Vauva nukkumaan

Voihan...

Kyselisin miten teidän muiden vauvat menevät nukkumaan, sisällä, omaan sänkyynsä? Meillä 5vkoa vanha poika, joka ei siis koko aikana ole nukahtanut itsekseen mihinkään, mutta ei myöskään tahtoisi nukkua sängyssäänkään edes "autettuna". Alkaa armoton huuto kun vauvan laskee sänkyyn, harvoin auttaa silittelyt tai taputtelut, joskus asennon vaihto. Syliin kun ottaa rauhoittuu ja takaisin kun lasket huuto jatkuu. Usein uni taisteluun menee n.tunti, joskus luovutan ja otan viereeni esim.iltaisin. Jos vauva nukkuu illalla omassa sängyssään, jää hän loppu yöksi viereeni ensimmäisen syötön yhteydessä. Itelle on tärkeää et vauva on edes sen yhden pätkän omassa sängyssään ja saan hetken olla itsekseni. Ymmärtääköhän kukaan mitä ajan takaa? : ) Tuntuu kurjalta toisen puolesta, mutta en ymmärrä miksi unta vastaan tarvitsee niin kamalasti taistella...virkeää vauvaa meillä ei yritetä nukuttaa,eikä nälkäistä. Meidän kohdalla ei onnistu myöskään syliin nukutus ja siitä siirto omaan petiin...kaikkea kokeiltu. Ihan itteä alakanu jo harmittaan koko nukkumaan laitto tilanteet.

14

390

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eitajua

      Haloo, vauva on VIIDEN VIIKON ikäinen! Kauheeta kun ei ole itsenäistynyt vielä! Jospa vain nyt siirrät omat vapaudenkaipuusi ja periaatteesi syrjään edes hetkeksi ja annat pienen nukahtaa kainaloon missä tuntee olevansa turvassa.

    • Mun kokemukseni asiasta

      Ota vauva viereen. Anna nukkua turvallisimmassa paikassa minkä hän muuten vielä uppo-oudossa maailmassa tietää. Näin vauvan perusturvallisuus kehittyy, ja kun jän on vanhempi, niin hyvän perusturvallisuutensa ansiosta nukkuu levollisesti itsekseenkin. Vielä hän ei pysty käsittämään omaa erillisyyttään sinusta. Kun vauva on nukahtanut, ota kirja, avaa tv tai kudo, tai mitä nyt sit haluatkin tehdä. Joko vauvan vieressä tai toisessa huoneessa. Vauva on vsin hetken pieni ja tarvitseva, ole ne hetket hänen kanssaan. Näin varmistat myös sen, että joskus sinulla on luottavainen taapero, joka antaa sinulle sitä omaa aikaa.

    • ykmrte

      Toiset vauvat tuntuu olevan sellaisia, että nukahtavat helposti minne vain ja milloin vain. Meidän on ollut juuri tuollaisia, että ensimmäiset kuukaudet on kaivattu kovasti sitä läheisyyttä ja lämpöä. Yksi hyvä kikka, jolla vauvan sai joskus nukkumaan omaan sänkyynsä, oli imettää häntä oman peittonsa alla sylissä ja nostaa lämmin käärö kokonaisuudessaan sitten pinnikseen. Silloin vauva ei herännyt lämpötilan vaihtumiseen. Jonkun olen kuullut laittaneen herätyskellon tikuttamaan pinnikseen, että vauva tulkkaisi niitä sydämen sykkeeksi tai äidin käytetyn paidan, jotta tuoksu olisi turvallinen jne. Tai imetä makuullaan ja kun vauva nukahtaa, vilahdat vaivihkaa peiton alta pois ja jäisikö hän siihen nukkumaan, saat jotain iltaisin/päivisin tehtyä. Yöksi ota viereen, jos yöunet menee siihen, että venkoilette nukkumispaikkojen kanssa :D

    • vinkkejä

      Ei noin pienen kuulukaan nukahtaa yksin sänkyynsä. Pieni vauva tarvitsee turvan ja avun nukahtamiseen. Hän on ollut maailmassa 5 viikkoa ja mieti hetki miltä tuntuu kun lasketaan turvallisesta sylistä yksin kylmään sänkyyn!

