Tämä poika/mies on ristiriitainen. Viime keväänä hän vilkuili minua, hymyili minulle nyt syksyllä se vilkuilu on vähentynyt tai jakautunut vaan eri päiville. Yhtenä päivänä hän vilkuilee minua jatkuvasti ja useasti, toisena päivänä hän suorastaan välttelee katsomistani. Vaikka kävelen aivan vierestä ahtaalla käytävällä, hän pitää katseensa suoraan edessään.
Yksittäisiä tapauksia on monia: lähdin tekonurmelta, hän oli selin minuun, mutta katsoi taaksepäin ja hymyili minulle.
Ja mistä johtuu huokailu? Monesti kun hän kävelee minua vastaan, otamme katsekontaktia niin hän huokaisee. Onko se inhosta vai mistä?
Yksittäisiä tapauksia on monia: lähdin tekonurmelta, hän oli selin minuun, mutta katsoi taaksepäin ja hymyili minulle.
Ja mistä johtuu huokailu? Monesti kun hän kävelee minua vastaan, otamme katsekontaktia niin hän huokaisee. Onko se inhosta vai mistä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyseessä on ilmeisesti ujompi poika? Jos niin, niin tuo silloin tällöin katsominen ja silloin tällöin vältteleminen johtuu kenties siitä, että poika ei halua antaa liian "tungettelevaa" vaikutelmaa itsestään (jos vaikka vastapuoli ei olekaan ihastunut). Joka tapauksessa tuo poika/mies vaikuttaa mielestäni ihastuneelta, kun ottaa huomioon että hän sentään on vilkuillut ja hymyillyt sinulle. Voi olla myös, että poika epäröi omia tunteitaan tai kokee ihastumisensa sinuun jollain tapaa hankalana (esim. kokee että miehenä hänen olisi tehtävä aloite, muttei kuitenkaan löydä itsestään rohkeutta siihen). Miten olet itse osoittanut kiinnostumisesi?
Itselläni ei ole tapana huokailla muille ihmisille, joten luulen tuonkin pojan/miehen tekevän sitä aivan tiedostomattomasti. Ei se välttämättä ole inhoa, vaan poika vaan sattuu reagoimaan niin. Kyllähän katsekontakti ihastukseen aiheuttaa aika jännän tunteen kehossa... ;)
Täysin ujon vastakohta, ainakin muiden ihmisten seurassa. Älyttömän itsevarma tyyppi, siihen nimenomaan ihastuin.
Pakko myöntää, että itsekin saatan välillä vältellä katsomista, juurikin tuosta syystä, että en halua antaa liian tungettelevaa kuvaa.
Itselläni on tapana huokailla jos joku ihminen joka ei "luovuta"(=olen ilmaissut etten ole kiinnostunut) minun suhteen, ilmaistakseni turhautumiseni tähän tapaukseen. Tosin en ole suoraan ilmaissut tälle tyypille, että olisin kiinnostunut, mutta jos olen liian läpinäkyvä.
Joskus itsevarmatkin voivat olla hieman ujoja, kun kyseessä on ihastus, mutta en tunne poikaa niin en osaa oikeen sanoa..
Ehkä sinun kannattaisi vaikkapa jonakin "tuijottelupäivänä" mennä itse pojan luokse, jos hän ei itse tosiaankaan oo tehny keväästä asti muuta kuin tuijottelua?
jotenki vaikea uskoa, kun kaikista ujoimmatki minuun ihastuneet on ottaneet yhteyttä, joista ei ikinä uskois:P Ihmiset on ilmeisesti itsensä vastakohtia ihastuneena. Ja ei, ei tosiaan oo tehny mitään muuta kuin vilkuillu ja hymyilly keväästä asti. Pari sanaa vaihdettu, ehkä kolme.
jos ei oo varma sun tunteista?
miten olet itse ilmaissut kiinnostuksesi?
en juuri mitenkään, muuta kuin vilkuilemalla, katsekontaktit jne.
kokee varmasti sut vastenmieliseksi ja inhoaa. Sitä ärsyttää sun hölmöys ja ehkä hämmentyneisyytesi, sekä kysyvä asenne.
Kunhan ruokkii ylitarkaa havaintokykyäsi huvikseen ja naureskelee selkäs takana.
Tuo olisi ihan pätevä vastaus, mutta en valitettavasti ole enää ala-asteella. :(
aikuisten maailmassa sellainen on ihan joka päiväistä.
Tarkotat varmaan "aikuisten" maailmassa:) mahtaa olla reippaasti jälkeenjäänyt ihminen joka noin tekee.
Minneppäin menee??
Pohjois-Pohjanmaalle.
Okei... mä taas oon etelästä, joten ei ollut mulle.
Ollanko tässä nyt jossain amis/lukio-maailmassa, korkeammalla asteella vai työelämässä?
Kai sinäkin sen aloitteen itsekin voit tehdä, kun tuossa eräässä vastauksessa sanoit ujojenKIN poikien lähestyneen sinua?
lukiolaiset kyseessä.
Ja ilmeisesti oon ujompi kuin nämä ujot pojat, koska tällä hetkellä ajatus tuntuu mahdottomalle. Tai sitten ne oli haudutellut ajatusta jo pidemmän aikaa. Tämä ihastus on mun osalta suht tuore.
Ei iällä ole näihin välttämättä mitään merkitystä. Hän on epävarma tunteistasi, ja jännittää sinua. Simppeliä. Kun kuitenkin antaa välillä selvää merkkiä ylimääräisillä katseilla, on homma mielestäni selvä. Toisinaan vaan menee kipsiin tilanteessa.
Jos ajattelee kovin paljon toista, saattaa olla vaikeaa kohdata hänet taas kasvotusten ja toimia ihan älyttömällä tavalla, vähemmän rennosti.
Yritän ensi viikolla kiinnittää huomiota näihin katseisiin ja mahdollisesti mennä puhumaan/ottaa yhteyttä. Tällä hetkellä tuntuu tosin kaukaiselta. Typerää kun tällainen spontaani yhteydenotto onnistuisi minulta kenen kanssa vaan, vaikka olenkin suhteellisen ujo mutta sitten kun pitäisi ottaa yhteyttä ihastukseen:P