Ikäerot

En usko, että ikäero vaikuttaa ihastumiseen. Jos molemmilla on eri elämäntilanteet niin suhteen toimimiseen se voi vaikuttaa paljonkin. Valitettavasti. Terveisin joku joka on ihastunut itseä vanhempaan.

Oliko hän ihastunut sinuun? Jos ei, niin todennäköisesti piti sinua liian nuorena.

Ikäeronne on kyllä aika iso, etenkin jos olet vasta 20... Eri asia jos olisitte molemmat 10 vuotta vanhempia.

Ikä vain numero,mutta olin itse 19-vuotias ja tyttöystäväni oli 28-vuotias (erosimme jo kauan sitten).Tuskin ikäero vaikuttaisi siihen :).

Niin kauan kun pohdit "ikäeroa" ja toimit kavereiden mielipiteiden mukaisesti, olet todennäköisestikin aivan liian nuori.

Mä ihastunu melkein kymmene vuotta itteeni nuorempaan mut oon teitä vanhempi. Tossa iässä toion aikamoinen ikäero.

oon korkeassa asemassa ja naia napsautin itteäni puolet nuoremman kumppanin. ei oo tahtia vielä haitannut mutta kovasti väsyttää. varsinkin ulkomaanmatkoilla kun tulee aikaeroa noin maantieteellisestikkin.

Itse 21 v. ja niiiin ihastunut 35 vuotiaaseen. Sääli ettei työskennellä enää samalla työpaikalla. Kaikki illat vaan mietin häntä, onneks pidetään välillä yhteyttä ja nähdään sillon tällön. Haluaisin kuitenkin nähdä paljon useammin..

Ihastumiseen ikäero ei tosiaankaan vaikuta, se on kyllä huomattu jo monet kerrat, mutta seurustelusta en osaa sitten niinkään sanoa..mielestäni teidän ikäero ei kyllä tunnu mitenkään erikoisen suurelta :)

Meillä täällä ikäeroa 16 vuotta, minä olen kakskymmentä. Omiin kokemuksiini pohjaten sanoisin että tuommoinen ikäero (varsinkin kun minä olen vielä niin nuori) vaikuttaa joihinkin asioihin, mutta ei se ole mitään estänytkään :)

No,itse olen 27 ja ihastukseni 35. Yksi syy, miksi lähestyminen pelottaa. Entä,jos toinen pitää ihan onnettomana räkänokkana?

Enempi merkitystä on älykkyydellä, koulutuksella ,arvoilla ja sivistyksellä kuin iällä.

Jos älykkyydessä on suuri ero niin ihmiset eivät tule toimeen ja samaten arvoissa.
Huippufyysikolla ja lähes analfabeetillä tuskin synkkää vaikka olisivat saman ikäisiä.

Ikäero haittaa silloin kun ei ole kyseessä suuria, molemminpuolisia tunteita. Silloin on helppo sanoa tekosyyksi ikäeron, kun ei muutenkaan kiinnosta.

Ihastelen aina minua paljon vanhempiin naisiin. Vuosia olin ihastunut minua 16vuotta vanhempaan naiseen. Olin omalla tahollani pitkässä parisuhteessa ja onnellinen, kunnes outojen sattumien kautta olinkin kasvotusten tämän ihastukseni kanssa ja lähdin turvallisesta parisuhteesta vain todetakseni, että vaikka olisi unelmientäyttymys saada se ihastus, se vanhempi nainen. On parempi sen pysyä vain ihastuksena. Minähän rakastuin päätä pahkaa ja ajattelin tämän olevan parasta mitä maailmalla on tarjottavanaan. Kunnes muutamien kuukausien jälkeen tämä nainen veti maton jalkojeni alta täysin.

Jäin tyhjänpäälle hakattuna, häpäistynä ja rahattomana. Hän oli hyväksikäyttäjä eikä ollut koskaan minusta oikeasti välittänyt. Onneksi minulla oli perhe ja ystävät olemassa. Älkää koskaan olko liian sokeita ihastuksienne kanssa ettei teitä viedä kuin sokeaa pässiä narussa.