      Meillä tuo tän hetkinen 11 kk taaperon alku on aina pienestä pitäen ollut hyvä nukkuja. Sain mm. "opetettua" hyvin päivän ja yön eron niin että vastasyntyneestä 3 kuukauden ikään asti nukuttiin päikkärit aina sohvannurkassa ja illalla yöunet omassa sängyssä. Näin ollen liekö tuurista vauva ajoitti pisimmän unipätkänsä yö aikaan alkaen klo 23 illalla.
      0 kk-1 kk iässä pisin pätkä tarkoitti meillä 4-5 tunnin unia putkeen.
      1,5 kk alkoi nukkumaan jo 6-7 tuntia putkeen.
      3 kk iästä 9-10 tuntia putkeen.
      5 kk iästä tähän asti 12 tuntia.

      On tietty ollut kausia että heräilee yöllä jumppaamaan kun on uusia taitoja tullut. Mutta ne kaudet kestää noin kaks viikkoo ja rauhoittuu kunnes tulee uus isompi taito. :D

      Mutta kun nukuttelin sohvan nurkkaan nukkumaan niin imetin siinä vieressä, kun vauva nukahti hiivin vierestä pois. Kun nukutin omaan sänkyyn niin nukutin alussa sylissä ja kun oli nukahtanut niin siirsin omaan sänkyyn ja olin aina käärinyt peittoon ettei tulis tuota lämmönvaihtelua.

      3 kk iässä kun nukutin jo omaan sänkyyn päikkäritkin niin tein sillai et pidin sylissä siihen asti että alkoi silmät lurpsimaan ja sitten laskin sänkyyn. Yleensä jäi sinne hiljaa ja nukahti itsekseen, mutta välillä piti ottaa takaisin ja pitää vielä hetki. Näin ollen oppi nukahtamaan itse! Ja siitä lähtien en ole syliin nukuttanut.

    • fisutt

      Meillä lapset on viety aina tissillä nukahdettuaan omaan sänkyyn. Olohuoneessa olen aina imettänyt ja sieltä sitten kannettu makuuhuoneeseen pinnasänkyyn. Kun ei tissille enää nukahtanut, vietiin samalla tavalla omaan sänkyyn, nukahtivat sinne. Esikoisella tämä kävi 1kk ikäisenä, kuopuksella 2kk ikäisenä. Yöllä olen imetyksen jälkeen siirtänyt vauvat aina omaan sänkyyn.

    • Oikel

      Meillä oli tommoista ihan samalaista... Kun vielä söi öisin niin oli ihan sula mahdottomuus saada omaan sänkyynsä, koska heräsi heti kun häntä siirsi. Illalla nukahti rinnalle ja siitä vielä sai jotenkin keploteltua vauvan omaan sänkyyn nukkumaan (en olisi edes uskaltanut jättää meidän sänkyyn) mutta yöllä ei sitten niin millään. Ainoa minkä keksin avuksi oli,että vauva oli peittonsa sisällä koko ajan. Söi ja siirsin peiton sisällä omaan sänkyyn niin ei tullut sitä lämpötilavaihtelua. Tämäkin toimi hetken,mutta sitten alkoi taas ja annoin vauvan nukkua vieressä. Siinä kyllä hieman kärsi omat unet aluksi, mutta opin kyllä nukkumaan vauvan kanssa, mutta kokeilin kyllä siirtää omaankin sänkyyn.

      Nyt poika on jo 1v2kk eikä nukahda edelleenkään itsekseen. Omaan sänkyyn opetin nukahtamaan 6kk ikäisenä,kun ei syönyt enää öisin. Nukutustaistelut kesti 1-1,5h mutta oppi lopulta nukahtamaan omaan sänkyyn.
      Meillä on nukkuminen ollut aina tuolle vähän haasteellinen juttu joten tiedän tarkalleen tunteesi,mutta vauva on vielä kovin pieni :) Jos vaan mahdollista niin anna nukkua vieressä niin helpottuu ja jaksat itsekkin paremmin. Kannattaa kokeilla osaatko nukkua vauva vieressä vähän aikaa. Itse ainakin huomasin että kyllä se siitä :)

