Sosiaalisten tilanteiden pelkoa

Et ole huono äiti. Yleensä huonot äidit eivät edes ajattele olevansa huonoja. Ongelma on sinun käsitys asiasta. Mene vain rohkeasti ihmisten ilmoille ja elä niin kuin sinusta on luonnollista.

Ymmärrän aloittajan ongelman. Minun ystäväperheeni äidillä on myös sosiaalisten tilanteiden pelko. Olemme kyläilleet heidän kanssaan todella paljon. Olemme yrittäneet hienovaraisesti keskustella hänen kanssaan, kysellä asioita, ei tapiteta suoraan silmiin, välillä ohimennenkin jotakin kysymme että kynnys olisi mahdollisimman matala, mutta silti hän ei kykene rentoutumaan. Monenkaan vuoden tutustuminen ei ole auttanut asiaan.
Itselläni on myös ollut sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja todella vahva pelko punastumisesta. Punastun herkästi ja pelkästään se jo vaikeuttaa elämää. Tai oikeastaan vaikeutti.
Olen tehnyt töitä sen eteen vuosikaudet. Puhun ihmisille rohkeasti, en välitä jos punastun, otan rohkean etukenoisen asennon (eikä kädet puuskassa mahdollisimman kaukana) jne. Huomaan, että ihmiset ovat kiinnostuneita myös minun sanomisistani. En enää välitä läheskään yhtä paljon mitä muut ihmiset ajattelevat minusta tai minun tavasta toimia. En pelkää epäonnistua ja osaan ottaa asiat rennosti. Välillä hetkellisesti "taannun" ja joku tilanne voi olla erittäin epämukava.
Huono äiti et noiden kuvailemisiesi asioiden takia ole. Kaikki äidit toimivat ja kasvattavat lapset eri tavalla. Jos omasta mielestä teet asiat oikein (niinkuin haluat), niin yritä olla välittämättä mitä muut siitä ovat mieltä. Jos vaikka lapsi itkee, niin hyssytät häntä omalla hyväksi havaitulla tyylilläsi. Joku muu voi ajatella, että ei tuo nyt noin toimi, mutta oma äitihän lapsensa parhaiten tuntee!
No ei minulla nyt ole antaa mitään kummoisempaa ajatusta tuosta ongelmastasi. Minuun toimi se, että tietoisesti yritin toimia tilanteissa sosiaalisemmin ja pikkuhiljaa huomasin myös muuttuneeni puheliaammaksi ja avoimemmaksi! Olen siitä muutoksesta nyt onnellinen.

Et oo huono äiti, ite oon kans 23-vuotias ja kans sosiaalisten tilanteiden pelkoa, en ite tosin oo äiti, mutta osaan kyllä kuvitella tilantees hyvin. Keskusteleminen jonkun asiantuntijan kanssa vois auttaa?