Olen 35v. Eikä minua haittaisi yhtään jos 27 vuotias olisi ihastunut minuun. Olisin hyvin imarreltu.

40

Ei vuosikymmenen ikäero ole este rakkaudelle eikä hyvälle parisuhteelle.

Minulla ja exälläni oli ikäeroa sen 10 vuotta. Eri ei tullut ikäeron vuoksi.

Aika pieni ikä ero ite haluaisin seurustella noin 50-60veen kanssa.. En pitäis tota minään ongelmana

Vois unohtaa numerot ja vuosimallit ja keskittyä sen sijaan ihmisen ytimeen. Mitä on pinnan alla? Miten ihminen on asettautunut suhteessa maailmaan ja kanssaihmisiin? Mitä haluaa elämältä ja mitä on valmis itse antamaan? Mikä liikuttaa fyysisesti ja mikä tunnetasolla? Seisooko hiekalla vai kalliolla? Mustaa, valkoista vai harmaansävyjä jne.

Kuka noin vanha haluu semmosen vanhan kurpan? Mä ainaki nuorena ihmisenä haluun nuoren likan joka on partykunnoss ja on halut tallella

Meillä on n. 20 vuotta ikäeroa. Suhde toimii niin kuin mikä tahansa suhde. On ongelmia ja on ilon hetkiä, mutta olen tyytyväinen tässä parisuhteessa. Ikäerosta ei ole meille haittaa, kun olemme kahdestaan tai lähipiirin kanssa, mutta ulkopuoliset ovat hanakkaita tuomitsemaan. Pitää vaan pysyä kaiken ulkopuolelta tulevan negatiivisen vastaanoton yläpuolella ja tukea toinen toistaan :) Ikää meillä 20 ja 40 sen tarkemmin määrittelemättä.

Yleinen asenne tuntuu olevan niin, että on ok olla kiinnostunut itseään huomattavastikin vanhemmista henkilöistä, mutta annapas olla, kun ihastuu nuoreen naiseen, niin johan naureskellaan puumaa. Oletteko samaa mieltä? Itse olen 40 .

Raskas vastuu vanhentaa, sanotaan. Puhutaan ennemmin perspektiivistä kuin ikävuosista!

Jos kuuntelet kavereitasi oman sydämesi sijaan, tarvitset vielä aikaa kasvaa. Itse olen 23-vuotias, ja olen ollut enimmäkseen ihastunut yli kolmekymppisiin miehiin. Kukaan ei ole tullut sanomaan että "tuo on sulle liian vanha", ehkä he tietävät jo ennestään että heidän sanomisillaan ei ole päätöksiini vaikutusta. Kuuntelen muita tiettyyn rajaan asti, mutta omaa elämää koskevat päätökset tulee tehdä itse.
Olet oman elämäsi herra!

P.S. Juuri auto-onnettomuudessa kuollut Paul Walker oli 40-vuotias, ja hänen tyttöystävänsä, hyvin tavallisen oloinen tyttö, oli minun ikäiseni. He alkoivat seurustelemaan kun tyttö oli 16-vuotias ja Walker 33-vuotias. Todellinen rakkaus ei katso ikää!

Olet todellakin pelkkä pentu jos kaverien mielipide vaikuttaa.

Pienistä ikäeroista te puhutte!
Isälläni ja äidilläni oli ikäeroa 30 v 2 kk ja 13 päivää! Saamen äijit ovat kovia...
Minulla ja puolisollani 12 v ....
Kaikki on kiinni Asenteesta!
Attityde is everything...

Varmaan tässä vaiheessa ikäero ei ole ongelma. Haittaa ikäerosta huomaa vasta vuosien kuluttua, kun toinen on ihan oikeasti vanha ja sen nuoremman puolison pitää alkaa hoitamaan tätä vanhempaa raihnaista erittäin huonokuntoista vaimoa/miestä. Lähipiirissäni on tapaus jossa se nuorempi on mies ja hän jaksaisi mennä ja tehdä vaikka mitä. Vaimo ei vaan jaksa enää. Seksielämä on jäänyt myös tämän naisen sairastelujen takia, reilu ylipaino estää liikkumasta ja sydän kärsii. Toinen on sopeutunut hiljaa tilanteeseen ja näkee vaan kauniita unia asiasta. Hoitaa voimoa täyspäiväisesti ja hyvin luontevasti.

