koti vai piltti

Tiesitkö, että itse asiassa sormiruokailijat oppivat yleensä aiemmin syömään haarukalla ja lusikalla kuin soseruokailijat? :) Tämä siksi, että koordinatiokyky kehittyy sormiruokaillessa nopeasti. Lasta ei myöskään yleensä erikseen tarvitse opettaa käyttämään ruokailuvälineitä, koska esimerkin voima on valtava. Lapsi matkii toki aikuista ja kun minä syön vieressä haarukalla ja veitsellä, tarttuu lapsikin omaan haarukkaansa. Ei tietenkään puolivuotiaana vielä, mutta hiukan myöhemmin. Ja mikäs ongelma se on alle yksivuotiaan syödä ravintolassa sormin? Hyvin ainakin meillä onnistui, eikä sotkua tullut.

Sormiruokailijan äiti kirjoitti:

Tiesitkö, että itse asiassa sormiruokailijat oppivat yleensä aiemmin syömään haarukalla ja lusikalla kuin soseruokailijat? :) Tämä siksi, että koordinatiokyky kehittyy sormiruokaillessa nopeasti. Lasta ei myöskään yleensä erikseen tarvitse opettaa käyttämään ruokailuvälineitä, koska esimerkin voima on valtava. Lapsi matkii toki aikuista ja kun minä syön vieressä haarukalla ja veitsellä, tarttuu lapsikin omaan haarukkaansa. Ei tietenkään puolivuotiaana vielä, mutta hiukan myöhemmin. Ja mikäs ongelma se on alle yksivuotiaan syödä ravintolassa sormin? Hyvin ainakin meillä onnistui, eikä sotkua tullut.

Lue lisää

Minulla ei ole sormiruokailijoista riittävästi kokemusta. Lastemme serkut sormiruokailivat vielä "isoinakin" ja he eivät oppineet pitämään esimerkiksi lusikkaa pinseettiotteessa vaan kourassa. Mutta heillä saatoi toki olla esim. hienomotorisia vaikeuksia, eikä syy ollut sormiruokailun.

Omat lapseni söivät lusikalla n. 8 kk iässä ja saivat kokemusta käsinsyömiseen kaluamalla ruisleivän kantaa, haukkaamalla banaania, omenaa. Varsinaista sormiruokailua meillä ei harrastettu siten, että ruoka olisi pilkottu lautaselle käsin syötäväksi. Jos olisin näin tehnyt he olisivat varmaankin ottaneet lusikan käyttöön. :)

Meillä lapset ovat 1-vuotiaana syöneet ravintolassa pääsääntöisesti lusikalla (joskus he tosin asettivat lusikkaan ruuan ensin käsin) :).

Kulinaristikokki kirjoitti:

Minulla ei ole sormiruokailijoista riittävästi kokemusta. Lastemme serkut sormiruokailivat vielä "isoinakin" ja he eivät oppineet pitämään esimerkiksi lusikkaa pinseettiotteessa vaan kourassa. Mutta heillä saatoi toki olla esim. hienomotorisia vaikeuksia, eikä syy ollut sormiruokailun.

Omat lapseni söivät lusikalla n. 8 kk iässä ja saivat kokemusta käsinsyömiseen kaluamalla ruisleivän kantaa, haukkaamalla banaania, omenaa. Varsinaista sormiruokailua meillä ei harrastettu siten, että ruoka olisi pilkottu lautaselle käsin syötäväksi. Jos olisin näin tehnyt he olisivat varmaankin ottaneet lusikan käyttöön. :)

Meillä lapset ovat 1-vuotiaana syöneet ravintolassa pääsääntöisesti lusikalla (joskus he tosin asettivat lusikkaan ruuan ensin käsin) :).

Lue lisää

Voi olla, että on sitten ollut jotain hienomotoriikassa, itse tunnen jonkin verran sormiruokailijoita, ja kaikki ovat kyllä myös kohtuullisen aikaisin siirtyneet lusikkaan ja haarukkaan. Sormiruokailuhan tosiaankin kehittää motoriikkaa eikä päinvastoin.


