toimii eri tavalla. Koita saada se tohon kauniiseen pikku päähäsi", kapteeni saarnaa kuin pastori saarnastuolista.
Purkauksen aikana kapteeni on kävellyt kylpypaljun viereen Nineten luokse. Hän kumartuu tytön ylle, ja tarttuu Ninetteä leuasta kääntäen hänen päänsä katsomaan suoraan omiin silmiinsä. Syvällä ja vakavalla äänellä William jatkaa:"Ja sitten noi sun vaatteet. Mähän sanoin sulle että muita ei ole. Totta on että suuri osa niistä on jotain huoramekkoja ja vastaavia, mutta itse sinä ne päällesi olet laittanut. Ei siinä mitään sinänsä ole, voisit periaatteessa kulkea täällä vaikka alasti eikä kukaan saisi koskea suhun. Mutta, maailma ei ole niin yksinkertainen. Oisit voinut vähän miettiä mitenkä tota nättiä pikku persettäsi pyörität ja kenelle noita tissejäs
esittelet. Oisit käyttänyt päätäs jos siellä jotain on ja miettinyt vähän. Me ollaan oltu merellä pitkään, sä oot ensimmäinen valkoinen
nainen jonka pojat on nähnyt pitkään aikaan. Mitä sä kuvittelit tästä kaikesta seuraavan??? Niinku mä sanoin, täällä ei ole työnjohtajia jatkuvasti valvomassa. Ja nyt mä joudun ruoskituttamaan
kaksi miestä tän kaiken seurauksena!!! Kyllä mä sua vähän fiksumpana pidin", päättää kapteeni vuodatuksensa ja irroittaa otteensa
Ninetestä.
Hieman rauhoituttuaan sir William jatkaa: "Huomasin että sulla on selvät jäljet takamuksessas. Siitä kähminnästäkö ne on peräisin?? Onneksi mitään vakavampaa ei tapahtunut?? Eihän??", kapteeni kysyy jo huomattavasti ystävällisemmin. "Tää asia selvitetään nyt heti, eli kylve nyt että saadaan asiat etenemään."
Ninette katsoo kapteenin vakaviin silmiin. "En minä halua sinua suututtaa..enkä aiheuttaa vaivaa tai epäjärjestystä. Minä pukeuduin sillä tavalla siksi että halusin sinun huomaavan minut. En arvannut, että se tehoaisi sinun sijastasi niihin toisiin. Eikä sinun tarvitse niitä rankaista jos se kerran oli minun vikani. Rankaise minua. Mutta älä laita minua pois luotasi. Sitä minä en kestäisi." Nina painaa katseensa alas, jolloin kapteenille jää katsottavaksi vain kaartuvat ripset joiden kärjissä on pieniä kimaltavia pisaroita..kylpyvettä varmaankin. Nina istuu vedessä pää painettuna, täysin jäykkänä, odottaen tuomiotaan, edes peseytymisen jatkaminen vapisevin käsin ei onnistuisi.
Rupeskos se itkua tuhertamaan?? William kysyy hiljaa mielessään Nineten kääntäessä katseensa alas. Ihan kuin kyyneileitä kimaltelisi
silmäripsissä, ja se saa sir Williamin leppymään. "No no, tyttö kulta, älä itke", hän sanoo lohduttavasti ja painaa samalla Nineten
pään rintaansa vasten kumartuessaan jälleen tytön puoleen. "Eihän se sun syytäsi ollut, vaan niiden miesten. Tarkoitin vaan, että siinä tilanteessa jossa sinä olet kannattaa ensin miettiä ennen kuin tekee jotakin, kuten vaikka pukeutuu
tietynlaisiin vaatteisiin. Toivottavasti sä olet ottanut opiksesi tästä kaikesta", kapteeni jatkaa kuin lempeä opettaja. "Ja ne vaatteet, ne todella tekivät sinusta kauniin ja haluttavan. Sait kyllä mun huomioni herätettyä, ja näköjään muutaman muunkin", toteaa sir William jo hieman huvittuneena. "Ongelmahan on vaan siinä, että
ne muut joiden huomion onnistuit herättämään eivät ole herrasmiehiä", selittää kapteeni Ninetelle kuin pikkulapselle ja jatkaa: "Enkä mä aio sua lähettää minnekään, paitsi sitten kun tulee aika palauttaa sut takaisin isäsi huostaan. Älä huoli". Kapteeni ojentaa kätensä paljuun ottaakseen pesusienen ja sanoo:"Koitappas nyt olla reipas tyttö, kumarru hiukan että voin pestä selkäsi. Kun me ollaan saatu sut puhtoiseksi niin tämä koko asia selvitetään pohjia myöten".
Ninette ottaa halauksen vastaan ensin jäykkänä, mutta kuullessaan lohduttavia sanoja rentoutuu. Kapteenin päästyä pesusienivaiheeseen hän alkaa olla jo varma, ettei häntä siirretä miehistön käyttöön vaan kapteeni haluaa pitää hänet edelleen vain itsellään. Ja ehkä jopa käyttää johonkin. Tyytyväisenä asian saamaan käänteeseen hän kumartuu eteenpäin selänpesua varten, ja käsi tekee koneellisen liikkeen niskassa siirtääkseen hiukset pois...paitsi että hiuksia ei enää ole juurikaan niskan alapuolella...että pitikin mennä nirhimään ne. Ei ihmekään, että kapteeni ei tajua hänen haluttavuuttaan, kun hän näyttää vieläkin pojalta. Mutta ei voi mitään, kestää vuosia ennenkuin vaalea letti ulottuu jälleen vyötärölle.
Pesu ja lämmin vesi tekee hyvää päivän mittaan jännittyneille hartioille. Ninette alkaa melkein nauttia olostaan. Vain hetken, kun William ottaa toisella kädellä kiinni hänen hartiastaan samalla kun pesee, muistikuva toisesta kädestä kiinni pitämässä välähtää Ninan mielen poikki ja hän värähtää kauhusta. Onneksi siinä ei käynyt sen kummemmin..muuten joutuisi pelkäämään raskauttakin... ja täällä ei varmaan ole saatavilla tarvittavia rohtoja jos niin kävisi. Mutta sitten taas hellä ja rauhallinen käsittely tekee tehtävänsä ja hän alkaa olla jo melkein oma itsensä.
"Kiitos, pesisitkö joka puolelta", hän huomaa pyytävänsä. Toivottavasti kapteeni ei suutu ehdotuksesta, mutta kun hän kerran juuri nyt vaikuttaa leppyneeltä, lienee oikea aika yrittää saada hieman lisää kosketusta, kun selkäpuoli alkaa vääjäämättä olla pesty. Pyyntönsä aikana hän nojautuu taaksepäin, jotta toinen puoli olisi paremmin tarjolla pesua varten. Vettä on paljon, joten näky ei ole kovin irstas, rinnat tosin kelluvat mukavasti Willin ulottuvilla, mutta tarvitsevathan nekin pesua, vai mitä.