Olin 18 ku mentiin kimppaan yht äkkiä silloisen 29v kanssa ja sit suhtetta jatkui 17v ja sit erosin itse .Sanon että jos asiat menevät hyvin ja ei ole erimielisyyksiä kovinkaan paljon mistään niin miksei kannattaisi yrittää,Riippuu jos harrastaa ja on samanluonteinen ihminen niin voisi hyvinkin onnistua ,meillä vaan se rakkaus loppui pikku hiljaa ja toinen meni menojaan pikku hiljaa ja suhde kariutui kiville ,molempien yhteistuumin erosimme ja nyt siitäkin jo 7v takana ja ei jäänyt mitään hampaankoloon mut ihana tytär jäi iloksemme ja sekin jo täysikäinen ,eli kokeilemaan rohkeesti ,toki olisi voinnut mennä vielä eteenpäinkin mut en jaksa teeskennellä suhdetta.Joko ollaan tai ei.

mutta pussilinen uusia hyvä

Kymmenen vuoden ikäero tuossa iässä on ihan OK. Menin toisen kerran naimisiin 34 vuotiaana, mies 44 ja elimme onnellisina hänen kuolemaansa saakka.

Tunsin itseni aina nuoreksi tytöksi. Meillä oli samat harrastukset, musiikki, se on tärkeää. Miehet pysyvät lapsina kauemmin, niin ei yhtään haittaa.

Isi antaa tuntui kyllä aika hauskalta alkuun, mutta turva oli kelkassa. Suomalainen mies. Niitä maailman parhaita.

Asumme Pohjois Amerikassa.

Kuinka paljon näitä kumppanin ikään ja sen sopivuuteen liittyviä keskusteluja oikein on? Oli kyse sitten homoista, lesboista tai heteroista! Onko se nyt niin helvetin vaikea itse päättää?! Jos kumpikin osapuoli on suhteeseen tyytyväinen, niin miksi sitä pitäisi muiden mielipiteistä välittää?

Ääliöt...

No enmäkään usko että ikäero vaikuttaa ihastumiseen. mutta kuvittele, jos menisit naimisiin sen miehenkaa joka on 31 vuotta, ja jos synnytätte yhden lapsen esim nyt. Se ongelma on se että, jos teidän lapsi täyttää 10 vuotta niin sun mies täyttää 41 vuotta ja mun mielestä se on aika vanha koska voi olla että se ei edhi edes nähdä sen lapsen lapset kun ne kasvaa. tää on se ongelma.

Itsellä on se parikymmentäkin vielä normaali, ellei kyse ole miehisestä "nuoren lihan etsimisestä".
Olen myös ollut vuosia nuorempien kanssa, joka ei ole häirinnyt itseäni eikä ympäristöä. - Kaikki suhteet jäivät kyllä lyhyeksi, muusta kuin iästä johtuen (ainakin epäsuorasti).

Tuo, ettei NAINEN saisi nuorempaan mieheen ihastua, johtunee miehisen auktoriteetin menetyksestä - jolle täytyy tämän mielestä aina pikaisesti "jotain tehdä!"

Sekä kostosta eli nähtävästi myös kunnioituksesta pedofiileja kohtaan käyttää tämä täysi-ikäisen kanssa seurustelevasta naisesta nimitystä "kehdonryöstäjä" ja oikeiden ajatusten/vihan ollessa ilmoilla: "pedofiili".

