Mitä mieltä olette tietävämmät, voiko olla mahdollista sekoittaa kangasrousku johonkin myrkylliseen sieneen pelkän ulkonäön perusteella?
kangasrouskun tunnistus
sieniä sateella
147511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun taitat vähän sienen lakkia ja jos rupeaa tulemaan valkoista maitomaista nestettä niin siittä tietää että on kyseessä rousku. Haaparousku on saman näkönen mutta harmahtava, lakkin on limainen jos on kostea keli.
Kangasrousku on suklaan tai kahvijauhon värinen rousku, jonka heltat ovat vaalean samansävyiset. Jalka on sammalen tms sisällä olleilta osin liki ihonvärinen, ilmaa saaneissa jalan osissa on punertavan ruskeaa sävyä, ja sienestä tulee maitomaista nestettä, eikä sieni haise lakritsalle.
Soisilla alueilla kasvaa toisin paikoin, ja toisina vuosina lakritsirouskua. Se on kauttaaltaan vaalean harmahtavan kellertävän ruskehtava,(lähellä vanhan kalvashaaparouskun väriä!) pinnassa voi näkyä vähän rinkulaa kuten karvarouskussa, pinta on kuitenkin karheampi- kuivemman oloinen kuin haaparouskulla, jonka pintakelmu on kuivalla kelilläkin "kiiltoinen" ja sileä, irtoaa vedettäessä.
Tutustuttava näihin eri sieniin käytännössä, luonnossa- jos haluaa oppia varman tunnistuksen. Kaverini oppi muutamassa kymmenessä minuutissa, kun ensin näytin, ja kopistin keräämään haaparouskut ja kangasrouskut.(mies)
Jos maitiaisneste on kirkasta kyseessä voi olla lakritsirousku joka käsittääkseni on myrkyllinen.
sikurirouskussa ei ole nypykkää !
Itse ainakin tänä syksynä ihastuin sienestämiseen.. Ihana kävellä hiljaisessa metsässä, sienien löytyminen voittaa karhupelkonikin :)
Kerään itse vain kanttarelleja, kangassieniä ja vaaleita karvarouskuja. (Näillä nimillä siis ne tunnen). En ota sellaisia, joista en ole ihan varma.
Kangassieni on mielestäni helpoin, jollei näkö, niin tuoksu, maitomainen neste tai sienen lakin pinnan tuntu sen viimeistään varmistaa!
tänään kävin keräämässä kangasrouskuja ja karvarouskuja, yksi herkkutattikin pääsi kotio asti.
Täältä kainuusta.
Hei,
Kangasrouskusta tulee selvästi paksuhkoa valkoista maitiaisnestettä. Tuoksu on mieto sienimäinen. Varsi on usein hieman vaaleampi kuin lakki ja usein ontto.
Sikurirousku on samannäköinen ja syötävä. Se on pienempi ja hennompi ja sen maitiaisneste on vetisen valkoista. Tuoksu on makea sikuria muistuttava. Varsi on samanvärinen kuin lakki.
Ainoa näistä samannäköisistä ruskeista rouskuista, joka on myrkyllinen, on lakritsirousku, jonka maitiaisneste on vetistä (ei siis valkoista) ja se on yleensä poikkeavasti vaaleampi kuin sikuri- ja kangasrouskut. Sitäpaitsi se tuoksuu lakritsilta.
Jos et ole varma, mikä sieni on kysymyksessä, älä kerää.
Isoäiti opetti 50 vuotta sitten, että kaikki maitosienet ovat syötäviä. Koko meidän suku monine lapsineen ja lapsenlapsineen on pysynyt hengissä 1800-luvulta asti.
Muitakin sieniä toki poimitaan, mutta ne on tunnettava tarkasti. Maitoa (valkoista nestettä) vuotavat rouskut olemme poimineet kaikki.
Kertokaas viisaat, onko meillä käynyt tuuria ja se myrkyllinen valkoista maitoa vuotava sieni on jäänyt toistaiseksi löytämättä?
AIka vanhaa porukkaa rupee oleen.
Tuuria on ollut jos noin on sieniä syöty. Esimerkiksi myrkyllisen sienen syötyä ihminen ei välttämättä kuole vaan elimistö kerää sitä sienen myrkkyä itseensä ja ehkä se viideskymmenes myrkkysieni voi olla se tappava sitten. Riippuu toki sienen myrkyllisyydestä. Esimerkiksi Lakritsirousku on asteeltaan vähän myrkyllinen. Eron kyllä tunnistaa edellämainituista tunnusmerkeistä. Mutta älkää poimiko jollette ole ehdottoman varmoja :)
Rouskuissa on ontto jalka ja lakkia kun viistää veitsellä niin tulee maitoa.Kangasrousku on piparkakun värinen ja keskellä lakkia nipukka
Aika hyvin tunnutte tuntevan kangasrouskun. Se hieman myrkyllinen lakritsirousku tosiaan tuoksuukin lakritsille ja maitiaisneste EI ole valkoista vaan KIRKASTA, siis vesimäistä. Sikurirousku on sikurin (nuorten mielestä carryn) tuoksuinen. Se on erittäin herkullinen esim. mausteena vaikkapa tuorejuustoon lisättynä. Kannattaa kuivata, silloin maku jatuoksukin voimistuu. Lisätuntomerkkejä: jalka on lakkiakin tummempi. Maitiaisnestettä erittyy sienen pieneen kokoon nähden runsaasti, ja mikä parasta;sikurirousku on täysin mieto. Voit vaikka maistaa sen maitiaisnestettä. Sitä ei siis tarvitse keittää. Kuivaus paras tapa, voi tietysti kypsentää pannulla mietojen sienten tapaan. Ihan tässä innostuu...voi kun pääsis sieneen täältä kaupungin kivierämaasta!!!
Meillä on syöty sukupolvien ajan sekasienissä ryöpättynä mustarouskua ja lakritsirouskua
Ennen me myös poimimme mustarouskua,, mutta sitten kuulimme, että se ei ole niin hyvä sieni mitä luulimme, jotakin geenijuttuja, ja syöpään johtavia asioita.
Siihen aikaan isäni kuoli syöpään,, sieni on edelleen pannassa.