Outokummun vanha kaivos veti kesän aikana hieman viime vuotta enemmän kävijöitä. Syyskuun loppuun mennessä kaivosalueella ja museossa oli käynyt yli 6 900 henkilöä, kun viime vuonna kesäsesongin aikana kävijöitä oli noin 700 vähemmän.
- Viime vuoden vertailuluku on elokuun lopun kävijämääristä ja tämän vuoden luku syyskuun lopusta, mutta pikkuisen ollaan kesäsesongin osalta kuitenkin edellä viime vuotta, matkailun kehittämispäällikkö Ulla-Riitta Moilanen Outokummun kaupungilta summaa.
Sen lisäksi, että kävijöitä oli hieman viime vuotta enemmän, vierailijat myös viipyivät tänä kesänä pidempään. Asiakaspalautteen mukaan viime vuonna vain noin yksi prosentti kävijöistä viipyi alueella yli kuusi tuntia, mutta tänä kesänä kauan viihtyvien osuus nousi kuuteen prosenttiin.
Yhteensä kaivosalueella, museossa, tapahtumissa ja ravintoloissa kävi viime vuonna yli 35 000 henkilöä. Tänä vuonna kokonaiskävijämäärä syyskuun lopussa oli lähes 18 000.
Edessä olevan talvisesongin kävijämääriä on Ulla-Riitta Moilasen mukaan vielä hankala arvioida, sillä niihin vaikuttavat mahdollisesti etenevät kaivosalueen rakennustyöt.
- Jos uusien tunnelien louhintatyöt alkavat, mahdollisuudet toteuttaa esimerkiksi Joulutunneli-tapahtumia ovat aika minimissään, koska alue on louhintatyömaa. Silloin talvisesonki olisi pitkälti pikkujoulusesongin varassa, Moilanen arvioi.
Pitääköhän paikkaansa ?? jos niin ei kasvu ole hurjaa, sataantuhanteen on pitkä matka edelleen, he hee
- Viime vuoden vertailuluku on elokuun lopun kävijämääristä ja tämän vuoden luku syyskuun lopusta, mutta pikkuisen ollaan kesäsesongin osalta kuitenkin edellä viime vuotta, matkailun kehittämispäällikkö Ulla-Riitta Moilanen Outokummun kaupungilta summaa.
Sen lisäksi, että kävijöitä oli hieman viime vuotta enemmän, vierailijat myös viipyivät tänä kesänä pidempään. Asiakaspalautteen mukaan viime vuonna vain noin yksi prosentti kävijöistä viipyi alueella yli kuusi tuntia, mutta tänä kesänä kauan viihtyvien osuus nousi kuuteen prosenttiin.
Yhteensä kaivosalueella, museossa, tapahtumissa ja ravintoloissa kävi viime vuonna yli 35 000 henkilöä. Tänä vuonna kokonaiskävijämäärä syyskuun lopussa oli lähes 18 000.
Edessä olevan talvisesongin kävijämääriä on Ulla-Riitta Moilasen mukaan vielä hankala arvioida, sillä niihin vaikuttavat mahdollisesti etenevät kaivosalueen rakennustyöt.
- Jos uusien tunnelien louhintatyöt alkavat, mahdollisuudet toteuttaa esimerkiksi Joulutunneli-tapahtumia ovat aika minimissään, koska alue on louhintatyömaa. Silloin talvisesonki olisi pitkälti pikkujoulusesongin varassa, Moilanen arvioi.
Pitääköhän paikkaansa ?? jos niin ei kasvu ole hurjaa, sataantuhanteen on pitkä matka edelleen, he hee
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nyt ei naarata kun anoppi hukku.
louhinta työ alkaaa ensi kesänä parhaaseen turisti aikaan.Kuulem louhintalupaa
on kaupunki anona jo vallatulle alueelle.
Kun entinen valtaaja Outokumpu oy. on yrittänä vapautua niin se ei ole kaivoslain mukaisesti mahdollista.
No jo on aikakin, säästetään rahaa nostetaan veroja karsitaan palvelut minimiin, pitäähän tunnelit saada hinnalla millä hyvänsä. Paukuttelu hätistää kyl turistit mutta eipä niistä ole paljoakaan haittaa työlle kun vähän kävijöitä olis muutenkin, päiväkoti kiinni läheltä siinäkin säästää suuren määrän euroja, upeeta...
2501 mene tunneliin ja pidä suu kiinni. Ja hanki käsiraudat että et voi kirjoittaa.
Tottahan 2501 kirjoitteli, turhuuden tunneleita ovat velkaisessa kaupungissamme
rahanreikiä jotka ei tuota koskaan sijoitettua pääomaa takaisin
Minä haluaisin tietää paljonko Vuorenpeikonmaa jo maksoi, oli floppi, nyt muutettiin nimi, ja taas rahaa palaa.
Näissä vanhaan kaivokseen liityvissä projekteissa on lähinnä omien palkkojen saanti pääasiana, ei sillä ole väliä käykö kukaan, kunhan tilipussi lihoo.
Museorakennuksen ja Karpidin korjauksissa turvattiin kahden tai kolmen virkamiehen (asuivat muualla) työt. Toinen rakennustöitä johtanut/valvonut katosi kuin piuru saharaan, jäi vain kalliisti remontoitu museorakennus, karpidi sekä "hyvin" keskustan koulu.
Käsittääkseni museorakennuksen kunnostus ei tullut maksamaan kaupunkilaisille yhtään mitään, sillä omavastuuosuus tuli museolta itseltään ja loput EU:lta.
Mistä museo sai rahat? Möivätkö he museoesineitä vai ottivat lainaa? Kenen palkkalistoilla museon väki oli? Kuka maksoi teknisen viraston kulut? Suunnittelut, ulkopuoliset urakoitsijat?
Miten on mahdollista että museolla on itsellään niin paljon rahaa. Enpä usko???