    • Bambino&Bambina

      Aloittaja; ihan kuin meidän tyttö! :-D
      Aikani yritin samaa rumbaa, lopulta otin vaan heti suoraa viereen ja imetin siinä, siihen nukahdettiin vierekkäin (siis yöllä) ja siitä heräsi yöllä imemään.
      Päiväunille vaunuihin ja äiti lenkille, tai sitten vierekkäin sänkyyn. Rinnalla nukahti ja äitikin siinä taisi päivätirsat vedellä.
      Yöunille meno sitten oma tarinansa! Tyttö virkeä kuin peipponen tuonne yli puolenyön, ennen sitä ei tarvinnut edes yrittää! Nukkui sitten aamuun kahdeksaan.
      Poika taas rauhallinen jässäkkä. Aina tyytyväinen ja nukkui ilman minkäänlaisia vaikeuksia.
      Lapsilla on niin erilaiset temperamentit heti alusta. Alkuun yritin tytön kanssa väkisin vääntää, stressasin ja pidin itseäni epäonnistuneena äitinä! Kun annoin periksi ja hyväksyin tilanteen, kaikki alkoi sujua. Sanottakoon vielä, että tytöstä kasvoi aito B-ihminen, eli yökukkuja ja aamulla nousu on tuskan takana. Poika taas tullut äitiinsä, aamun virkku -illan torkku.
      Kyllä se siitä. Vauvasi on kovin pieni vielä ja tarvitsee valtavasti läheisyyttä ja turvaa. Tuo aika menee niin kovin nopeasti ohi, ja ennenkuin huomaatkaan on teillä jo teini-ikäinen jonka kanssa alkaa sitten ne toisenlaiset huolet! Nauti vauvasta ja joka hetkestä!

    • äiskä80

      olen tehnyt samoin, kuin "fisut" eli, syöttänyt olkkarissa ja sit omaan sänkyyn. viereen en oo ottanu ollenkaan, sylissä pitänyt jos tarvetta. Tyttö nyt 2,5kk ja nukahtaa parhaiten omaan sänkyyn. Jos illalla menee pitkäks nukkumaan meno, niin sit huudetaan.

      • erilaisia tyyppejä

        Kannattaa silti muistaa, että pienet vauvat ovat omia persoonallisuuksiaan jo syntymästä lähtien ja toiset tarvitsevat läheisyyttä enemmän, kuin toiset. Toisin sanoen se ei nyt ole pelkästään kiinni siitä, että te (fisut ja äiskä80) olisitte tehneet jotain "oikein" lapsienne kanssa, kun he nukkuvat omassa sängyssään, vaan siitä, että teidän lapsenne sattuvat tyytymään siihen, että he nukkuvat siellä. On olemassa myös vauvoja, jotka niin eivät tee, vaikka alusta asti yrittäisi viedä omaan sänkyyn nukkumaan. He saattavat herätä jo siirtäessä, tai sitten sängyssä havahtua muutaman minuutin jälkeen. Ei, vaikka miten olisi kääritty lämpimään peittoon. Eivätkä myöskään nukahda sinne sänkyyn, jos vie sinne hereillä. Pienen vauvan uni on aika herkkää juuri siksi, että hänen pitää varmistua siitä, ettei häntä ole unohdettu tai hylätty mihinkään ja turvallisintahan on "emon" lähellä. Jotkut haluavat nukkua äidin läheisyydessä ensimmäiset kuukautensa ja helpointa äidille on tehdä niin, mikäli lapsi toistuvista yrityksistä huolimatta ei nuku rauhallisesti omassa sängyssään. :)

        Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että se on tämä länsimainen ajattelutapa, jossa vauvan pitää osata nukkua omassa sängyssään yksin alusta asti, monissa muissa maissa moista toimintaa pidettäisiin aivan omituisena. En kylläkään sano, että se väärin olisi, mikäs siinä, jos lapsi siellä viihtyy. Mutta ei kannata hermostua tai ärsyyntyä, jos lapsi ei siihen taivu. Se on aivan luonnollista sekin.


      • Just näin!
        erilaisia tyyppejä kirjoitti:

        Kannattaa silti muistaa, että pienet vauvat ovat omia persoonallisuuksiaan jo syntymästä lähtien ja toiset tarvitsevat läheisyyttä enemmän, kuin toiset. Toisin sanoen se ei nyt ole pelkästään kiinni siitä, että te (fisut ja äiskä80) olisitte tehneet jotain "oikein" lapsienne kanssa, kun he nukkuvat omassa sängyssään, vaan siitä, että teidän lapsenne sattuvat tyytymään siihen, että he nukkuvat siellä. On olemassa myös vauvoja, jotka niin eivät tee, vaikka alusta asti yrittäisi viedä omaan sänkyyn nukkumaan. He saattavat herätä jo siirtäessä, tai sitten sängyssä havahtua muutaman minuutin jälkeen. Ei, vaikka miten olisi kääritty lämpimään peittoon. Eivätkä myöskään nukahda sinne sänkyyn, jos vie sinne hereillä. Pienen vauvan uni on aika herkkää juuri siksi, että hänen pitää varmistua siitä, ettei häntä ole unohdettu tai hylätty mihinkään ja turvallisintahan on "emon" lähellä. Jotkut haluavat nukkua äidin läheisyydessä ensimmäiset kuukautensa ja helpointa äidille on tehdä niin, mikäli lapsi toistuvista yrityksistä huolimatta ei nuku rauhallisesti omassa sängyssään. :)

        Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että se on tämä länsimainen ajattelutapa, jossa vauvan pitää osata nukkua omassa sängyssään yksin alusta asti, monissa muissa maissa moista toimintaa pidettäisiin aivan omituisena. En kylläkään sano, että se väärin olisi, mikäs siinä, jos lapsi siellä viihtyy. Mutta ei kannata hermostua tai ärsyyntyä, jos lapsi ei siihen taivu. Se on aivan luonnollista sekin.

        Erittäin hyvä kirjoitus, allekirjoitan joka sanan! T. kahden vain kainalossa nukkuneen vauvan äiti (näistä vanhempi nyt 2,5-vuotiaana nukahtanut vuoden ikäisestä asti itsekseen sänkyynsä omaan huoneeseensa ja nukkunut siellä yöt läpi, eli ei niitä saa kainalossa nukuttamalla "lellittyä pilalle")


    • äiskä80

      en ole ottanut siksi viereen, että nukun tosi levottomasti, mies sanoo, että välillä tulee nyrkkiä ja välillä potkua, eli en uskalla ottaa vauvaa viereen jos nukun. onneksi meille sattui tälläinen yksilö joka haluaa nukkumaan omaan rauhaan=) sylissä vain torkahtelee. Mutta siis se oikea ajoitus on ainakin meillä kaiken a ja o, jos kerkiää tulemaan yliväsymys, niin sitten ei se uni enään tule niin helposti.

    • mommy

      oon kans sillä kannalla, että anna nukkua vierellä. Mulla 10-kuinen poika ja jälkeen päin harmittaa miten mulla oli pakkomielle saada hänet omaan sänkyyn jo vauvana kun pelkäsin että tottuu liikaa mun vieressä nukkumiseen ym. sitä panikoi ihan turhia esikoisen kanssa. Mutta vastasyntynyt on niiiin pieni ja tarvii oikeesti äitin kainaloa!
      Ota pinnis vaikka ilman laitaa sun sängyn viereen, ja siirrä lasta välillä sinne. Siinä vaiheessa kun haluat hänet sinne kokonaan nukkumaan, joka yö, se vaatii pari iltaa huuta, valitettavasti. Laita hänet omaan sänkyyn äläkä luovuta. jos aina luovutat, hän oppii tietämään että tulet kuitenkin luovuttamaan.
      Mun poika alkoi nelikuisena protestoimaan kun vanhan tavan mukaan vain laskin hänet sänkyyn tutti suussa. Pari iltaa taputin pyllylle kunnes rauhottui, lähdin pois. Kun huuto alkoi taas, taputin kunnes rauhottui. Toistin niin kauan kunnes nukahti. Kolmantena iltana ei enää huutanut. Tee mitä tahansa tarvitsee rauhoittaaksesi poikaasi, mutta pidä huoli että hän nukahtaa ilman apua. Kun olet johdonmukainen ja pysyt samoissa tavoissa, hän oppii parissa illassa. Älä luovuta, se sekoittaa vauvaasikin.

    • Äiskä82

      Meidän poika oli pari ekaa kuukautta paniikissa heti jos oli hereillä eikä ollut tissi suussa. Oli todella läheisyydenkipeä, ja käytännössä tarkoitti sitä, että asui tissillä päivät, ei varsinaisesti syönyt, mutta halusi siinä olla lähellä ja lutkuttaa turvassa. Sitten jos nukahti sänkyymme, hiivin omiin hommiini, ja kun heräsi, sama juttu. Sohvalla jos syötin, mies kuskasi mulle evästä ja vettä kun en päässyt siitä lähtemään. Lueskelin, kattelin telkkaria tai kannettavaa tietsikkaa.

      Ei puhettakaan että olisin saanut omaan sänkyynsä nukkumaan, raukka oli ihan peloissaan tästä maailmasta, vain äidin rinnalla oli turvassa. Se oli minulle raskasta aikaa, oli väsynyt ja itkeskelin paljon, mutta hyväksyin tilanteen ja tein kaikkeni että pojalla olisi hyvä olla. Ystäväni lohdutti ja sanoi viisaasti, että juuri nyt ei tarvitse jaksaa mitään muuta kuin olla vauvaa varten, eikä kannata ajatella että miten "pidemmän päälle" on järkevintä, vaan elää tässä hetkessä, ja tilanteet muuttuu vauvan kanssa itsestään niinkuin on tarkoitus.

