Vauva haaveissa vuodelle 2014

Hei! :)

Me ollaan myös yritetty toista lasta, nyt jo yli vuoden. Esikoinen syntyi tammikuu 2012.
Varasin viime viikolla ajan lääkäriin. Lääkäri ultrasi, ja kaikki ok. Minulle tulee myoomia kohtuun, ja onneksi niitä ei ollut nyt tullut.
Lääkäri otti papa-testin ja kilpirauhastestit.. vielä en tiedä tuloksia. Saa nähdä miten tästä nyt eteenpäin.

Kauanko yrititte ensimmäistä lastanne? Saitteko ensimmäisen lapsen alulle ihan normi keinoin? Me yritimme "vain" 4kk ensimmäistä. Tai no yrittämisen olimme aloittaneet kyllä jo paljon aikaisemmin, mutta minulta leikattiin kohdusta noita myoomia, ja sen takia piti siirtää lapsihaaveita.

Moikka!

Täällä olisi kohta 22-vee kuumeilija! Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa reilun vuoden, ja itselläni on ollut vauvakuume niin kauan kuin vaan jaksan muistaa. Olen siitä kärsinyt kovasti viimeiset kolme vuotta oikein erityisesti. Mieheni on vasta tänä kesänä näyttänyt vihreää valoa ajatukselle, ja nyt meillä menossa yk 3. Olin salaa ajatuksissani varma, että koska olen jo ennen yrittämisen alkua saanut odottaa ja toivoa lasta niin kauan ja niin hartaasti, tulisin heti raskaaksi kun pääsisimme yrittämään..Toisin kävi, ja tässä nyt yritän taistella ahdistusta ja masennusta vastaan, kun se ei käynytkään ihan niin helposti. Tiedän, että yrityksemme on vasta melko alussa, mutta tuntuu toivottomalta aina vaan odottaa ja odottaa..odottaa ovista, sitten sitä päivää kun voi tehdä testin..ja pettyä rankasti..ja taas odottaa ja odottaa...

tällaista täällä...

Eikö tämä monirakkulatauti ole ylipainosta johtuva hormonihäiriö? Aiheuttaa karvoitusta kasvoilla, vatsassa ja reisissä?

Täälä myös 22v kuumeilija. Lapsesta haaveiltu 1v 4kk. Vielä ei olla tutkimuksiin menty,mutta kovasti ne on ollut nyt mietinnässä,että sinnepäin on suunta menossa ehkä tämän vuoden puolella. :)

Te jotka paasaatte että pitää olla yli 3kymppinen ennen ku voi aloittaa lapsen teon, huomatkaa että joillekkin on riski jäädä lapsettomaksi jos jää odottamaan! Elkää hyvät ihmiset huudelko jos olette itse epäonnistuneet parisuhteessa ja perheen perustamisessa tai olette mieleltään teinejä ettette voisi olla hyviä vanhempia. Kaikki ei epäonnistu vaikka alottaisi nuorena ja nuorikin voi olla todella hyvä vanhempi niin halutessaan!

Päätin sitten liittyä tähän joukkoon minäkin, vertaistukihan on se paras tuki! Ehkäisy jätetty pois kesäkuussa, mitenkään yrittämällä ei ole yritetty mutta tervetulleeksi on lapsi toivotettu. Ovulaatiolaskentoja ei siis tämän katon alla ole ainakaan toistaiseksi harrastettu.

Pillereitä olen käyttänyt kahdessa eri erässä yhteensä noin 10 vuotta, Yasmin-merkkisiä. Ensimmäistä kertaa pillerit lopettaessani (ei vauvatoiveissa vaan silloisen parisuhteen kariuduttua) kuukautisia ei näkynyt eikä kuulunut, hormonikuureilla piti silloin asia hoitaa ja aika pian sen jälkeen aloinkin taas säännöllisesti pillereitä syödä joten jäi vähän epäselväksi tilanne tuolloin. Nyt taas lopetuksen jälkeen olin jokseenkin varma että luomumenkkoja ei luultavasti tule, mutta ihme ja kumma, sieltäpä ne kuitenkin tulivat, ja joka kuukausi on vuoto ollut. Pidin ja pidän tätä ihan hyvänä merkkinä. Mitenkään säännöllistä kierto ei ole toistaiseksi ollut, kuitenkin alle 40 päivää näinä kuukausina. Pillereiden kanssa oli aina miltei minuutilleen 28 päivää.

Tiedänhän toki että nelisen kuukautta on vasta lyhyt aika raskauden yrittämisessä, silti alan jo hippusen epäillä asian laitaa. Kauhukseni yritän nyt jo vakuutella itselleni että olemme molemmat varsin lapsekkaista suvuista, aivan niinkuin se jotain merkitsisi. Olemme pitäneet matalaa profiilia lapsiasiassa, parille ystävälleni olen asiasta kertonut ja nyt sekin harmittaa koska tulosta ei vielä näy.

