Jämerää ei ole, ei H+H:ta, on vain virolainen ketbetoni tilalla

Meillä Lammilla ei tarvitse miettiä kulttuurieroja. Valuharkkojen tuotanto on ja pysyy Suomessa toisin kuin monella muulla. Minä en ostaisi harkkoja ulkomaita.

Mahtavaa, mahtavaa. Arvatkaas kenen laariin nämä keskustelut satavat. Siitä puhe mistä puute ja se joka pelottaa, pistää juoruilemaan. Antakaa mennä vaan. Jes jes.

Aerockin kivissä ei sinänsä ole vikaa, jos huonoa on jossain syntynyt, niin vika on tekijöissä. Puutteellinen ammattitaito tekijöillä, että suunnittelijoilla on nykyään iso vitsaus rakennustyömailla. Jos Suomessa ei tehdä kevytbetoni eli ns. siporex-harkkoja, niin sitten ne tuodaan sieltä missä niitä tehdään. Nimi on eri, mutta tuote lähes sama.

Missä on asennuspäällikkö?

Mahtava juttuhan Jämerälle on että pääsi eroon tanskalaisista. Uusi tuote Aerocilla on valovuoden verran parempi ja vielä edullisempi. Jämerä saa nyt myös huomattavasti paremman tuen konsernista kuin se kymmeneen vuoteen on saanut tanskalaiselta H H:lta. Nyt kun Jämerällä on taustavoimat ja uusi organisaatio viilattu kuntoon, niin on alkanut tapahtumaan. Jämerä on ehdottomasti varteenotettavin kivitalotoimija koko markkinassa. YES!

Tätä asiaa ei sitten mitkään herjat ja kateellisten mustamaalausyritykset tällä palstalla muuta... Minä, kuten muutkin Jämerän nykyiset yhteistyökumppanit tämän tietävät. Nämä säälittävät kirjoittelijat ovat ilmeisesti niitä, jotka tähän piiriin eivät pääse tai haluakaan päästä. Kaikilla on oma tahto ja mielipide, aivan kuten persreikäkin. Kannattaisi näidenkin miettiä paskomista ihan omaan huussiin.

Jämerän myyjät haukkuivat ennen kauttaaltaan Aerocin-kiveä ja nyt ne myy sitä maailman parhaana!

Hyvä eestin kivimaja.
Itselläni oli siporex taloa muuraamassa Virolainen porukka joka teki helvetin hyvää työtä. Rakennustarkastajalla ja/tai vastaavalla mestarilla ei ollut moitittavaa työnjäljestä tms. Myös aikataulut pitivät.

Kyseinen porukka oli muurannut Aerocista taloja, ei pitänyt kyseistä harkkoa yhtä helppona työstää, mutta suurin ongelma niissä oli Eestin ohutsaumalaasti.

H H laasti tarttui ja piti harkot paikallaan heti asetettaessa kun taas Aerocin laasti antoi harkkojen "elää" asettamisen jälkeen.

Ei pitäisi tämän palstan juttuihin osallistua ollenkaan, mutta en nyt malta olla kommentoimatta kun olen niin hyvällä tuulella. Tuli nimittäin syyskuun sähkölasku tänään postissa.

Meillä on 2012 valmistunut kevytbetonitalo. 500mm seinäharkko ja kiviyläpohja. Talo on iso, lämmintä alaa yhteensä noin 210 m2. Lisäksi arkkitehtuuriltaan erittäin monimuotoinen. Käytännössä talosta muotoiltiin arkkitehdin kanssa täsmälleen sellainen kun itse halusimme ja tontille järkevästi sopi. Mitään kompromissejä ei tehty energiatehokkuuden tms takia. Kulmia ulkoseinässä on muistaakseni 10 kpl ja kattolappeita on neljä. Ala- ja yläkerran ulkoseinälinjat eivät mene joka paikassa ihan kohdalleen vaan kerrokset eroavat terassien yms takia hieman toisistaan. Näillä spekseillä talon pitäisi olla karmea energiasyöppö. Samoin jos uskoisi tämän palstan juttuja niin sähkömittarin pitäisi pyöriä kuin väkkärä.

Käytännössä toteutunut sähkönkulutus syyskuussa (kokonaiskulutus) oli 759 KWh. Ensimmäisen asumisvuoden aikana sähköä meni noin 13000 KWh, mutta nyt kun keväällä saatiin ulkorappaus paikalleen niin kulutus on ollut tasaisesti noin 25% pienempää. Tämä johtuu varmasti sekä rungon kuivumisesta että siitä että rappaus tiivistää ulkokuoren ja pitää sen kuivaa ja estää ilman kiertämisen harkkojen saumoissa. Nyt näyttäisi siltä, että toisen asumisvuoden kulutus menee johonkin 9500 KWh:n hujakoille. Tämä tarkoittaa suunnilleen samoja lukemia per bruttoneliö kuin passiivitaloissa. Erona passiivitaloon on vain huomattavasti helpompi rakentaminen ja kalliin talotekniikan puuttuminen. Rakenteet ja tekniikka ovat meillä kaikki mallia "keep it simple". Olen todennut KISS periaatteen toimivan lukemattomissa muissa asioissa, joten uskon sen toimivan myös rakentamisessa. Mitä vähemmän "uutta ja monimutkaista" niin sitä vähemmän riskejä ja ongelmia.

Lisäksi talo on erittäin mukava asua. Sisäilma on hyvää ja vieraatkin ovat kommentoineet että "kyllpä nukutti hyvin kun oli hiljaista ja raikas ilma". Rakentaminen sujui ensikertalaisen näkökulmasta suhteellisen kivuttomasti. Vesikattovalmiiksi pystytys kesti urakoitsijalta noin 3,5 kk ja maksoi 50.000.

Rakentamisen aikana materiaalin muokattavuus oli erittäin hyvä asia. Esimerkiksi erästä pariovea päätettiin meillä suurentaa 120 cm leveästä 150 cm leveäksi vasta kun sisäseinät oli muurattu tasoitustyöt tehty. Hommaan tarvittiin pitkä passi, kynä, harkkosaha, imuri siivoukseen ja 20 minuuttia työaikaa. Haluaisin nähdä miten sama operaatio tehdään samassa ajassa valuharkolla tai puurunkoisella levyseinällä.

Mitkään ripustukset tai kiinnitykset eivät todellakaan ole olleet ongelma. Päinvastoin. On juhlavaa kun taulut, valokuvat yms voi ripustaa pienellä naulalla mihin tahansa. Ainoastaan ulkoseiniin painavampaa tavaraa ripustetaessa joutuu käyttämään pieniä proppuja. Sisäseinissä ei oikeastaan silloinkaan. Toisaalta esim taulut ja seinävaatteet meillä on ulkoseinissäkin pysyneet pelkillä pienillä listanauloilla. Tavallisessa kipsilevyseinässä olisi jo joutunut käyttämään jotain laajenevia levykiinnikkeitä yms. Ainoa kohta missä jouduin vähän taiteilemaan kiinnitysten kanssa oli ulkovalojen kiinnitys ulkoseinien ulkopuolelle. Valot olivat sellaista mallia että niissä oli tosi pieni proppu joka lähti kiristettäessä pyörimään harkossa. Ratkaisuksi kuitenkin riitti se, että avarsi valaisimen kiinnitysreikää metalliporanterällä sen verran, että pystyi käyttämään 6mm proppua. Sillä pysyi kevytbetoniharkossa hyvin.