Sormiruokailun suurimmat edut piilevät siinä, että lapsi tutustuu alusta asti erilaisiin tekstuureihin ruoassa ja karkea ruoka kehittää erinomaisen hyvin myös suun motoriikkaa. Ei myöskään tarvita mitään siirtymää soseista karkeaan ruokaan, koska soseita ei ole edes syöty.

Totta puhuen, jos yksivuotiaan (tai vähän vanhemmankin) sormilla ruokailu herättää pahennusta ravintolasta, niin sitten minusta ollaan lapsen kanssa väärässä ravintolassa. Pitää kuitenkin muistaa, että lapsella nämä ruokailuasiat tulevat vaistonvaraisesti ja ruokailuvälineet yms. ovat vain kulttuurimme luomia asioita. Toki niihin sitten opetellaan, mutta kuten sanottua, lapset yleensä haluavat matkia vanhempiaan ja näin ollen ei opettelu ole mikään ongelma. Aivan erityinen etu sormiruokailussa on, että lapsi saa alusta osallistua perheen yhteisille aterioille ja saa koko ajan mallia ruokailusta, kun aikuiset voivat keskittyä omaan ruokaansa ja hän voi syödä itse oman annoksensa omaan tahtiinsa.

Minulla ei ole mitään soseruokailua vastaan, mutta halusin tuoda vähän esiin näitä sormiruokailunkin etuja, koska kirjoituksestasi tuli vähän sellainen olo, että se olisi jotenkin epälooginen tapa aloittaa ruokailu, vaikka oman kokemuksen perusteella se on juuri se loogisin tapa. :) Mutta tosiaankin jokainen löytää ne omat tapansa ja ei ole tarkoitus mitenkään halveksua soseruokailua, sehän on kuitenkin se perinteisin tapa ruokkia lapsi.

Sormiruokailijanäiti kirjoitti:

Voi olla, että on sitten ollut jotain hienomotoriikassa, itse tunnen jonkin verran sormiruokailijoita, ja kaikki ovat kyllä myös kohtuullisen aikaisin siirtyneet lusikkaan ja haarukkaan. Sormiruokailuhan tosiaankin kehittää motoriikkaa eikä päinvastoin.


Sormiruokailun suurimmat edut piilevät siinä, että lapsi tutustuu alusta asti erilaisiin tekstuureihin ruoassa ja karkea ruoka kehittää erinomaisen hyvin myös suun motoriikkaa. Ei myöskään tarvita mitään siirtymää soseista karkeaan ruokaan, koska soseita ei ole edes syöty.

Totta puhuen, jos yksivuotiaan (tai vähän vanhemmankin) sormilla ruokailu herättää pahennusta ravintolasta, niin sitten minusta ollaan lapsen kanssa väärässä ravintolassa. Pitää kuitenkin muistaa, että lapsella nämä ruokailuasiat tulevat vaistonvaraisesti ja ruokailuvälineet yms. ovat vain kulttuurimme luomia asioita. Toki niihin sitten opetellaan, mutta kuten sanottua, lapset yleensä haluavat matkia vanhempiaan ja näin ollen ei opettelu ole mikään ongelma. Aivan erityinen etu sormiruokailussa on, että lapsi saa alusta osallistua perheen yhteisille aterioille ja saa koko ajan mallia ruokailusta, kun aikuiset voivat keskittyä omaan ruokaansa ja hän voi syödä itse oman annoksensa omaan tahtiinsa.

Minulla ei ole mitään soseruokailua vastaan, mutta halusin tuoda vähän esiin näitä sormiruokailunkin etuja, koska kirjoituksestasi tuli vähän sellainen olo, että se olisi jotenkin epälooginen tapa aloittaa ruokailu, vaikka oman kokemuksen perusteella se on juuri se loogisin tapa. :) Mutta tosiaankin jokainen löytää ne omat tapansa ja ei ole tarkoitus mitenkään halveksua soseruokailua, sehän on kuitenkin se perinteisin tapa ruokkia lapsi.