No eipä ikäerossa haittaa ole, ellei ole sitten mies 66 vuotta, tyttö 25 vuotta. Se jo tuntuu, että siinä puhuu joku muu kuin rakkaus. Eli miehellä rahaa, tytöllä ei rahaa, ei töitä, ei asuntoa. Nyt tosin muuttanut miehen asuntoon. Mutta elämä on täynnä yllätyksiä, josko tämä liitto onnistuisi????
Näin toivotaan

Kyllä 10-20v ikäero tuntuu ja alkaa ajanmittaan ärsyttämään ei eletä samaa elämäntilannetta,Eihän se ensin tunnu mutta kyllä myöhemmin kun miehellä voi olla samanikäisiä lapsia kun kumppanilla on ikää.Itselläni oli 10v vanhempi miesystävä,olimme40vja mies 50v kyllä huomasi monessa asiassa että mies alkoi olla huruukko ei pysynyt mukana arjessa saati vapaaajasssa.Seurustelimme 12v jasiitä puolet liikaa.

Olen 25 ja rakastan 42-vuotiasta .. Olemme olleet yhdessäkin ja oli siinä omat ongelmansa, mutta ei se ikä ole esteenä rakkaudelle ja yhdessä ololle.

Tuossa on aika paljon meillä ikäeroa. 7 vuotta olemme olleet yhdessä ja erossa. Melkoista kriisiä koko ajan, mutta ihan tämä on jees ollut. 2 lasta hankittu. Tulista koko ajan suuntaan ja toiseen, välillä erotaan ja palataan yhteen, eletään jossain välimuodossa. siltä ja väliltä. Koko ajan suhde hakee balanssia. Välillä todella rasittavaa. Mutta eipähän ole ainakaan tylsää. Enkä usko että meillä lopulta se siitä iästä ole kiinni, ne ongelmat. Luonteet ovat erilaiset ja 7 vuodessa ihmiset muuttuu ja elämäntilanteet muuttuu, joten niitä kriisejä olisi ollut joka tapauksessa varmaan. Ehkä tuo ikäero on vain sopiva mauste. En minä vaihtaisi vuottakaan pois.

jos alottaja on nainen,tuo ikäero ei haitta.mutta jos nainen on yli kolmekyppinen ja poika vasta kaksikymppinen tuo ikäero alkaa haitata viidenkympin kantturoissa olevaa naista.kun mies on vielä paljon alle neljänkymmenen.kyllä sitä voi harjoitella iäkkäämmällä misulla muutaman vuoden ja etsit sitten nuoremman.olen ihmetellyt miksi viisikymppiset miehet etsii nuoria parikymppisiä misuja itselleen.jos halut on kovat ja aisa kestää kovaa menoa niin siitä vaan,jos siitä molemmat pitää

Säälittävää nuorten miesten äitikompleksia... normaali nainen ei lähde suin surminkaan pojuikäisten opettajaksi viisissäkympeissä. Älkää uneksiko, keskittykää ikäisiinne!.

Ihan sopiva ikäero kun nainen on parikymmentä vuotta miestä nuorempi. Olette edes suunnilleen samalla tasolla henkisesti vaikkakin fyysisesti ero kasvaa kun vuosia tulee lisää.

ikäinen 35v miehelle?
Tarkoitan sieltä ikähaarukan alapäästä meinaan?
"puumat" ei todellakaan nappaa yyyöökkkss!!!

Minulla ja miehelläni on ikäeroa 16 vuotta. Meillä on yhä pilkettä silmäkulmassa vaikka suhteeseemme kuuluu toki ylämäet ja alamäet. Olemme olleet nyt yhdessä 5 vuotta. Ikäero on minsta vain numeroita. Pidän itse miehistä joilla on elämää takana ja eivät ole han poikia enää..

Sinun täytyy kysä kavereiltasi, nehän sinun elämästäsi näyttävät päättävän.

Ikä ero ei haittaa...! jos tapeet kohtaa... :-P Siis, itsellä 14v. vanhempi nainen ja hauskaa on!!! On ilo kohdata nainen joka ei turhia jarruttele... ;-) Ideasta liikkeelle ja nirppanokista en välitä...!!!