Tarttuessaan Ninetteä olkapäästä saadakseen selän pestyä paremmin, William huomaa tytön värähtävän. Nina on selvästikin järkyttynyt kokemastaan, onneksi ei käynyt pahemmin, kapteeni miettii
yrittäessään mahdollisimman hellästi ja rauhoittavasti pestä tytön selkää. Samalla kuitenkin jokin ajatus yrittää tunkeutua kapteenin tajuntaan, jokin asia ei ole ihan kohdallaan. Mutta mikä?? Will ei aivan saa siitä kiinni. Nineten tiedustellessa josko sir William
voisi pestä muualtakin, Will ei voi muuta kuin hymyillä ja vastata myönteisesti. Tytön nojautuessa taaksepäin, Williamin huomio
kiinnittyy Ninan veden pinnalle työntyviin rintoihin. Hetken niitä katseltuaan Will jatkaa pesua, liikkuen hitaasti olkapäiltä alemmas
kiinnittäen erityista huomiota kuin tarjottimella oleviin rintoihin.
Rintoja pestessään William saa välähdyksenomaisesti kiinni häntä vaivanneesta ajatuksesta. Tytöllä ei riisuutuessaan ollut lainkaan pikkupöksyjä. Ilkikurinen hymy nousee kapteenin kasvoille, ilmeisesti Ninette on kuljeksinut ilman pöksyjä niissä lähes täysin säädyttömissä asuissa pitkin ja poikin laivaa. Ajatuksen kypsyessä William siirtyy pesupuuhissaan Nineten haaroväliin. Ilkikurisesti hymyillen hän kysyy pesusienen koskettaessa häpyhuulia:"Sä olet ilmeisesti pitänyt tämän hyvin tuuletettuna??"
"Mitä tarkoitat? Ai jaa, sitäkö että yleensä en ole niitä alushousujuttuja käyttänyt. No en olekaan, mutta joskus olen laittanut. Vaikka ne eivät näykään kenellekään, niin ne tuntuivat minusta mukavilta. Pesen niitä aina käytön jälkeen samalla kun muutakin silkkiä. Nytkin on tuolla kuivamassa parit sinun silkkipaitojesi kanssa. Luuletko, että se pahentaisi miehistön suhtautumista jos joku saisi tietää, että käytän sellaisia siveettömiä juttuja? En tarkoittanut. Anteeksi siitäkin. Mutta tuo sinun pesemisesi tuntuu hyvältä..."
Ninette ei yleensä pälätä tuolla tavalla, mutta jotenkin kapteenin pesutoimet saavat hänet levottomaksi. Ja puheenaiheen kulkeutuminen alushousuihin ei hermostumista vähennä... toivottavasti Sean on tuhonnut vaatekappaleen, ja toivottavasti hän pitää omana tietonaan senkin, että sellainen huoran asuste oli Nineten päällä. ja entäs ne merimiehet..sana saattaa levitä sitäkin kautta ja silloin olisi turha vakuuttaa Ninan olevan kiltti ja siveä tyttö johon ei saa koskea. Että pitikin..mutta silkki tuntui niin hyvältä iholla ja pakkohan hänen oli kokeilla kun sellaisia kerran oli saatavilla. Ja kapteeni ei tuntunut välittävän, ehkä hänen tuntemansa naiset yleensä ovat olleet sellaisia, jotka käyttävät alushousuja?
Williamin peseminen näyttää keskittyvän yhä enemmän vain tietylle alueelle, ja sillä alkaa olla myös tiettyä vaikutusta. Nina ei enää muista mitä oli sanomassa ja nojautuu vain taaksepäin samalla kun nostaa alapäätään lähemmäs pintaa tyytyväisen huokauksen säestämänä. Hänellä on ollut niin ikävä kapteenin käsiä, että jopa pesusienen välillinen kosketus saa hänet leijumaan vedessä tahdottomana kohteena. Tai jos tahtoa on yhtään jäljellä se kohdistuu korkeintaan sellaisiin asioihin kuten ettei peseminen koskaan loppuisi, että kapteeni käyttäisi pesusienen sijasta sormiaan, ja että välskäri saapuisi pahasti myöhässä.
Innostuin kirjoittelemaan oikein kunnolla, joten tällä kertaa päästiin vasta kylpyyn asti. Ehkä jo ensi kerralla päästää pidemmälle... tai sitten ei jos taas iskee hirvee kirjotusripuli =)
Buccaneer, jossakin Karibialla
Perämies koputtaa hytin avonaiseen oveen ja astuu sisään. "Sir, Johnson ja Baker ovat myöhässä aamuvahdista", perämies ilmoittaa kuivan asiallisesti. Kapteeni huokaa syvään ilmoituksen kuullessaan, "Jahas ne kaksi taas, olivat vissiin ryyppäämässä eilisiltana. Pistä pari miestä penkomaan alakannet ja lastiruuma läpi, siellä jossain ne kuiteski on", sir William vastaa. Perämiehen poistuttua välskäri lopettelee parranajon ja alkaa kerätä tavaroitaan samalla kun kapteeni alkaa hitaasti pukeutua. "Mitäs kokki on aamiaiseksi väsännyt" hän kysyy jo poistumassa olevalta välskäriltä. "On siellä
pekonia ainaski", kuuluu ovelta vastaus "Käskenkö jonkun tuomaan teille aamiaisen tänne ylös??" välskäri jatkaa. "Ei tarvitse, menen vaihteeksi sinne alas syömään ja puhun samalla kokille ettei anna Jonhsonille ja Bakerille rommia ainakaan pariin viikkoon. Siinähän sitten kärvistelevät" kuuluu kapteenin vastaus ja välskäri poistuu.
Nina yrittää epätoivoisesti rimpuilla irti miesten otteesta, kunnes yhtäkkiä kuuluu epämääräistä ääntä...aivan kuin jotain uutta tapahtuisi, mutta säkkiin puoliksi sullottuna häneltä jää taas koko episodi näkemättä. Pääasia on kuitenkin se, että häntä pitelevät kädet päästävät otteensa ja paino hänen päältään häviää. Hän kaivautuu ulos säkistä, ja mitä lyhdyn valossa näkyykään: lastitilassa makaa tajuttomana aiemmat kaksi merimiestä, ja Sean seisoo keskellä lattiaa rystysiään hieroen. Sean kääntää katseensa pois kun Ninette suorii hameensa alas. "Lähin kattoon ettei tuu harmeja sulle..sua ei näkynny...ja sit mä kuulis sen karjasun", Sean selittää nyrkkejään katsellen. "Kiitos, minä olin jo niin peloissani", Ninete myöntää ujona ja yllättävässä hellämielisyyden puuskassa suukottaa Seania poskelle. Samassa Ninette huomaa, että puku roikkuu toiselta olkapäältä..räpiköinti on avannut olkasauman."Pahus..tämä pitää ommella..en uskalla kertoa kapteenille mitä tapahtui, hän varmaan suuttuisi", Ninette toteaa blondin logiikalla. "Jos se on susta parasta, en kerro, ja nää kaverit pysyy varmaan hiljaa ku herääs ellei haluu köyden jatkeeks.."Sean pohtii. "Mulla on kirstussani kyllä neulaa ja lankaa, voit ommella sen heti niin kukaan ei saa tietää", Sean sanoo tarkistettuaan vielä, että Nineten kasvoissa ei ole jälkiä raivon kyyneleiden lisäksi.