Lue lisää

Ei kai kukaan kuitenkaan kokonaan korvaa soseruokailua sormiruokailulla? Meinaan, että voihan niitä toki harrastaa ripirinnan, kuten meilläkin tavallaan tehtiin, kun lapset söivät aina jotain "käsin", kuten leipää, omenaa, porkkanaa.

Kulinaristikokki kirjoitti:

Ei kai kukaan kuitenkaan kokonaan korvaa soseruokailua sormiruokailulla? Meinaan, että voihan niitä toki harrastaa ripirinnan, kuten meilläkin tavallaan tehtiin, kun lapset söivät aina jotain "käsin", kuten leipää, omenaa, porkkanaa.

Lue lisää

Siis sehän se idea sormiruokailussa juuri on, että lasta ei syötetä, ei se ole pelkästään soseruokailun oheen keksittyä puuhastelua. Filosofiana sormiruokailussa on, että lapsi ruokailee itsenäisesti alusta asti. Häntä ei maanitella syömään, ei yritetä harhauttaa syömään "vielä yhtä" lusikallista, aikuinen ei päätä kuinka nopeasti tai hitaasti hän syö, eikä häntä kielletä leikkimästä ruoalla (koska se on lapsen tapa tutustua ruokaan). Meillä tästä poikettiin siinä, että puurot syötettiin pääasiallisesti lusikalla, mutta myös puuron voi syödä sormin, se pitää vain keittää vähän jämäkämmäksi. Yhtään sosetta en ole lapselle tehnyt (paitsi perunamuusia ym., joka muutenkin olisi sosemaista), vaan hän on syönyt aivan normaalia ruokaa siitä asti, kun kiinteät tulivat mukaan. Tietenkin ikäkaudelle sopivista aineksista ja suolattomana.

Sormiruokailijan äiti kirjoitti:

Siis sehän se idea sormiruokailussa juuri on, että lasta ei syötetä, ei se ole pelkästään soseruokailun oheen keksittyä puuhastelua. Filosofiana sormiruokailussa on, että lapsi ruokailee itsenäisesti alusta asti. Häntä ei maanitella syömään, ei yritetä harhauttaa syömään "vielä yhtä" lusikallista, aikuinen ei päätä kuinka nopeasti tai hitaasti hän syö, eikä häntä kielletä leikkimästä ruoalla (koska se on lapsen tapa tutustua ruokaan). Meillä tästä poikettiin siinä, että puurot syötettiin pääasiallisesti lusikalla, mutta myös puuron voi syödä sormin, se pitää vain keittää vähän jämäkämmäksi. Yhtään sosetta en ole lapselle tehnyt (paitsi perunamuusia ym., joka muutenkin olisi sosemaista), vaan hän on syönyt aivan normaalia ruokaa siitä asti, kun kiinteät tulivat mukaan. Tietenkin ikäkaudelle sopivista aineksista ja suolattomana.

Lue lisää

Ja lisäyksenä: tietenkin voi tehdä molempia, soseita ja sormiruokailla, mutta on paljon vauvoja, jotka syövät pelkästään sormin, koska ei niillä soseilla ruokailussa silloin mitään erityistä funktiota ole, jos lapsi syö sormin mitä vain.

Sormiruokailijan äiti kirjoitti:

Ja lisäyksenä: tietenkin voi tehdä molempia, soseita ja sormiruokailla, mutta on paljon vauvoja, jotka syövät pelkästään sormin, koska ei niillä soseilla ruokailussa silloin mitään erityistä funktiota ole, jos lapsi syö sormin mitä vain.