      Jossain vaiheessa, olisko ollu n.3kk iässä, nukahdettuaan oman peiton mutkassa rinnalleni, sain siirrettyä pojan sänkyynsä nukkumaan (pinnis oli kiinni minun sängyssä). Se oli hieno hetki :D Siitä lähtien tuo kikka toimi! Ja meillä oli myös sellaiset "sisävaunut" olkkarissa, johon myöhemmin myös nukahti kun ne hytkyivät mukavasti. Joskus 5-6kk iässä ei enää vaunut kelvanneet päikkäripaikaksi, vissiin kävivät ahtaaksi kun ei sopinut kääntyilemään kunnolla, joten siitä lähtien on nukkunut niin päikkärit kuin yöunetkin omassa sängyssään ja nukahtanut nopeasti ihan itsekseen kun vaan vie sänkyyn. Äitini oikein ihmettelee että ei paljon tartte "nukutella" tuota lasta :D Nyt siis poika 8kk ja on edelleen hyvä nukahtamaan, yöllä tosin heräilee edelleen kerran tai pari syömään.

      Eli kärsivällisyyttä ja voimia vaan vauvan kanssa! Kaikkein tärkeintä on taata noin pienelle turvallinen olo, ja omasta mukavuudesta kannattaa tinkiä jos suinkin jaksaa! Se tuottaa tulosta ja hyvän pohjan tulevaisuudelle. Vauvasta kasvaa luottavainen ja tyytyväinen lapsi kun on vauvana saanut kokea turvallisuutta ja läheisyyttä niin paljon kuin tarvitsee, toiset enemmän kuin toiset.

      • Äiskä82

        Niin unohtui sanoa, että poikani 2-3kk ikään saakka heräili yölläkin parin tunnin, jopa tunnin välein kun piti päästä rinnalle. Ei varmaan ollut nälkä koko ajan vaan kaipasi vain turvaa ja lohtua. Mutta kaikki tosiaan muuttui pikkuhiljaa kun hän sai vähän itseluottamusta, ja nyt 8kk iässsä ei voisi olla onnellisempi lapsi (ja äiti!) :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mua kiinnostais

      Aika paljon vietellä sut vielä J... ❤️❤️
      Ikävä
      89
      2901
    2. Martina, Jasser ja kaik neljä tytärtä Järvisydämessä

      Sinne se Jasseri kiitää pitkin baanaa. Esko oli niin kiva, että antoi autonsa hälle. Noin toimii fiksu, avarakatseinen ex.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      297
      2446
    3. Aion ottaa yhteyttä sinuun

      ens tai seuraavalla viikolla. Tähän vaan tiedoksi että osaat varautua rakas :)
      Ikävä
      141
      1891
    4. Jos laittaisin viestin

      Laittaisn: vaan: Moi, mitäs kuuluu 😊 Se riittäisi kertomaan tarpeeksi kaiken jälkeen. Mitä itse laittaisit?
      Ikävä
      78
      1393
    5. Valtamedia VALEHTELI Oodin tapahtumista, paikalla ollut pastori kertoo totuuden

      Eli ainoa joka häiriköi oli naiseksi pukeutunut mies(sairasta), joka töni ja jopa löi pastoria ja haastoi kaksintaisteluun. Youtubelta löytyy video j
      Maailman menoa
      414
      1368
    6. Helteet paljastaa.

      Sumin naiset on kyllä aika läskejä, osa ihan yököttää ku vähissä vaatteissa kauppaa lyllertävät, läskit tursuu ja sit koittavat viel pitää tiukkoja va
      Suomussalmi
      66
      1322
    7. Miten musta tuntuu

      että sä teet niitä mulle :) Olen katsonut rivien välistä ja ymmärrän ehkä mitä tarkoitat. Olemme samalla viivalla ja täysiä idiootteja jos me ei yhdis
      Ikävä
      47
      1006
    8. En halua elää ilman sinua

      Mutta ei sinun kanssakaan voi elää. Miten tästä voisi päästä yli..
      Ikävä
      47
      812
    9. Jos en olisi rakastunut sinuun

      voisin sentään tapailla muita. Rakastumalla sinuun tuomitsin itseni yksinäisyyteen.
      Ikävä
      57
      803
    10. Miten reagoisit

      Jos heräisitkin aamulla palstalaisen vierestä?
      Sinkut
      141
      795
    Aihe