Ninette seuraa Seania uteliaana..hän ei ole tullut edes ajatelleeksi, että Sean ei olisi aina kapyysissä, että tämä nukkuisikin jossain. Tie vie lastitilan toiseen päähän.. Seanilla on rommitynnyrivaraston kupeessa makuupaikka: riippumatto ja pari kirstua. Sean kaivelee vihellellen lankaa ja neulaa ja Ninette istuu toisen kirstun päälle ompelemaan. Pian hän huomaa, että olkasauman korjaus puku päällä on mahdoton tehtävä, ja hän kysyy Seanilta: "Haittaisiko sinua jos riisuisin yläosan..en saa sitä muuten korjattua, ja minulla on kyllä alla korsetti?"
Sean säpsähtää kuullessaan kysymyksen, hän on tarkkaavaisena seurannut Nineten sangen taitavaa ompelua. "Mitäs se ny meinaa", hän miettii, "noin nätti likka ja se meinaa ruvet riisumaan tääl. Mut on se sentäs Lady eik sellasil kait oikken pitäs vastaankaan sanoo vaik ei toi vissiin kauheesti mistään mitään ymmärrä ku sellassis huorakoltuiski pitki laivaa kulki, eik ees kapu siihen mittään sanonnu. Ois ny se ees jottain tehny, tieshän se et näin siin viel käy ku anto ton silleen itteens näytellä". Kuumeisen ajatuksenjuoksun seurauksena kuitenkin Sean tajuaa sanovansa:"Tee just niinkus tykkäät". Ninan alkaessa riisua yläosaansa Sean käänty puolittain poispäin, mutta kuitenkin niin että pystyy silmäkulmasta seuraamaan Nineten puuhia. "Siit onki aikaa ku oon viimeks noin valkeen naisen nähny, ihan se on saman näkönen ku Molly O'Hara koton Limerickis", Sean pohdiskelee Ninetteä katsellessaan.
Samaan aikaan toisaalla Sir William kävelee hiljalleen kiirehtimättä kohti kapyysia miettien mitä oikein söisi. Pekoni kuulosti ihan hyvältä, mutta ei sitä pelkästään sitä viitsisi syödä. Tullessaan keittiöön kapteeni hieman yllättyy, sillä siellä ei ole ketään. Edes kokki Sean ei ole paikalla. Liekö hakemassa vettä tai rommia tai jotain, William miettii ja ryhtyy tutkiskelemaan mitä lämmintä syötävää kokki on keittiöön oikein jättänyt. Teetä löytyy heti
lämpimästä pannusta, jonka vieressä on lisäksi syötäväksi valmista pekonia. Kun kapteeni löytää lisäksi vielä vähän laivakorppuja on yksinkertainen aamiainen valmis, sir William kun ei viitsi jäädä odottelemaan Seania takaisin. Mutta jos Sean ei ole siihen mennessä
palannut kun olen syönyt niin sitten kyllä etsin hänet itse käsiini, kapteeni tuumii syödessään, ei tätä keittiötä saisi jättää pitkäksi aikaa tyhjilleen, täällähän on rommia ja tulikin vielä.
Nineten laskettua alas vyötärölle pukunsa yläosan hän jatkaa ripeästi olkasauman viimeistelyä. "Tässä asennossa se käykin nopeammin. Sean vilkuilee sivuille, on raukka ilmeisesti aika ujo, vaikka mielestään Nina on kohtuullisen puettu, periaatteessa korsetti peittää lähes saman kuin pukukin", Nina pohdiskelee ommellessaan. Saatuaan ompelun tehtyä, hän meinaa ruveta nostamaan pukuaan, mutta huomaa sitten taas hankalan löysänä olevan korsetin: "Sean...Voisitko kiristää hiukan tätä korsettia, tiedät varmaan kuinka se tapahtuu?" hän kysyy. Sean havahtuu mietteistään ja vaikka ensin näyttää hetken siltä kuin mies aikoisi perääntyä kauhuissaan, hän ottaa kuitenkin tukevan otteen nauhoista ja kiristää ne aivan riittävään kävelykireyteen. "Juuri sopiva", ajattelee Nina ilahtuneena, "täytyy jatkossakin pyytää Seania aina apuun".
Kiristysoperaation jälkeen on hetken hiljaisuus, jonka aikana Ninasta kuulostaa aivan kuin hän olisi aistinut poistuvat askeleet... "Varmaan kaiku joltain ylemmältä kannelta", hän tuumii. Sitten Sean puhkeaa puhumaan. " Oot sää aatellu mitois tapahtun jos en ois tullus...misois sun neitseytes ny?" Odottamatta vastausta lattiaan katselevalta Ninalta Sean alkaa päästä vauhtiin. " Meen het puhuun kapulle että sä et enää yksin alas mee...koht on neiti naitu neiti eik se ois hyvä ku naimissiinki meinasit". Sean jatkaa samaan tyyliin tätimäistä paasausta Ninan kuunnellessa hiljaa. Lopulta Sean huomaa, että Nina on hiljaa siksi, että kyynelet valuvat pitkin poskia, vaikka hän koittaa niitä vaivihkaa pyyhkiäkin. Sean, joka ei ole aivan tyhmä mies, vaikka sellaiseksi häntä on joskus luultu lähinnä koon takia, tajuaa laittaa suunsa kiinni ja ruveta muistelemaan mitä tuli sanottua. "Pahus, nys sille tuli paha miel...raiskausyrityksest ei itkenys, mutta ny mä sain sen toruttuas kyynelii...voi sun...", Sean soimaa itseään ajatuksissaan ja vetää hiljaisena ja liikkumattomana kyyristelevän Ninan syliinsä ja silittää hänen hiuksiaan :" Älä välitä..eihä siin onneks käynys kuinkka...sä oot ihan yht hyvä tyttö vieläki..elä itke...mää lupaan etten kerro kapulle mittää."