Lue lisää

Haluaisin aloittaa sormiruokailun vauvan kanssa. Eli vauvalle voi siis tarjota oikeastaan mitä vain esin. Kuten aiemmin kysyin jauhelihaa entä miten muut lihat esim kana annetaan filee suikaleina,kalapuikkoja? Entä voiko olla haittaa jos olen jo aloittanut soseet voinko viellä siirtyä kokonaan sormi ruolailuun? Pitääkö alussa laittaa palat pienemmiksi?

Sormiruokailijan äiti kirjoitti:

Siis sehän se idea sormiruokailussa juuri on, että lasta ei syötetä, ei se ole pelkästään soseruokailun oheen keksittyä puuhastelua. Filosofiana sormiruokailussa on, että lapsi ruokailee itsenäisesti alusta asti. Häntä ei maanitella syömään, ei yritetä harhauttaa syömään "vielä yhtä" lusikallista, aikuinen ei päätä kuinka nopeasti tai hitaasti hän syö, eikä häntä kielletä leikkimästä ruoalla (koska se on lapsen tapa tutustua ruokaan). Meillä tästä poikettiin siinä, että puurot syötettiin pääasiallisesti lusikalla, mutta myös puuron voi syödä sormin, se pitää vain keittää vähän jämäkämmäksi. Yhtään sosetta en ole lapselle tehnyt (paitsi perunamuusia ym., joka muutenkin olisi sosemaista), vaan hän on syönyt aivan normaalia ruokaa siitä asti, kun kiinteät tulivat mukaan. Tietenkin ikäkaudelle sopivista aineksista ja suolattomana.

Lue lisää

Eihän soseruokailu tarkoita sitä, että lasta maanitellaan syömään tai yritetään harhauttaa syömään. :O
Hän syö itsenäisesti tai avusteisesti, mutta lusikalla. Lapsi avaa suunsa tai lappaa itse ruokaa suuhunsa niin kauan kuin on nälkäinen. Kyllä soseruokailussakin lapsi määrää tahdin. :)

Kulinaristikokki kirjoitti:

Eihän soseruokailu tarkoita sitä, että lasta maanitellaan syömään tai yritetään harhauttaa syömään. :O
Hän syö itsenäisesti tai avusteisesti, mutta lusikalla. Lapsi avaa suunsa tai lappaa itse ruokaa suuhunsa niin kauan kuin on nälkäinen. Kyllä soseruokailussakin lapsi määrää tahdin. :)

Lue lisää

Ei, en nyt tarkoita, että niin käy automaattisesti, vaan että niin käy helposti. :) Ja joka tapauksessa aika harva soseiden syöttäjä antaa lapsen tutkia ruokaa käsillään samalla, kun tämä ruokailee. Lapselle annetaan yleensä esim. toinen lusikka käteen, ettei hän yrittäisi sotkea ruokailua. Lapsihan haluaa tutustua maailmaan kaikilla aisteillaan ja tunnustella ja kokeilla myös ruokaa. Ja hienoa, ettet sinä määrää tahtia, mutta kyllä aika moni vanhempi hoputtaa vauvaa syömään ja lappaa lusikallisen toisensa jälkeen suuhun vauhdilla. Jos lapsi itse ruokailee, hän ei syö niin nopeasti, vaan pitää taukoja ja tutkiskelee ruokaa välillä, ehkä maistaa vähän, tutkii lisää jne.. Ja pointti siinä soseiden puuttumisessa tosiaan oli, että niille ei ole funktiota, koska noin puolivuotiaasta lapsi pystyy syömään itsenäisesti karkeaa ruokaa: höyrytettyjä kasviksia, kalaa, kanaa, uunijuureksia, vihanneksia jne.. Se on vain vähän erilainen tapa aloittaa ruokailu vauvan kanssa, siinä kaikki.