Aina ajoittain onnistunkin "unohtamaan" koko jutun ajatellen vaan että kyllä se sieltä sitten tulee, kiirekös tässä.. Nyt tällä kierrolla olen taas ollut kuin tulisilla hiilillä (juu, stressihän tätä asiaa vasta auttaakin..) ja hakemalla hakenut oireita kropastani. Tänään menossa kp 30 (viime kierto 32 pvää), mutta kierron 15 päivästä lähtien oli noin viiden päivän ajan niukkaa rusehtavaa vuotoa, oikeastaan havaittavissa vain pyyhkäisemällä. Ajattelin vaan että kylläpäs on hormonit neidillä vielä sekaisin, mutta sitten minä onneton eksyin netin ihmeelliseen maailmaan ja törmäsin ilmiöön kiinnittymisvuoto. Ja siitä alkoi unettomat yöt.. ja tätä spekuloinnin määrää ei tervejärkinen voi ymmärtää. Ovulaatiovuoto nähtävästi myös ollut mahdollinen, tosin sellaista ei ikinä ennen ole minulla ollut ja kestäisikö se noin pitkään..? En jaksa uskoa että olisi ollut menkat, ne on aina paljon runsaammat ja kivuliaammat. Nyt myös "luonnollisesti" nännit arkoina.. Tämä viikko on nyt tietysti ratkaiseva, joko menkat lähipäivinä tai sitten sunnuntaihin mennessä testiä kehiin.

Tähän asiaan tarvisin jonkun suojelusenkelin olkapäälle karjumaan että rauhoitu nyt hyvä ihminen.. Luulin että osaisin ottaa chillimmin mutta näköjään en, vauvan pitäsikin näköjään tulla nyt eikä heti. Onneksi on joku tällainen paikka missä avautua, kiitokset siitä.

Juu tiedän kyllä, että liika odottaminen ei mitään auta, mutta on se vaikeaa, kun vauva-asiat pyörii koko ajan mielessä..

Mullakin on kokemusta tosta spekuloinnista liiankin kanssa. Sitä aina kuvittelee itselleen kaiken maailman oireita ja googlettelee niitä, vaikka samoja oireita on ollut aiemminkin ennen raskausyrityksiä... :)

Täällä pyörähti yk 4 käyntiin, ja monsuunimenkat.. :S Tässä kierrossa aion jättää pois kaikki ovistestit sun muut, joista on vain lisäpäänvaivaa. Kertaakaan en ole saanut niihin mitään viivaa pissittyä, joten annan olla. Tsemppiä muillekin!

kaksi kortsua on huonompi kuin yksi koska niiden välinen kitka saattaa aiheuttaa hajoamisen... Ei oo tän ketjun trolli älyllä pilattu :D

12 15 koita olla ajattelematta asiaa! :D
vaikeetahan se on. ite kans varsinki yritysten alussa kiinnitin huomiota jokaikiseen pieneen asiaan, joista surimman osan varmaan kuvittelin ihan päässäni... millon oli ihan "selvästi" kiinnittymisvuotoa, milloin pahoinvointia... nyt kun yritystä on jo kauemmin takana ni en ihan niin herkästi suhtaudu jokaiseen tuntemukseen, mutta silti aina toivo herää ku menskut on päivänki myöhässä. ei siitä mihinkään pääse :)

Onnea yritykseen teille!!

Kiertopäivä 31 alkanut. Ohjenuorana toimikoon vanha viisaus; pessimisti ei pety koskaan.. (iloisesti yllättymistä en uskalla edes ajatella tässä vaiheessa).

No voihan, kaikki hävinneet jonnekin..? Ei kai peenjauhajat ole saaneet ylivaltaa tässäkin aiheessa ja otsikossa? (luultavasti tähänkin kommentoi vain 2-5 kpl itseriittoisia jankuttajia..) Kuumeilen täällä sitten yksikseni vaikka :)

Kp 33 meneillään, eilen olin jo ihan varma että menskut tulee mutta eipä näy vielä. Edellinen kierto oli 32 pv, mutta sitä ennen ollut pitempiäkin joten en tosiaankaan täällä vielä riemuitse saatika testaile. Se negatiivinen tulos on tullut jo muutamia kertoja nähtyä ja pahaltahan se tuntuu.. Näköjään tätä kuitenkin niin paljon toivoo vaikka kuinka yrittää pitää jalat maassa.

Hei :) Tuun nyt kertomaan että plussattu on ja nyt ainakin kaikki näyttää menevän hyvin!
Toivotan muille onnea ja plussauksia :)