Lopulta Nina rauhoittuu. Hän ei ole aivan varma mitä oikeastaan itki..merimiesten karkeita käsiä hameensa alla vai Seanin ystävällisyyttä vai sen tajuamista, että vaikka Sean ei sitä tiedäkään, hänellä ei ole enää mitään menetettävää. Yksi asia on kuitenkin varma..hän ei halua tapausta yleiseen tietoon. Merimiesten rankaisu tietäisi vaivaa kapteenille ja epäjärjestystä laivalle, ja vangeilla ei ole varaa olla vaivaksi. Lisäksi hän haluaa kelvata kapteenille, ja jo käsi hänen ihollaan saattaisi viedä kapteenin halut, jos niitä nyt sitten onkaan...Sitä ajatusta Nina hieman huokaa..ei se vaikuttanut niin vaikealta se miesten innostaminen kun sitä seurasi sivusta...ja Johnkin vaikutti aina niin innokkaalta...miksi kapteeni ei huoli häntä? Nykyhetki on kuitenkin tärkein, ja hän tajuaa haluavansa kylpyä epätoivoisesti..sillä saisi pestyä pois likaisen tunteen ja aristuksen sieltä mihin kädet tunkivat. Onneksi on kylpypäivä muutenkin...jos hän tekee työt nopeasti, hän voisi jollain tekosyyllä saada kylvyt tehtyä jo iltapäivällä...kapteeni varmaan suostuu.
Hän nousee täynnä uutta tarmoa ja lämpimiä tunteita Seania kohtaan. Ja huomaa epämääräisestä tuulisuudesta hameensa alla, että olkasauman lisäksi myös alushousuissa on jotain vikaa. "Sean, kääntyisitkö poispäin- minun pitää tarkistaa yksi juttu". Sean kääntyy hämmästyneenä, ja Ninette riisuu pöksynsä hameen alla. Vedettyään vaatekappaleen esiin hän tajuaa heti, että se on mahdotonta ommella huomaamatta. Koko takaosa on halki ja silkkikangas rispaantunut repeämän ympärillä. " No voi..näistä ei ole korjattaviksi. Ja jos kapteeni näkee tämän, hän ihmettelee mitä on tapahtunut. Onneksi kukaan ei huomaa mitään jos liikun tänään kokonaan ilman housuja, harvinainen ylellisyys ne on olleetkin", Nina pohtii. "Sean, please, voisitko ottaa nämä ja hävittää ne johonkin mistä kapteeni ei niitä löydä, poltat tai jotakin?" Nina kysyy Seanilta ojentaen silkkipöksyjä miehelle. Hämmästynyt Sean vastaanottaa pöksyt ja jää hetkeksi tuijottamaan niitä ennenkuin tunkee ne taskuunsa.
Samassa molemmat tajuavat, että aikaa on kulunut ja heitä luultavasti kaivataan niin keittiössä kuin hytissäkin töitä tekemässä, joten ripeästi he lähtevät takaisinpäin. Sean nousee laivan kapyysiin, mukanaan pari kuivattua makkaraa muonavarastosta illallisen tekoon, Nina rientää jatkamaan jo aika kauan lionneiden paitojen pesupuuhia.
Sir William istuu keittiössä ja ryystää viimeisiä teenjäämiä kupista ja järsii viimeistä korpunpalaansa kun Sean saapuu lopultakin takaisin valtakuntaansa. "Missäs sä oikein olit??", kapteeni kysyy hieman kärttyisästi. "Ihan vaan kävin vähän makkaraa
hakeens illallist varten, kapu", kajahtaa vastaus empimättä. William murahtaa vastaukseksi ja Sean ymmärtää kapun olevan hieman huonolla tuulella ja päättää sen vuoksi jättää turhan small tallkin sikseen. Lopetettuaan ateriansa kapteeni ryhtyy hoitamaan varsinaista asiaansa. " Ootsä nähnyt Jonhsonia tai Bakeria tänä aamuna", hän kysyy. Sean on osannut jo vähän odottaakin kysymystä, hänhän tietää varsin hyvin missä he ovat. Sean muistaa kiutenkin lupauksensa Ninetelle, ja vaikka hänen pitäisikin kertoa kapteenille totuus, pienen empimisen jälkeen hän vastaa:"Eipä niit oo näkynny, kuin ni??". "Ne ei ilmestynny aamuvahtiin, ovat vissiin ryypänneet eilisiltana ja sammuneet jonnekkin", selittää William ja jatkaa "Et sitte anna niille olleskaan rommia tästä eteenpäin ennen kun mä annan siihen luvan". "Aye, kapu" Sean vastaa jo poistumassa olevalle kapteenille. Kapteenin poistuttua Sean on jo aikeissa tuhota Nineten pikkupöksyt tulisijassa, mutta juuri kun hän on kaivamassa niitä taskustaan, joku miehistöstä koukkaa keittiöön kinuamaan jotain ja niin Sean joutuu uppoutumaan tehtäviinsä.
Keittiöstä poistuttuaan sir William hieman kummeksuu kokin pienoista empimistä ennen kuin hän vastasi ettei tiedä mitään Johnsonista ja
Bakerista. No ei kait se sen kummempaa ollu, kait Sean vaan todella mietti ketä oli aamulla nähnyt ja ketä ei. Hetken aikaa William kävelee edestakaisin kannella saadakseen hieman liikuntaa ennen kuin joutuu tarttumaan paperitöihin. Se Ninan lunnasvaatimuskin pitäisi saada valmiiksi hän pohtii samalla kum havaitsee Nineten olevan työn touhussa. Osaa se ainaski vaatteista huolta pitää, et kait se ranskalainen jesuiitta on sille jotain hyödyllistäkin opettanut. Lopulta kapteenin on lopetettava kävely ja ruvettava hommiin. Hän siirtyy hyttiinsä kirjoituspöydän taakse ja alkaa viimeistellä keskeneräistä lunnasvaatimusta ja täytellä siinä sivussa lokikirjaa. Puoliltapäivin pitäisi sijaintikin määrittää William tuumii kaivellessaan sekstanttia laatikosta. Samalla hytiin astuu
välskäri:"Tuota, sir, ois vähän asiaa". "No puhu sitten äläkä siinä toljota" kapteeni ärähtää takaisin. "Niin tuota", välskäri empii ja vilkaisee juuri silloin hytissä jotain puuhastelevaa Ninetteä, "Tämä ei oikein sovi neidin korville". "Ai ei sovi vai, no sitten...",
kapteenin vastaus keskeytyy perämiehen koputtaessa ovelle. Williamin siirtäessä katseensa perämieheen tämä sanoo:"Sir, Johnson ja Baker on löydetty, illmeisesti sammuneena lastitilasta". "Jahas, no lähetääs katsomaan", kapteeni toteaa ja nousee ylös kirjoituspäydän
takaa. "Mutta se mun asia", välskäri yrittää väliin. "Se saa nyt odottaa, nyt hoidetaan tää juoppojuttu ensin" sir William vastaa ovelta ja viittaa sekä välskärin että perämiehen mukaansa.