Sormiruokailijan äiti kirjoitti:

Ei, en nyt tarkoita, että niin käy automaattisesti, vaan että niin käy helposti. :) Ja joka tapauksessa aika harva soseiden syöttäjä antaa lapsen tutkia ruokaa käsillään samalla, kun tämä ruokailee. Lapselle annetaan yleensä esim. toinen lusikka käteen, ettei hän yrittäisi sotkea ruokailua. Lapsihan haluaa tutustua maailmaan kaikilla aisteillaan ja tunnustella ja kokeilla myös ruokaa. Ja hienoa, ettet sinä määrää tahtia, mutta kyllä aika moni vanhempi hoputtaa vauvaa syömään ja lappaa lusikallisen toisensa jälkeen suuhun vauhdilla. Jos lapsi itse ruokailee, hän ei syö niin nopeasti, vaan pitää taukoja ja tutkiskelee ruokaa välillä, ehkä maistaa vähän, tutkii lisää jne.. Ja pointti siinä soseiden puuttumisessa tosiaan oli, että niille ei ole funktiota, koska noin puolivuotiaasta lapsi pystyy syömään itsenäisesti karkeaa ruokaa: höyrytettyjä kasviksia, kalaa, kanaa, uunijuureksia, vihanneksia jne.. Se on vain vähän erilainen tapa aloittaa ruokailu vauvan kanssa, siinä kaikki.

Lue lisää

Ja nyt puhun siis siitä vaiheesta, kun soseruokailija ei vielä syö itse. Tiedät varmaan, että suurin osa soseruokailijoista ei vielä kahdeksankuisena pysty itsenäiseen ruokailuun (syömään lusikalla itse).Sormiruokailussa ajatellaan, että lasta ei missään vaiheessa tarvitse avustaa syömään, ei edes silloin, kun hän aloittaa kiinteät. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että kiinteät aloitetaan vasta noin puolivuotiaana. Jos ne jostain syystä joutuu aloittamaan nelikuisena, on soseruokailu tietenkin ainut vaihtoehto.

kiinnostunut738292 kirjoitti:

Haluaisin aloittaa sormiruokailun vauvan kanssa. Eli vauvalle voi siis tarjota oikeastaan mitä vain esin. Kuten aiemmin kysyin jauhelihaa entä miten muut lihat esim kana annetaan filee suikaleina,kalapuikkoja? Entä voiko olla haittaa jos olen jo aloittanut soseet voinko viellä siirtyä kokonaan sormi ruolailuun? Pitääkö alussa laittaa palat pienemmiksi?

Lue lisää

Minkä ikäinen vauvasi on? Jauhelihaa kannattaa antaa vasta sitten, kun lapsi on oppinut pinsettiotteen, vauvan voi olla muuten hankalaa saada sitä suuhunsa. Lihat voi antaa kiinteinä paloina, joita vauva aluksi enimmäkseen imeskelee tai jauhelihasta voi tehdä pieniä kepakkoja. Esimerkiksi kanankoipi (ilman reisiosaa) on myös hyvä vaihtoehto, siitä vauva saa hyvän otteen. Kannattaa etsiä reilusti tietoa sormiruokailusta ennen kuin siirryt siihen, että tiedät mm. sen, että vauvan kakomisrefleksi kuuluu asiaan sormiruokailussa. Löydät tietoa ihan netistä googlaamalla ja kirjastosta löytyy myös sormiruokailuun keskittyviä kirjoja.

Sormiruokailijan äiti kirjoitti:

