Onko teillä kokemuksia esim. englannin tai ruotsinkielisistä päiväkodeista? Mitä hyötyjä ja haittoja olette niistä huomanneet?
Meillä on pian muutto toiseen kuntaan edessä ja lapsen päivähoitopaikkaa on siis pakko vaihtaa. Mielelläni pitäisin lapsen samassa päiväkodissa, mutta kun kyseessä on kunnallinen päivähoito, ei se ole enää mahdollista, koska kotikunta muuttuu.
Uuden asunnon lähistöllä on sekä "tavallinen" päiväkoti että ruotsinkielinen päiväkoti. Kummassakin on paikka vapaana ja molemmat vaikuttavat todella mukavilta ja viihtyisiltä paikoilta. Valinta vain on vaikeaa... Toisaalta ruotsinkielisessä varmasti oppisi kielen 'siinä sivussa', mutta onko siitä oman äidinkielen oppimisen kannalta haittaa? Ja ehtiihän sen kielen oppimaan sitten koulussakin :)
Kumpaan itse lapsesi laittaisit?
Meillä on pian muutto toiseen kuntaan edessä ja lapsen päivähoitopaikkaa on siis pakko vaihtaa. Mielelläni pitäisin lapsen samassa päiväkodissa, mutta kun kyseessä on kunnallinen päivähoito, ei se ole enää mahdollista, koska kotikunta muuttuu.
Uuden asunnon lähistöllä on sekä "tavallinen" päiväkoti että ruotsinkielinen päiväkoti. Kummassakin on paikka vapaana ja molemmat vaikuttavat todella mukavilta ja viihtyisiltä paikoilta. Valinta vain on vaikeaa... Toisaalta ruotsinkielisessä varmasti oppisi kielen 'siinä sivussa', mutta onko siitä oman äidinkielen oppimisen kannalta haittaa? Ja ehtiihän sen kielen oppimaan sitten koulussakin :)
Kumpaan itse lapsesi laittaisit?
Vastaukset 9
Vanhimmat
oot ite suomenkielinen ja kumppanis kans, ni suomenkieliseen toki. Mahtaak ne ottaakaa ruotsinkieliseen, jos kotikieli on pelkästään suomi? Meill ei ainakan, ku kaik paikat varataan ruotsinkielisill.
Omist lapsist kaks on ollu ruotsinkielises kielikylvys eik siit mitää haittaa oo ollu ainakaan kielelliseen tai matemaattiseen puoleen.
Vieraan kielen oppii koulussaki, mut oppiik siel puhumaan sil? Päiväkodiss ainaki oppii, et kieltä voi käyttää vaik ei kunnoll osaiskan. Ja ku se pohja on, on kouluss vieraan kielen opiskelu helpompaa.
kannattaa laittaa ruotsinkieliseen jos vain mahdollista. Tuossa iässä lapsi omaksuu helposti kahden kielen käytön, eikä tavallinen koulussa opittu kieli koskaan vedä vertoja käytännössä opitulle. Ilmaiseksi saatu ylimääräinen vieraankielentaito on todella kallisarvoinen pääoma. Alussa lapsella tietysti on vaikeampaa, mutta siihen tottuu nopeasti, lasten on niin mutkatonta kommunikoida toistensa kanssa.
Nin osaa ehkä puhua suomea, mutta kirjoittamista ymmärrettävään muotoon voisi treenata.
ni. Arvosanakseni äidinkielestä sain laudaturin YO-kirjoituksissa.
Hyvään kielitaitoonhan kuuluu kyky käyttää kieltä monipuolisesti, eikö?
Laudatur minullakin...Mutta sillä ei ole merkitystä; häiritsi vain kun en ymmärtänyt tekstiäsi, kuvittelin sitä jonkinlaiseksi *kikkailukieleksi* koska itse luin joko liian nopeasti tai huolimattomasti.
Itse käytän puhekielessä helsinkiläis-karjalaista sekoitusta, mutta pyrin kirjoittamaan edes jotenkuten ymmärrettävää suomea.
Tämä juttu oli nyt vähän off topic, mutta joka tapauksessa pyydän anteeksi !
haitannut. Jättelin laiskuuttani viimeisiä kirjaimia pois. Luettavuushan siitä todella kärsii.
Hauska kuulla, että käytät karjalaisia ilmaisuja tms.
t: nimim. isovanhempani Kannakselta
Jos olette suomenkielisiä, niin voit olla varma että ne katsoo teitä pitkin nenävartta siellä ruotsinkielisessä päiväkodissa.
Moi!
Olen hvyin läheisesti tutustunut Oulun ruotsinkieliseen päiväkotiin ja voin kertoa, millainen toiminta siellä on.