Kolmikko marssii lastitilaan missä heitä odottaa kaksi miestä taju kankaalla retkottavien Johnsonin ja Bakerin vieressä. Rommin haju
tuntuu selvänä sammuneiden yllä. "Selvältähän tämä näyttää, juoppoja mitä juoppoja", William toteaa ykskantaan. "Ovat näköjään tapelleetkin keskenään", perämies huomauttaa ja osoittaa Jonhsonin ja Bakerin ruhjeita. "Humalaisten hölmöilyä", kapteeni sihahtaa takaisin ja jatkaa "Hoitakaa ne sairastuvalle ja sä välskäri saat koittaa saada ne tolkkuihinsa. Saavatpahan sitte tuta seuraamukset". "Mutta se mun asia", välskäri koittaa pistää väliin, mutta kapteeni
keskeyttää hänet:"Se saa odottaa iltaan, tuu joskus ennen illallista puhumaan sitte on enempi aikaa. Ja koita hoitaa noi kaks siihen mennessä tolkkuihinsa", kuuluu tiukka ohjeistus sir Williamin marssiessa ulos lastitilasta.
Palattuaan kirjoituspöydän taakse, kapteeni William yrittää syventyä papereihinsa. Välistä hän kuitenkin vilkuilee omia hommiaan hoitavaa
Ninetteä. Onko tytön olemuksessa jotain outoa?? Ihan kuin siinä olisi pientä arkuutta?? Tai tuskimpa vaan, tyhjiä mä varmaan tässä pohdiskelen, William mietiskelee ennen kuin syventyy jälleen papereihin päivän kääntyessä hiljalleen iltapäivän puolelle.
Nina on hieman hermostunut aamupäivän tapahtumien takia, eikä ole vieläkään aivan varma, mitä olisi paras toimintatapa. Sama vaisto, joka käski hänen pyytää Seanilta rikostoveruutta, vaatii pitämään niin matalaa profiilia kuin mahdollista. Toisaalta hän tajuaa järjellään, että mikäli kapteeni ei tiedä asiasta, hän ei voi siihen puuttua, ja mikäli kukaan ei puutu asiaan, joku saattaisi tulkita sen tapahtuneen hiljaiseksi hyväksymiseksi, mikä puolestaan ei edistäisi hänen turvallista liikkumistaan yhtään, päin vastoin. Äkillinen seuralaisen vaatiminen olisi epäilyttävää, niin myös aikaisempien kulkureittien välttely. Mutta toisaalta tapahtuneen jälkeen hän mieluummin välttelisi paikkoja, joissa miehistö liikkuu vähällä valvonnalla.
Aikansa pohdittuaan Ninette alkaa kallistua siihen suuntaan, että olisi ehkä parasta antaa kapteenille jonkinlaista osviittaa tapahtuneesta. Ehkä hän voisi sanoa, että joku kopeloi häntä ohimennessä...tai jotain sellaista..vähän lievempää kuin oikeat tapahtumat mutta riittävää kiinnittämään kapteenin huomio riskeihin joita miehistön seassa oleilu voi aiheuttaa. Jep, niin hän sanoo. Silloin Seaninkaan ei tarvitse enää valehdella tapahtumista, ainakaan niin paljoa, mikä onkin hyvä, sillä Ninette huomasi, millaista ponnistusta jo ajatus omalle kapteenille valehtelemisesta Seanille vaati. Ehkä pitäisi varoittaa Seania siitä mitä hän aikoo sanoa.
Ninette haahuilee hommiensa jälkeen kapyysiin. Sean on siellä, ja odoteltuaan hetken, että paikalla niitä näitä jaaritteleva välskäri siirtyy eteenpäin juorukaveria etsimään, Ninette pääsee asiaan. " Sean, olen ajatellut sitä aamuista juttua. Meinaan kertoa kapteenille, että pari miehistön jäsentä koetti vähän...koskettaa minua, ja että sinä näit tapauksen ja he lopettivat kun huomasivat sinut. Silloin kapteeni voi muistuttaa miehistöä siitä, että minua ei saisi...häiritä kun liikun alakansilla. Miltä se sinusta kuulostaa?" Ennen kuin Sean kerkiää vastata mitään, välskäri kolistelee takaisin kapyysiin. " Unohdin ne siteet mitä keitit.." Ninette havaitsee, että on turha koettaa jatkaa keskustelua, kun kapyysissa ramppaa väkeä kuin kapyysissa..ehkä hänen pitäisi mennä puhumaan Seanille illalla kun mies on jo omassa makuusopessaan, nyt kun hän tietää missä se sijaitsee...Mutta siinä vaiheessa asia pitäisi olla selvä myös kapteenin kanssa..hän aikoo ottaa asian puheeksi heti kylvyn jälkeen...tai mikäli William haluaa kylpeä ensin, tätä pestessään.
Iloisena siitä, että on saanut mielessään järkeiltyä toimintasuunnitelman Ninette rientää hyttiin muistuttamaan kapteenia siitä, että on kylpypäivä ja hän voisi jo aloittaa vesien tekemisen.
William nostaa huomionsa papereista Ninaan tämän huomauttaessa kylpypäivästä. "Ai niin joo, kylpypäivähän se taitaa tosiaan olla", hän vastaa tytölle hajamielisesti.
"Voin tehdä teille kylvyn valmiiksi nyt heti että pääsette kunnolla peseytymään", Nina ehdottaa kapteenille.
"Tee vain vesi valmiiksi, mutta kylve itse ensin. Minulla on vielä vähän hommia", Will toteaa ja osoittaa pöydällä olevia papereita.
Vastauksen rekisteröityään Nina lähtee hakemaan vettä Willin vilkaistessa jälleen papereita. Laiskuus kuitenkin iskee kapteeniin, "ja paskat", hän ajattelee kaivaessaan lasia ja rommipulloa pöytälaatikosta. "Pitäähän sitä vähän rentoutuakin joskus", Will tuumii kaataessaan itselleen rommia ja asettuessaan katselemaan Ninan puuhia.
Saatuaan vedet valmiiksi Nina huomaa kapteenin työnteon asemasta asettuneen katselemaan ja päättää käyttää tilaisuutta hyväkseen kertoakseen aamuisen jutun niinkuin suunnitteli. Samalla kun riisuu pukua, hän aloittaa suunnitellun puheensa :"Sir, auttaisitteko hieman tämän puvun kanssa..en saa nappeja takaa auki kovin helposti." Nina siirtyy aivan Williamin eteen ja koneellisesti Will alkaa aukoa nappeja puvun selkämyksestä.
"Tuota noin, minulla on sinulle oikeastaan asiaa.--Tänä aamuna tapahtui jotain kun olin katsomassa Jean-Lucia." Hetki nappien aukomista ja Ninette astuu ulos turkoosista puvustaan ja laskostaa sen tuolin selkämykselle uutta päivää odottamaan. Nyt Nina on pelkässä alushameessa ja korsetissa Willin edessä.