Ei, en nyt tarkoita, että niin käy automaattisesti, vaan että niin käy helposti. :) Ja joka tapauksessa aika harva soseiden syöttäjä antaa lapsen tutkia ruokaa käsillään samalla, kun tämä ruokailee. Lapselle annetaan yleensä esim. toinen lusikka käteen, ettei hän yrittäisi sotkea ruokailua. Lapsihan haluaa tutustua maailmaan kaikilla aisteillaan ja tunnustella ja kokeilla myös ruokaa. Ja hienoa, ettet sinä määrää tahtia, mutta kyllä aika moni vanhempi hoputtaa vauvaa syömään ja lappaa lusikallisen toisensa jälkeen suuhun vauhdilla. Jos lapsi itse ruokailee, hän ei syö niin nopeasti, vaan pitää taukoja ja tutkiskelee ruokaa välillä, ehkä maistaa vähän, tutkii lisää jne.. Ja pointti siinä soseiden puuttumisessa tosiaan oli, että niille ei ole funktiota, koska noin puolivuotiaasta lapsi pystyy syömään itsenäisesti karkeaa ruokaa: höyrytettyjä kasviksia, kalaa, kanaa, uunijuureksia, vihanneksia jne.. Se on vain vähän erilainen tapa aloittaa ruokailu vauvan kanssa, siinä kaikki.

Lue lisää

Eli kirjoituksesi oli nyt hieman asenteellista. :)

Kulinaristikokki kirjoitti:

Eli kirjoituksesi oli nyt hieman asenteellista. :)

Siis mitä nyt tarkoitit?

Kulinaristikokki kirjoitti:

Eli kirjoituksesi oli nyt hieman asenteellista. :)

Niin, siis tarkoitit ilmeisesti asenteellista soseruokailua kohtaan? Nuo esimerkit, joita käytin, ovat ihan elävästä elämästä tilanteista, joissa olen nähnyt lasta syötettävän. :) Eivät tietenkään ole mitään itsestäänselvyyksiä soseruokailusta, mutta esimerkkejä mahdollisista ongelmista. Toki minulla on omat asenteeni soseruokailua kohtaan, koska näen sen turhana. Lapsi ei tarvitse soseita, paitsi jos aloittaa kiinteät varhain. Sinullakin on omat ennakkoasenteesi sormiruokailua kohtaan ja sehän on ihan luonnollista, koska sormiruokailu ei ole se valtavirran tapa. Mutta kuka tietää, ehkäpä siitä tulevaisuudessa tulee suositumpaa. Hyviä ruokailuhetkiä joka tapauksessa ihan kaikille vauvoille ruokailutyylistä riippumatta!

Sormiruokailijanäiti kirjoitti:

Niin, siis tarkoitit ilmeisesti asenteellista soseruokailua kohtaan? Nuo esimerkit, joita käytin, ovat ihan elävästä elämästä tilanteista, joissa olen nähnyt lasta syötettävän. :) Eivät tietenkään ole mitään itsestäänselvyyksiä soseruokailusta, mutta esimerkkejä mahdollisista ongelmista. Toki minulla on omat asenteeni soseruokailua kohtaan, koska näen sen turhana. Lapsi ei tarvitse soseita, paitsi jos aloittaa kiinteät varhain. Sinullakin on omat ennakkoasenteesi sormiruokailua kohtaan ja sehän on ihan luonnollista, koska sormiruokailu ei ole se valtavirran tapa. Mutta kuka tietää, ehkäpä siitä tulevaisuudessa tulee suositumpaa. Hyviä ruokailuhetkiä joka tapauksessa ihan kaikille vauvoille ruokailutyylistä riippumatta!

Lue lisää

Ei minulla ole varsinaisesti asenteita sormiruokailua kohtaan, mutta ehkä pidän sitä siltä osin turhana, että ruoka laitetaan sormeiltavaksi lautaselle, kun itse olen antanut banaanin, omenan, leipäkäntyn jne suoraan käteen.

On luonnollista, että pieni lapsi tunnustelee kaikkea, myös ruokaa suullaan, eikä käsillään. Se miten ruoka suuhun menee ei minusta ole oleellista. Itse pystyn näkemään soseruokailussa myös paljon hyviä puolia, vaikka sinä et tunnu huomaavan yhtään. Ehkä omani ovat myös alkaneet matkia muita ihmisiä tavanomaista nuorempana ja siksi minusta KAINENLAISEN ruuan laittaminen lapselle AINA sormeiltavaksi on turhaa. Siis oli ruoka mitä tähänsa. Toki on olemassa ruokia, joita aikuinenkin voi syödä sormin napostellen.