Lapsi otetaan vastaan vasta 3-vuotiaana, jolloin äidinkieli/kotikieli on jo joten kuten hallinnassa. Tärkeää siis on, että lapsi on jo oppinut/on oppimassa yhden kielen (yleensä suomi) ennen kun hän aloittaa päiväkodissa. Kielitieteellisesti ei kuitenkaan olla havaittu, että kahden kielen samanaikainen oppiminen olisi haitallista tai vaarallista. Vieraan kielen oppiminen ei häiritse äidinkielen kehitystä. Onhan olemassa monia kaksikielisiä perheitä, joissa puhutaan kaksi eri kieltä kotona. Ihminen voi oppia rajattomasti kieliä ja kaikki yhtäaikaa. Näin siis teoriassa. Tärkeää kuitenkin on, että vanhemmat ovat johdonmukaisia ja puhuvat lapsilleen omaa äidinkieltään, jotta lapsikin sen oppisi.
Oulussa n. 2/3 päiväkodin lapsista tulevat kaksikielisistä tai täysin suomenkielisistä perheistä. Olisi kuitenkin suotavaa, että vanhemmat, tai ainakin jompi kumpi, osaisi ruotsia edes auttavasti sillä kommunikaatio päiväkodin kanssa saattaa sujua ruotsiksi. Toki suomeakin käytetään tarvittaessa. Sama lasten kanssa. Pienten ryhmässä tädit puhuvat sekä suomea että ruotsia, joten lapsi ei jää vaille hoitoa kielimuurin takia.
Kielen oppiminen tapahtuu leikin kautta, lauletaan lauluja ruotsiksi, luetaan satuja ja askarrellaan. Lapset oppivat hyvin nopeasti uuden kielen. Isompien lasten ryhmässä tädit ja sedät puhuvat lapsille vain ruotsia mutta eivät "pakota" lasta puhumaan ruotsia. Toki "hätätilanteissa" turvaudutaan ruotsiin. Eskarissa toiminta on täysin ruotsinkielistä ja oletetaan ja osittain myös vaaditaan, että lapsi osaa käyttää ruotsia mm. tehtävissä. Tämä johtuu osittain siitä, että suurin osa lapsista jatkavat ruotsinkieliseen kouluun joten eskarin tehtävä on valmistaa heitä siihen.
Itse laittaisin lapseni vieraskieliseen päiväkotiin. Äidinkielen oppimisen kannalta sillä ei ole mitään haittaa, puhutaanhan äidinkieltä kotona. Mikäli lapsesta ei haluta täysin kaksikielistä tai halutaan että lapsi saa koulusivistyksensä suomeksi kannattaa kuitenkin miettiä suomenkielistä päiväkotia. Sillä parastahan se olisi, että lapsi jatkaisi koulunkäynnin myös ruotsiksi.
Tekstissä ei käynyt ilmi onko kyseessä ruotsinkielinen päiväkoti ruotsinkielisille lapsille vai kielikylpy päiväkoti äidinkielenään suomea puhuville lapsille. Jos kyseessä on kielikylpy niin ehdottomasti sinne. kielitaito on rikkaus. Ja sen saa lapsi kielikylvyssä "ilmaiseksi". Kieliä riittää maailmassa opiskeltavaksi vielä kouluunkin.
Tyttäreni,4v,käy englannin kielistä kielikylpy päiväkotia. En ole huomannut että hänellä olisi ollut mitään vaikeuksia sopeutua. Tädit puhuvat lapsille englantia mutta ainakin vielä junior ryhmässä lapset keskenään suomea. Kielen oppiminen ei ole ehkä niin nopeaa kuin jos ummikko suomenkielinen menisi ryhmään jossa kaikki puhuvat (ja ymmärtävät)vain ruotsia. Mutta kielikylpy on varmaan lapselle miellyttävämpää ja ainakin aluksi vähemmän stressaavaa. Lapset voivat leikeissään käyttää omaa äidinkieltä ja tädit ottavat puheessaan huomioon että on kyseessä kieltä vielä huonosti osaava lapsi.(Paljon toistoja, fraaseja jne.)Myös kieltä taitamaton vanhempi voi asioida päiväkodin kanssa omalla äidinkielellään.
Suomessa ei voi olla kielikylpyä englannin kielellä, koska englannin kielinen vähemmistö puuttuu.
Kyseessä on vieraskielinen päiväkoti, joka toki voi toiminnassaan noudattaa kielikylpymetodeja. Englantia puhuvan väestön puuttuessa se ei silti ole kielikylpyä.
Joka tapauksessa lapselle on tuosta uudesta kielestä pääsääntöisesti vain hyötyä.