Will ei kysy mitään vaan odottaa mitä Nina aikoo sanoa, joten hetken hiljaisuuden jälkeen Nina jatkaa: "Ensinnäkin Jean-Luc kertoi minulle, että aikoo liittyä teihin. Sinä varmaankin tiesit siitä, tuskin hän muuten olisi sellaista ideaa saanut. Ymmärrän kyllä, että haluatte minusta palkkion, mutta työntekijämme värvääminen rikolliseksi alkaa olla jo aika paksua. Millähän te sen aiotte selittää isälleni?"
Odottamatta vastausta Nina jatkaa: "Ja niinkuin siinä ei olisi kylliksi, että rakas opettajani haluaa olla yksi teistä, kaksi teidän omista tappajistanne ei kunnioita käskyjänne sen vertaa, että viitsisi noudattaa niitä. He yrittivät lähennellä minua matkalla sairashytistä ylös. Onneksi Sean sattui paikalle, jolloin he tajusivat lopettaa, sillä Sean on teille uskollinen ja noudattaa kaikkia käskyjänne epäröimättä. Silti olen sitä mieltä, että teidän olisi ehkä syytä muistuttaa miehistöä siitä, että en ole täällä yleisessä käytössä."
Tämän sanottuaan Ninette perääntyy uudelleen Willin eteen selin: "Ja korsetti, voisitko löysentää sen..sitten selviänkin jo yksin. Ellet sitten halua katsella kylpemistäni muuten vain..", viimeinen lause tulee olan yli virnistäen tavalla, jonka oli Nineten suunnitelman mukaan tarkoitus vihjata, että häntä ei haittaisi yhtään, vaikka kapteeni katselisikin vielä lisää hänen valkeaa vartaloaan. Kaikista päivän koettelemuksista huolimatta hänen vakaa aikomuksensa on edelleen yrittää saada mies tekemään hänelle samaa mitä silloin eräänä tähtikirkkaana yönä.
Maistettuaan rommiaan William auttaa Ninetteä riisuutumaan ja kuuntelee uteliaana ja suunvuoroa saamatta tämän vuodatusta. Ninan virnistäessä olkansa yli sir William tajuaa tämän lopettaneen.
Tokihan minä sun korsettisi avaan, Will miettii vetäessään Nineten korsetin naruista aivan viereensä. Samalla kapteeni ryhtyy vastaamaan Ninan vuodatukseen:"Kuules nyt tyttö, mä en kaipaa neuvoja siitä miten minä miehistöäni johdan. Varsinkaan tuollaisilta tytönhupakoilta kuin sinä. Sitäpaitsi saat kyllä katsoa vähän peiliinkin, sellasiin huoranvaatteisiin sä sentään oot viimeaikoina pukeutunut. Ei sun pikkuiseen päähäsi pälkähtänyt että siitä vois olla jotain seurauksiakin??? Häh??". Ninan vastausta odottamatta William jatkaa toruvalla äänensävyllä:"Ja miksi sä et tullut heti ertomaan tapahtuneesta??? Ja ketä ne tyypit sitten oli?? Tajuutko sä että mun pitää säilyttää sut kunnossa jotta susta sais kunnon hinnan. Se on paitsi mun, myös sun itsesi etu. Tää ei ole mikään isukin plantaasi jossa voi juosta papan luo turvaan." Antamatta vieläkään Ninetelle suunvuoroa kapteeni jatkaa hieman närkästynyttä luennointiaan:"Ja mitä kotiopettajaasi tulee, niin se on minun ja
hänen välinen asia, eikä kuulu tippaakaaan sinulle."
Luennointinsa aikana Will on hitaasti mutta määrätietoisesti availlut Nineten korsetin nyörejä. Availun ohessa kapteenin kädet ovat vaivihkaa sivelleet ihailevasti Ninan lantion kaarta. Tytölle pitäisi kyllä opettaa muutama asia lisää, välähtää kapteenin mielessä. Lopulta korsetti on niin löysällä että sen pystyy riisumaan. "Sulla on muuten tosi nätti peppu", sir William toteaa kuin ohimennen ja jatkaa "No riisuhan nyt, että ehdit kylpeä ennen kuin se välskäri änkeää tänne, ja sen jälkeen selvitetään tää sun kähmintäasia". Samalla kun William kehottaa Ninettea riisumaan, hän taputtaa esineellistävän sovinistisesti Ninan takamusta.
Ninette ei yhtään hämmästy kapteenin vuodatusta. Se ei juurikaan perusteiltaan eroa niistä saarnoista, joita hän sai kuulla lapsena pudottuaan puusta ja satutettuaan itsensa, tai hukattuaan hansikkaansa torilla, tai myöhemmin saatuaan miehet tappelemaan yhteisön juhlissa. Ja silloinkin isän närkästys juonsi huolestumisesta, kapteenilla huoli on ilmeisesti rahoista, mutta periaatteessa samapa tuo.
"Anteeksi..myönnän että olin täysin väärässä kun kuvittelin, että täällä asiat ovat kuten isäni plantaasilla, missä hänen käskyjään noudatetaan ilman ehtoja. Siellä käskyyn pysyä erossa minusta ei sisältynyt ehtoa ---jos pukeudun siveellisesti enkä käytä vaatteita jotka olen häneltä käyttööni saanut.
Koetan muistaa sen, että täällä johdat sinä jotenkin toisella tavalla, mikä se sitten onkaan. Ja että niitä ainoita vaatteita, joita käyttööni on annettu, voi käyttää vain sillä riskillä, että joku määräyksiin suurpiirteisesti suhtautuva juoppo päättää ottaa aamupanon mun kanssa. Hyvä tietää.
Ja mitä tulee siihen, että en viitsinyt ruveta asiaa selittämään heti aamusta, satuitko huomaamaan, että välskäri, laivan pahin juorutäti, on hahhuillut sun kanssas koko aamun. En kai mä sen kuullen viitsi mitään sanoa, se ois sama kuin kertois koko laivalle. Ja sitäpaitsi se paisuttais jutun sellaseks, etten itekään sitä enää tunnistais. Mutta jos haluat, voin nyt sitten kertoa sen kuullen loput, sehän on täällä kohta taas korva pitkällä. Niinku vaikka senkin, että mulla ei ole harmainta aavistusta, ketä ne oli jotka mua kiusas, mä en muista työntekijöiden naamoja. Mutta Sean ehkä muistaa, sehän tuntee kaikki. Ja nyt, jos sua ei haittaa, meen tuonne kylpyyn. Hauku lisää sitten myöhemmin ja vaikka välskärin kuullen jos välttämättä haluat."
