Lokakuu lienee se suuri muuttokuukausi, jolloin etelään lähdetään "suurin parvin".
Itselläni tuo päivä on 3.10.
Montako menosuuntaa ja hetkeä palstalaisilla lienee? Aikomuksiakin ollee?
Itselläni tuo päivä on 3.10.
Montako menosuuntaa ja hetkeä palstalaisilla lienee? Aikomuksiakin ollee?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Itselläni ei ole aikomustakaan lähteä kotosuomesta
minnekkään talvea pakoon, mutta olen useasti miettinyt, mikä siellä etelänmailla on niin paljon parempaa, että voi moneksi kuukaudeksi jättää oman kotimaansa? Minulle on aina riittänyt pari viikkoa, ja siinä ajassakin jo tullut kauhea koti-ikävä. Lapset ja lastenlapset merkitsevät minulle niin paljon enemmän, että en voisi viettää kuukausitolkulla aikaani muualla näkemättä lastenlapsien kehitystä. Taidan olla aika yksitotinen persoona, mutta meitä on moneksi.
Silti, hyvää matkaa, muuttolinnut.
en voi edes kuvitella olevani pois monta kuukautta Suomesta.
Olin viikon matkalla ja tuntui tosi ihanalta tulla kotiin.
Syy voi olla sekin ,että en ole ollut milloinkaan pois kauemmin ja en etelässä lainkaan.
Terveydelliset näkökohdat on joillekin lähdön syy ja lämpö.
Itse olen ihastunut vuodenaikojen vaihteluun,kuten olen monasti kertonutkin,ja niitä en halua menettää.
Onneksi kaikilla on valinnan ja halujen toteutuksen mahdollisuus ,toivotan vain kaikille
onnellisia ja turvallisia matkoja.
Matka oli jo maksettu ja lähtöpäivä päätetty. Asunto vuokrattu huhtikuun loppuun Alicantessa.
Aamulla toi posti kutsun sairaalasta, leikkaus lokakuussa.
Itkuun pillahdin, vaikka leikkausjonossa olenkin ollut jo kolmatta vuotta. Nyt on turha haaveillakaan lähdöstä, korkeintaan joulun jälkeen.
Terveyssyistä olen Espanjassa talvia viettänyt, milloin lyhyemmän, milloin pidemmän ajan.
Tuskin minäkään kotimaasta ja lasten ja lastenlasten luota lähtisin, jos ei olisi sellaista sairautta, että etelän lämmössä voi paljon paremmin.
Onneksi sain peruttua sekä asunnon että lennon kohtuukustannuksin.
Mutta kyllä sapettaa, ei voi mitään.
pahan mielesi ja olen suruissani puolestasi,
mutta hyvä varmaan, että pääset jonotuksesi jälkeen leikkaukseen ,odotuskaan ei varmaan kivaa.
Saammehan myös nauttia mukana olostasi täällä palstoilla.(onnistuuhan se kyllä matkojenkin päästä)Pää pystyyn ja voimia toivoo pioni.
Leikkaus oli kyllä jo sovittukin heinäkuun alkuun, mutta se on tuo julkinen terveydenhoito mitä on, senhän me kaikki tiedämme.
En vain arvannut, että uusi aika tulisi näin nopeasti. Minulle oli annettu ymmärtää, että todennäköisimmin uusi leikkausaika on ensi kesänä.
Lieneekö joku lakannut tarvitsemasta leikkausta, ja siksi tulikin näin yllättäen.
Kyllähän se on yksi tapa lyhentää leikkausjonoja, kun sairaat tippuvat jonosta luonnollista tietä.
Harmillinen tapaus kohdallasi, vaikka se toisaalta voi olla onneksesikin. Pääset aikaisemmin kuntoutumaan. Ja sitten kevätpuolella odottaa paremmat ajat. Lykkyä tykö kaikkeen!
Tarkistin eilen oman vastaavan tilanteeni, olenhan koko loppukesän pelolla odotellut leikkaukseen kutsua. Pelolla siksi, kun koko kesä meni lähes oireettomana. Ja lääkäri vihjaili aikanaan syksyä ajankohdaksi.
"Ei, 3-jonolaiset eivät pääse missään tapauksessa ennen ensi vuotta leikkaukseen, ellei satu jotain akuutimpaa. Ilmoitetaan sitten aikanaan hyvissä ajoin", oli vastaus.
Siispä nyt passaa sitten aloittaa matkasuunitelmat, jos pysyy tässäkin kunnossa. Saattaa kyllä olla, että suunnitelmat jäävät yhä entisenlaisiksi: 2 viikkoa syksyllä, 2 keväällä. Mutta antaas kattoo! Joko lokakuussa Espanjaan tai marraskuussa Kanarialle, maaliskuun alussa aina Lanzarotelle.
Unelmat syntyy
ja unelmat kuolee.
Tyhmä vain haavansa yksin nuolee.
Vanhat on kuopattu
aikojen alkuun.
Unelmat vaikuttaa elämän kulkuun.
Haaveile, uneksi,
uni tee todeksi.
Rohkea ottaa, rohkea antaa,
rohkea haaveistaan vastuun kantaa.
Haaveile, uneksi
unelmat omaksi.
Helpompi silloin on kulkua jatkaa,
unelmat kulkevat yhtä matkaa.
Ylhäällä taivas,
siellä on katto.
Haaveiden alla on lentävä matto.
Unessa unelmat
todeksi taiot.
Suuria teet tai ainakin aiot.
Minusta uneksi,
uneksi meistä
poluille vieraille eksyneistä.