Kulinaristikokki kirjoitti:

Ei minulla ole varsinaisesti asenteita sormiruokailua kohtaan, mutta ehkä pidän sitä siltä osin turhana, että ruoka laitetaan sormeiltavaksi lautaselle, kun itse olen antanut banaanin, omenan, leipäkäntyn jne suoraan käteen.

On luonnollista, että pieni lapsi tunnustelee kaikkea, myös ruokaa suullaan, eikä käsillään. Se miten ruoka suuhun menee ei minusta ole oleellista. Itse pystyn näkemään soseruokailussa myös paljon hyviä puolia, vaikka sinä et tunnu huomaavan yhtään. Ehkä omani ovat myös alkaneet matkia muita ihmisiä tavanomaista nuorempana ja siksi minusta KAINENLAISEN ruuan laittaminen lapselle AINA sormeiltavaksi on turhaa. Siis oli ruoka mitä tähänsa. Toki on olemassa ruokia, joita aikuinenkin voi syödä sormin napostellen.

Lue lisää

Onhan soseruokailussa paljonkin hyviä puolia! Minun tarkoitukseni ei vain tässä ollut niitä tuoda esille, koska ne ovat yleensä ihmisille jo tuttuja. Kuten tuossa vähän tuli jo todettuakin, niin jokainen löytää sen parhaan tavan oman lapsensa kanssa, eli ei ole tarkoitus nyt tästä käydä enempää vääntämään. :)

Kulinaristikokki kirjoitti:

Ei minulla ole varsinaisesti asenteita sormiruokailua kohtaan, mutta ehkä pidän sitä siltä osin turhana, että ruoka laitetaan sormeiltavaksi lautaselle, kun itse olen antanut banaanin, omenan, leipäkäntyn jne suoraan käteen.

On luonnollista, että pieni lapsi tunnustelee kaikkea, myös ruokaa suullaan, eikä käsillään. Se miten ruoka suuhun menee ei minusta ole oleellista. Itse pystyn näkemään soseruokailussa myös paljon hyviä puolia, vaikka sinä et tunnu huomaavan yhtään. Ehkä omani ovat myös alkaneet matkia muita ihmisiä tavanomaista nuorempana ja siksi minusta KAINENLAISEN ruuan laittaminen lapselle AINA sormeiltavaksi on turhaa. Siis oli ruoka mitä tähänsa. Toki on olemassa ruokia, joita aikuinenkin voi syödä sormin napostellen.

Lue lisää

Ja pieni tarkennus: kyllä lapsi tutkii maailmaa myös käsillään. Itse olen jokaisen lapsen nähnyt pyörittelevän tavaroita käsissään, sitten maistavan, taas pyörittelevän ja katselevan ja taas maistavan. Samoin hän tekee ruoan kanssa, jos siihen annetaan mahdollisuus.

Olisko pilttiruoka tässä tapauksessa "yleisnimikkeenä" kaupan soseille? Onhan se kotiruokain purkkiruokaa, jos se on esim. pakastettu purkissa. ;)

Itse syön kalaa päivittäin. Riippuu varmaan vähän siitä, mistä kala on pyydetty. Kalassa on hyviä rasvoja, joten terveellistähän se on, jollei sisällä elohopeaa tai muita ympäristömyrkkyjä. Suomen lohijoet ovat puhdistuneet sitten 70-luvun, joten eiköhän kotimainen kala ole aika turvallista nautittavaksi vaikka ihan päivittäin.

On ok :) Minä otan samasta lohesta mitä itselle ostan, pieniä paloja ja keitän vauvalle. Lisäksi perunaa ja porkkanaa tai perunaa ja bataattia. Meillä vauva tykkää! Tykkää kyllä niistä kaupankin.