Nina on hieman kyrsiintynyt tai ainakin esittää sellaista, ja parilla nopealla liikkeellä tempaisee päältään niin löystytetyn korsetin kuin alushameenkin, ja marssii topakkana paljun luo ja astuu veteen ennenkuin William kerkiää edes vetää henkeä. Tässä ei viitsi enää mitään viettelevää riisuutumista, kun kerran väkeä lappaa sekaan ennenkuin saa tuskin itseään pestyä, harmittelee Nina ja alkaa kuurata itseään odottamatta Williamin apua.
Hieman yllättyneenä sir William kuuntelee Nineten vastavuodatusta. Tytöllä on sisua, mutta en mä nyt sitä noin paljoa odottanut olevan, hän miettii. Toisaalta ihan hyväkin juttu, mutta saisi kyllä vähän miettiä mitä suustaan päästää. "Äläs kuule yhtään rupea nenäkkääksi.
Sulla ei oo siihen varaa. Sun asemas on täysin riippuvainen siitä että sä osaat käyttäytyä, usko pois kun sanon että sinä et halua suututtaa mua", kivahtaa kapteeni takaisin Ninalle. "Ja mitä sun
käsitykseen minun johtamistavoista tulee niin parempi olisi jos et puuttuisi asioihin jotka ei sulle kuulu ja joista et mitään ymmärrä.
Tämä ei ole mikään sokeriplantaasi jossa orjia voi ruoskituttaa milloin mistäkin ja jossa orjilla ei ole mitään oikeuksia. Tämä on
laiva, englantilainen laiva ja tämän laivan miehistö koostuu vapaista englantilaisista miehistä. Tajuatko mikä ero siinä on???",
William jatkaa vuodatustaan ja alkaa hiljalleen suutahtaa oikeasti. "Minä olen kapteeni ja määrään mitä täällä tehdään ja mitä ei. Ja
minun määräyksiäni totellaan, ja niitä vastaan rikkoneita rangaistaan. Mutta täällä ei ole työnjohtajia jotka jatkuvasti valvovat mitä miehet tekevät. Sillä tavalla oikea maailma toimii. Jos kerran olet elänyt pussissa plantaasilla jossa isäsi on Jumalasta seuraava niin sitten sun on jo korkea aika herätä
todellisuuteen. Oikea maailma toimii eri tavalla. Koita saada se tohon kauniiseen pikku päähäsi", kapteeni saarnaa kuin pastori saarnastuolista.
Purkauksen aikana kapteeni on kävellyt kylpypaljun viereen Nineten luokse. Hän kumartuu tytön ylle, ja tarttuu Ninetteä leuasta kääntäen hänen päänsä katsomaan suoraan omiin silmiinsä. Syvällä ja vakavalla äänellä William jatkaa:"Ja sitten noi sun vaatteet. Mähän sanoin sulle että muita ei ole. Totta on että suuri osa niistä on jotain huoramekkoja ja vastaavia, mutta itse sinä ne päällesi olet laittanut. Ei siinä mitään sinänsä ole, voisit periaatteessa kulkea täällä vaikka alasti eikä kukaan saisi koskea suhun. Mutta, maailma ei ole niin yksinkertainen. Oisit voinut vähän miettiä mitenkä tota nättiä pikku persettäsi pyörität ja kenelle noita tissejäs
esittelet. Oisit käyttänyt päätäs jos siellä jotain on ja miettinyt vähän. Me ollaan oltu merellä pitkään, sä oot ensimmäinen valkoinen
nainen jonka pojat on nähnyt pitkään aikaan. Mitä sä kuvittelit tästä kaikesta seuraavan??? Niinku mä sanoin, täällä ei ole työnjohtajia jatkuvasti valvomassa. Ja nyt mä joudun ruoskituttamaan
kaksi miestä tän kaiken seurauksena!!! Kyllä mä sua vähän fiksumpana pidin", päättää kapteeni vuodatuksensa ja irroittaa otteensa
Ninetestä.
Hieman rauhoituttuaan sir William jatkaa: "Huomasin että sulla on selvät jäljet takamuksessas. Siitä kähminnästäkö ne on peräisin?? Onneksi mitään vakavampaa ei tapahtunut?? Eihän??", kapteeni kysyy jo huomattavasti ystävällisemmin. "Tää asia selvitetään nyt heti, eli kylve nyt että saadaan asiat etenemään."
Ninette katsoo kapteenin vakaviin silmiin. "En minä halua sinua suututtaa..enkä aiheuttaa vaivaa tai epäjärjestystä. Minä pukeuduin sillä tavalla siksi että halusin sinun huomaavan minut. En arvannut, että se tehoaisi sinun sijastasi niihin toisiin. Eikä sinun tarvitse niitä rankaista jos se kerran oli minun vikani. Rankaise minua. Mutta älä laita minua pois luotasi. Sitä minä en kestäisi." Nina painaa katseensa alas, jolloin kapteenille jää katsottavaksi vain kaartuvat ripset joiden kärjissä on pieniä kimaltavia pisaroita..kylpyvettä varmaankin. Nina istuu vedessä pää painettuna, täysin jäykkänä, odottaen tuomiotaan, edes peseytymisen jatkaminen vapisevin käsin ei onnistuisi.
Rupeskos se itkua tuhertamaan?? William kysyy hiljaa mielessään Nineten kääntäessä katseensa alas. Ihan kuin kyyneileitä kimaltelisi
silmäripsissä, ja se saa sir Williamin leppymään. "No no, tyttö kulta, älä itke", hän sanoo lohduttavasti ja painaa samalla Nineten
pään rintaansa vasten kumartuessaan jälleen tytön puoleen. "Eihän se sun syytäsi ollut, vaan niiden miesten. Tarkoitin vaan, että siinä tilanteessa jossa sinä olet kannattaa ensin miettiä ennen kuin tekee jotakin, kuten vaikka pukeutuu
tietynlaisiin vaatteisiin. Toivottavasti sä olet ottanut opiksesi tästä kaikesta", kapteeni jatkaa kuin lempeä opettaja. "Ja ne vaatteet, ne todella tekivät sinusta kauniin ja haluttavan. Sait kyllä mun huomioni herätettyä, ja näköjään muutaman muunkin", toteaa sir William jo hieman huvittuneena. "Ongelmahan on vaan siinä, että
ne muut joiden huomion onnistuit herättämään eivät ole herrasmiehiä", selittää kapteeni Ninetelle kuin pikkulapselle ja jatkaa: "Enkä mä aio sua lähettää minnekään, paitsi sitten kun tulee aika palauttaa sut takaisin isäsi huostaan. Älä huoli". Kapteeni ojentaa kätensä paljuun ottaakseen pesusienen ja sanoo:"Koitappas nyt olla reipas tyttö, kumarru hiukan että voin pestä selkäsi. Kun me ollaan saatu sut puhtoiseksi niin tämä koko asia selvitetään pohjia myöten".