Uneksi merestä,
uneksi talosta,
aamujen aikaisten auringonvalosta.
Hyvää matkanodotusta, Helena.
Miten mieltä ylentävää! Kaunista! Kiitos!
Saanhan tuon tallentaa koosteeseeni eli elämänohjeisiin?
Enemmän tässä pitäisi todella toteuttaa unelmiaan, rohkeasti vain. Mutta sitten tuo järkiparka on sivussa toitottamassa, ettei liikaa saa unelmoida, että pitää olla vähempäänkin tyytyväinen, kaikkihan on O.K.
Haaveillaan, uneksitaan!
Helenalle,luin minäkin,eihän se siitä kulunut ,eihän,kaunis oli kiitoksella pioni
Helena, siellä vaikka toisiamme sivuamme.
Eihän sitä koskaan tiedä.
Tässä alkaa tosissaan tuota matkavarvasta kolottelemaan. Täytynee panna mietintämyssy päähän ja käydä asiaa pohtimaan.
Lykkyä tykö sinun matkasuunnitelmillesi!
ja olisi ihan kiva tavatakin. Ajattele, jossain rantaravintelissa pienellä drinkillä tai espressolla. Jaa-jaa!
Mietintämyssyillään!
Sinulla on slvästi kaukokaipuu. Mikä siellä viehättää MUU, paitsi terveydelliset syyt?
Kerroit laihduttaneesi, mahtavatko sinua enää tuntea? Reipasta matkamieltä ja niitä "sattumia."
jos siipeni voisin kohottaa, kauas etelään, merituulen vilvoittavaan hyväilyyn, kävelemään valkoiselle hiekkarannalle ja suuntaamaan katseeni meren äärettömyyteen, sinne missä taivas ja maa näyttävät olevan yhtä.
Rakastan tätä kotimaata, pidän vuodenaikojen vaihtelua niin tärkeänä että kokonaan en täältä muuttaisi.
Jo kuukausi etelän pimeitä öitä ja kotoisen metsän puuttuminen, nurmikkokin on erilaista paljaan vapaan alla, se saa kaipaamaan kotiin taas.
Terveydellisistä syistä, siellä olisi helpompaa hengittää, lämpö pitäisi kolotukset kaukana ja päivät eivät täyttyisikään pelkästä " työstä",
mutta, se mutta, mitä teen kissalleni, kuka asuu taloani... ja siksi menen taas vain pariksi viikoksi sinne missä alligaattorit uivat virrassa ja kiinanruusutkin kukkivat katuvarsien aitoina.
töissä, vaikka minun pitäisi kirjoittaa muuta kuin keskustelupalstaa täydentämään.
Tahdon vain kertoa kuinka ikävöin Espanjassa asuessani(olin vuoden, käymättä Suomessa kertaakaan)
ruisleipää ja suomalaista kahvia.
En osannut kieltä, enkä tahtonut silloin oppiakaan, mutta siellä Malagan tienoillahan on paljon suomalaisia ja englannilla päräsin ja pärjään, vaikka olenkin aloittanut espanjan opinnot.
Eläkkeellä aion viettää ainakin talvet Espanjassa.
on talven vietosta Espanjassa, mutta sille asteelle se on toistaiseksi jäänyt.
Minulla on paljon viherkasveja, enkä raatsi niitä hävittää ja kohtuuttoman suuri rasite olisi lapsilleni hoitaa kukat ja lumityöt monen kuukauden ajan.
Käymme kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin 2-3 viikkoa Kanarialla.
Miehelleni ne viikot ovat vuoden parhaita aikoja,
koska kaikki kolotukset häipyvät.
Minäkin nautin lämmöstä ja uinnista. Kävelemme paljon. Siellä unohtuvat kaikki kotoiset huolet.
Ainoa todellinen loma.
Emme ole lyöneet lukkoon tämän syksyn matkaa, on ollut niin paljon kaikenlaista, mikä on estänyt
päättämästä asiaa.
Kyllä minäkin Suomen vuodenaikojen vaihteluita rakastan, enkä voisi koko vuotta olla poissa.
Syksyn kuulaus, kirpeät talvipakkaset, kevään odotus kaikkine luonnon ilmiöineen ja tietysti tämä kesä. Kaikesta tuosta nautin ja iloitsen.
Mennyt kesä nyt ei ollut paras mahdollinen, mutta vehreyttä on riittänyt.(ja etanoita)
Kyllä etelään meno kiinnostaisi ja onhan siellä tullut monta talvea vietettyäkin, mutta iän karttuessa toivoisi että sielläkin olisi joku nuorempi ikäänkuin huolehtimassa vanhempien "muuttolintujen" asioista.
Näin on ollutkin ainakin Portugalissa, mutta Espanjan olosuhteista en tiedä.
Jopa lääkärit suosittelevat talvehtimista etelässä, säästäisihän se monelta lonkkaleikkaukselta. Tosin sielläkin on omat vaaransa, rosoiset kadut y,m, joissa huonojalkainen helposti kompuroi, mutta jos vähänkin malttaa kiirehtimästä niin kyllä siellä pärjää.
Annamme Ruuneperi, sinulle pienen työtehtävän. Kuulosteleppa löytyykö sieltä tällaista yhteyshenkilöä tai soluasuntoa jossa topakka nuori hoitelisi laumaansa. En tarkoita konkreettista hoitamista vaan sellaista joka avustaisi asioiden hoitamisessa.
Kiitos Ruune sinulle jo etukäteen. Otathan yhteyttä palstalle.
Kirjoitan ehkä myöhemmin.