yhdeksi kasvattajaksi, en ymmärtänyt mitehn hankalia ja vaikeita lapset ovatkaan. Seurustelusuhteemme aikana olivat ihmnnania ja luulin pääseväni todella vähälä, siihähän ne menevät kuin omanikin, jotka ovat olleet aina helppoja lapsia.
Mutta totuus iski eteen hyvin nopeasti.
Kaikki mitä teen on väärin ja äiti osaa paraiten, minun sanani on on hälläväliä, en saa sanoa mitään en määrätä enkä oikesti mitään, aina arvostellaan tekemisiäni.
Yritän kasvattaa näitä ymmärtämään opkean ja väärän, se kun on hukassa, kunnioittamaan meitä muita, pukeutumaan siististi ja olemaan kiltisti, mutta ei mene perille.
Pelkään että omat lapset samaistuvat ja saavat häiriökäyttäytymisestä mallia.
Ihmettelen miten heidän äiti jaksaa yksin, mieskään ei ole kiinnnostunut ohjaamaan näitä pilttejä. Luvuttaminen on helpompaa.
Tankkaa on kun omien kanssa pääsee aina helpommalla.
Lasten äiti haukkuu minua ja mustamaalaa, vaikka itse en siitä akasta pahaa puhu kuin ystävilleni, silloin puran vain sydäntäni, mutta ovat kaveritkin kauhuissaan moisesta naisesta. Raha asiat ovat miten ovat, ruokaa lapset saavat milloin saavat, eikä rakastavia ihmisiä missään.
Juoruta se nainen osaa meistä, vaikka me kuin yritämme vain sitä auttaa, kasvattamalla näitä hirviöitä.
Aika monella on juuri ne miehen lapset ongelmalapsia, mistä johtuu? Kun aloitimme seurustelemaan mies oli vielä naimisissa ja aikoi palata perheen luokse takaisin, mutta sain käännytettyä miehen pois siitä tuskasta mihin hän olisi taas ex vaimon lepertelyllä joutunut, on niin kiltti mies. Onneksi jäi luokseni, mutta lapset eivät ole meille onni. HÄnen lapset siis, omani on erittäin iahnia, Eihän toisen lapsia voi koskaan rakastaa.
Mutta totuus iski eteen hyvin nopeasti.
Kaikki mitä teen on väärin ja äiti osaa paraiten, minun sanani on on hälläväliä, en saa sanoa mitään en määrätä enkä oikesti mitään, aina arvostellaan tekemisiäni.
Yritän kasvattaa näitä ymmärtämään opkean ja väärän, se kun on hukassa, kunnioittamaan meitä muita, pukeutumaan siististi ja olemaan kiltisti, mutta ei mene perille.
Pelkään että omat lapset samaistuvat ja saavat häiriökäyttäytymisestä mallia.
Ihmettelen miten heidän äiti jaksaa yksin, mieskään ei ole kiinnnostunut ohjaamaan näitä pilttejä. Luvuttaminen on helpompaa.
Tankkaa on kun omien kanssa pääsee aina helpommalla.
Lasten äiti haukkuu minua ja mustamaalaa, vaikka itse en siitä akasta pahaa puhu kuin ystävilleni, silloin puran vain sydäntäni, mutta ovat kaveritkin kauhuissaan moisesta naisesta. Raha asiat ovat miten ovat, ruokaa lapset saavat milloin saavat, eikä rakastavia ihmisiä missään.
Juoruta se nainen osaa meistä, vaikka me kuin yritämme vain sitä auttaa, kasvattamalla näitä hirviöitä.
Aika monella on juuri ne miehen lapset ongelmalapsia, mistä johtuu? Kun aloitimme seurustelemaan mies oli vielä naimisissa ja aikoi palata perheen luokse takaisin, mutta sain käännytettyä miehen pois siitä tuskasta mihin hän olisi taas ex vaimon lepertelyllä joutunut, on niin kiltti mies. Onneksi jäi luokseni, mutta lapset eivät ole meille onni. HÄnen lapset siis, omani on erittäin iahnia, Eihän toisen lapsia voi koskaan rakastaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tutulta tuntuu, aivan kuin meidän elämästä, koskaan et voi tietää mitä ongelmia tulee eteen. Meillä myös miehen lapset ovat niin hankalia, että tekisi mieli luovuttaa, mutta ovat sen ikäisiä, että saavat kyllä heti 18 v täytettyään lähteä omilleen. Sen minä olen päättänyt, että paapomaan en ala koskaan.
Kaikkeen sitä tosiaan päänsä laittaa, vaikka miehen ottaa niin nämä lisäbojot sitten tulee aina mukana.
Onhan se kiva olla äitinä suurperheessä, ja odottaa niitä lapsipuolilapsenlapsia... ja varmasti tänne nekin tungetaan. AInakin olen tarpeellinen.
Jep jep, lissunlässyn tarinaa taas.....
Taas sitä samaa, omat lapset niin ihania, mutta puolison ex suhteen lapset ihan hirveitä.
Mitenhään mahtaa olla, kun ne sinun omat kullanmurusi ovat siellä sinun ex:n luonani vierailulla, sillä muuksihan tuota lkahden viikon välein käyntä ei voi kutsua.
Se ei oel lapsille todellista kodin elämää ja kuten sinä saattaahan miehesi uusi myös omille lapsillesi tehdä, moitia heitä, arvostella heitä kaikesta.
Ap tuossa vielä oikein kertoo, kuinka hän viekoitteli miehen itselleen. Ihmettlen vain sitä, että nuo lapset ovat tuon mihen lapsia, miten ne voivat olla niin vastenmielisiä.
Uskon vakaasti näiden uusikkojen olevan mustasukkaisia lapsille, jotka köyvät isän luona. Jos voisivat tuskin sallisivat sitä, sillä heidän miestäänhän kaiken entisen miehen elämästä piäötisi hävitä olemattomiin.
Mutta luultavasti ne uusikon omat lapset köyvät isänsä luona, jossa mitä luultavammin on myös uusi ihminen.
Kyllä minustakin on alkanut tuntua joskus siltä, että lasten ei anää koskaan tarvitsisi käydä enää isänkään luona, kun ovat aina tuon "kaluttavana" .
Kuitenkin tiedän senkin, miten kovin lapset kaipaavat tätä etävanhempaansa, vaikka tämä onkin tehnyt lapsilleen näin rankan elämän elettäväksi.
Katsoin juuri eilen illalla myöhään elokuvaa, jossa nainen oli jättänty perheensä ja lapset jaettiin, siinä totaalisesti näkyi se miten kovasti se lapsiin sattuu ja ennekaikkea sitten kun aikuistuvat, se suorastaan vääristää kaiken aikuisen elämän ajattelemisessa.
On suuri vaara lasten joutua etsimään tuohon valtavaan sisäiseen pahaan oloonsa lääkkeitä, huumeista, irtosuhteista, ja repaleisesta elämästä.
Lissuhan se vastailee omaan aloitukseensa.
Niin lissutteluun taas menee, kun pitäisi ajatella omia asioitaan, eikä vain moitiia toisen lapsia.
Mutta sanon sen, että katsoapa äitipuoli sen oman lapsesikin asemaa, sillä hänkin vierailee isänsä luona, mitä lapsesi joutu kestämään, kuulemaan, miten häntä kohdellaan.