Ninette ottaa halauksen vastaan ensin jäykkänä, mutta kuullessaan lohduttavia sanoja rentoutuu. Kapteenin päästyä pesusienivaiheeseen hän alkaa olla jo varma, ettei häntä siirretä miehistön käyttöön vaan kapteeni haluaa pitää hänet edelleen vain itsellään. Ja ehkä jopa käyttää johonkin. Tyytyväisenä asian saamaan käänteeseen hän kumartuu eteenpäin selänpesua varten, ja käsi tekee koneellisen liikkeen niskassa siirtääkseen hiukset pois...paitsi että hiuksia ei enää ole juurikaan niskan alapuolella...että pitikin mennä nirhimään ne. Ei ihmekään, että kapteeni ei tajua hänen haluttavuuttaan, kun hän näyttää vieläkin pojalta. Mutta ei voi mitään, kestää vuosia ennenkuin vaalea letti ulottuu jälleen vyötärölle.
Pesu ja lämmin vesi tekee hyvää päivän mittaan jännittyneille hartioille. Ninette alkaa melkein nauttia olostaan. Vain hetken, kun William ottaa toisella kädellä kiinni hänen hartiastaan samalla kun pesee, muistikuva toisesta kädestä kiinni pitämässä välähtää Ninan mielen poikki ja hän värähtää kauhusta. Onneksi siinä ei käynyt sen kummemmin..muuten joutuisi pelkäämään raskauttakin... ja täällä ei varmaan ole saatavilla tarvittavia rohtoja jos niin kävisi. Mutta sitten taas hellä ja rauhallinen käsittely tekee tehtävänsä ja hän alkaa olla jo melkein oma itsensä.
"Kiitos, pesisitkö joka puolelta", hän huomaa pyytävänsä. Toivottavasti kapteeni ei suutu ehdotuksesta, mutta kun hän kerran juuri nyt vaikuttaa leppyneeltä, lienee oikea aika yrittää saada hieman lisää kosketusta, kun selkäpuoli alkaa vääjäämättä olla pesty. Pyyntönsä aikana hän nojautuu taaksepäin, jotta toinen puoli olisi paremmin tarjolla pesua varten. Vettä on paljon, joten näky ei ole kovin irstas, rinnat tosin kelluvat mukavasti Willin ulottuvilla, mutta tarvitsevathan nekin pesua, vai mitä.
Tarttuessaan Ninetteä olkapäästä saadakseen selän pestyä paremmin, William huomaa tytön värähtävän. Nina on selvästikin järkyttynyt kokemastaan, onneksi ei käynyt pahemmin, kapteeni miettii
yrittäessään mahdollisimman hellästi ja rauhoittavasti pestä tytön selkää. Samalla kuitenkin jokin ajatus yrittää tunkeutua kapteenin tajuntaan, jokin asia ei ole ihan kohdallaan. Mutta mikä?? Will ei aivan saa siitä kiinni. Nineten tiedustellessa josko sir William
voisi pestä muualtakin, Will ei voi muuta kuin hymyillä ja vastata myönteisesti. Tytön nojautuessa taaksepäin, Williamin huomio
kiinnittyy Ninan veden pinnalle työntyviin rintoihin. Hetken niitä katseltuaan Will jatkaa pesua, liikkuen hitaasti olkapäiltä alemmas
kiinnittäen erityista huomiota kuin tarjottimella oleviin rintoihin.
Rintoja pestessään William saa välähdyksenomaisesti kiinni häntä vaivanneesta ajatuksesta. Tytöllä ei riisuutuessaan ollut lainkaan pikkupöksyjä. Ilkikurinen hymy nousee kapteenin kasvoille, ilmeisesti Ninette on kuljeksinut ilman pöksyjä niissä lähes täysin säädyttömissä asuissa pitkin ja poikin laivaa. Ajatuksen kypsyessä William siirtyy pesupuuhissaan Nineten haaroväliin. Ilkikurisesti hymyillen hän kysyy pesusienen koskettaessa häpyhuulia:"Sä olet ilmeisesti pitänyt tämän hyvin tuuletettuna??"
"Mitä tarkoitat? Ai jaa, sitäkö että yleensä en ole niitä alushousujuttuja käyttänyt. No en olekaan, mutta joskus olen laittanut. Vaikka ne eivät näykään kenellekään, niin ne tuntuivat minusta mukavilta. Pesen niitä aina käytön jälkeen samalla kun muutakin silkkiä. Nytkin on tuolla kuivamassa parit sinun silkkipaitojesi kanssa. Luuletko, että se pahentaisi miehistön suhtautumista jos joku saisi tietää, että käytän sellaisia siveettömiä juttuja? En tarkoittanut. Anteeksi siitäkin. Mutta tuo sinun pesemisesi tuntuu hyvältä..."
Ninette ei yleensä pälätä tuolla tavalla, mutta jotenkin kapteenin pesutoimet saavat hänet levottomaksi. Ja puheenaiheen kulkeutuminen alushousuihin ei hermostumista vähennä... toivottavasti Sean on tuhonnut vaatekappaleen, ja toivottavasti hän pitää omana tietonaan senkin, että sellainen huoran asuste oli Nineten päällä. ja entäs ne merimiehet..sana saattaa levitä sitäkin kautta ja silloin olisi turha vakuuttaa Ninan olevan kiltti ja siveä tyttö johon ei saa koskea. Että pitikin..mutta silkki tuntui niin hyvältä iholla ja pakkohan hänen oli kokeilla kun sellaisia kerran oli saatavilla. Ja kapteeni ei tuntunut välittävän, ehkä hänen tuntemansa naiset yleensä ovat olleet sellaisia, jotka käyttävät alushousuja?
Williamin peseminen näyttää keskittyvän yhä enemmän vain tietylle alueelle, ja sillä alkaa olla myös tiettyä vaikutusta. Nina ei enää muista mitä oli sanomassa ja nojautuu vain taaksepäin samalla kun nostaa alapäätään lähemmäs pintaa tyytyväisen huokauksen säestämänä. Hänellä on ollut niin ikävä kapteenin käsiä, että jopa pesusienen välillinen kosketus saa hänet leijumaan vedessä tahdottomana kohteena. Tai jos tahtoa on yhtään jäljellä se kohdistuu korkeintaan sellaisiin asioihin kuten ettei peseminen koskaan loppuisi, että kapteeni käyttäisi pesusienen sijasta sormiaan, ja että välskäri saapuisi pahasti myöhässä.
Innostuin kirjoittelemaan oikein kunnolla, joten tällä kertaa päästiin vasta kylpyyn asti. Ehkä jo ensi kerralla päästää pidemmälle... tai sitten ei jos taas iskee hirvee kirjotusripuli =)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jatka hyää tarinaa.
rakastan. rakastan. rakastan. vaikka ilman varsinaista seksiäkin. vaikka ei se pahaa tee ;)
Melaa mekkoon ja heti pian !
Jatka! Katso myös Kaunis saalis IV nimi merkki jatka pian.