Biologisesti ajateltuna miesten lisääntymisarvo on keskimäärin korkeimmillaan 30-vuotiaana, naisten 18-vuotiaana. Jos ikäeroa ei ole miehen ja naisen välillä, niin tällöin miehen kolmenkympin "kriisi" voi lisätä eron riskiä. Siksi mies on vähän vanhempi yleensä kuin nainen, se tasoittaa noita eroja lisääntymisarvossa. Jos ikäero on toisin päin, niin tämä voi lisätä eron todennäköisyyttä. Mutta myös hyvin monet muut tekijät vaikuttavat suhteen kestoon ja laatuun. Sosiaalinen hyväksyntä tukee suhdetta, jos ikäero on liian suuri sukulaisten ja ystävien mielestä, niin tämä tietty vaikeutaa yhdessä oloa.

Miksi miehiä ei kauhistella koskaan kun ottavat aina 10 vuotta nuoremman kumppanin. Ja se nainen on yleensä nuori.

Minusta ei kannata olla turhan ronkeli naisten suhteen. Saa varmemmin. Ikähaarukka vois olla 18-100v. "kuhan omin voimin hymyilee" sanottiin ennenvanhaan.

Nää heterokohtalot ei nyt jaksais kiinnostaa.

Minulla on 23 vuotta nuorempi vaimo ja hyvin menee.

Mistä se on oikeasti kiinni, eli mikä määrää että tuleeko parisuhteesta toimiva vai ei? Sellaisia "tee niin ja näin" - neuvoja satelee kyllä vähän joka puolelta ja vaikka minkälaisia, mutta tosiasia on kuitenkin se, että ne toimivat parisuhteet ovat harvinaisuus, jos eivät jopa täysin sukupuutossa. Luen parhaillaan erästä hyvää kirjaa, joka käsittelee asiaa aivan eri kantilta, se ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa oikeasti ymmärtämään omaa itseä, rakkautta ja parisuhteita, joten sitä voin suositella muillekin, olit suhteessa tai et. Kirja on "Särkyneiden sydänten aktiivikirja".

Höps ja kukkuu,ikäero ei oo ongelma,tietenkin riippuu mitkä ovat tavoitteet,10v ei mitään, oli tavoitteet mitkä tahansa,mutta 20v saattaa jo olla...Leikkispäältä jos ollaan,niin nou hätä :)

Hei, Itse olen 31 vuotias mies ja nainen on 44. Täytyy nyt ainakin omasta mielestäni sanoa se mitä on yleisestikkin sanottu että rakkaus ei katso ikää. Ollaan oltu jo kohta kaksi vuotta yhdessä ja hyvin on mennyt.

Mun tyttis on 27v minua nuorempi nainen. Ihan kivaa :))

Vaihdevuodet kun n.50vuotiaana alkaa naisella voi mies parka.tai ukko harmaantuu ja eturauhanen poikii niin miten hellit nuorta naistasi. Kyllä perinteinen max5vuoden ikäero (mies vanhempi) toimii parhaiten . Mutta voihan aina erota kuten 70%suomalassuhteista.

Antaa mennä vuan kun hyvä on vuan olla ...Ei siinä ikkee katota :-)

Minä 53 ja mieheni on 34 ja meillä menee erittäin hyvin ja mennyt jo toistakymmentä vuotta :)

oletko tosissasi??????

suuresta ikä erosta voi saada VIRTSATIE TULEHDUKSEN mikä on HENGEN VAARALLINEN!!!!!!!!!!

Ikä on vain numero. Jos molemmat pystyvät keskustelemaan asioista samalla sävyllä ja yhteiselo sujuu ollaan muutenkin "samalla tasolla" niin ikäero ei ole mikään este

kyllähän naisen pitää olla ainakin 10v nuorempi.
viiskymppisenä yleensä nainen on jo aika rupusessa kondiksessa, ei ihme jos ei miehellä oikein jöpötä kun akalla ei majava kostu edes uidessa.
onhan meillä itse pressakin hienona esimerkkinä että intoa piisaa kun on nuori muija sillä.
pitäis olla kyl sellanen laki ,että kun akka tulee viiskymppiseks ,niin sen saa vaihtaa kahteen kaksviitoseen .
olis kaikki onnellisia , paitsi ne viiskymppiset eukot ,mut se ei haittaa , kun ei ne kuitenkaan mihinkään tyytyväisiä muutenkaan ole.
elikkäs äijät pysyy nuorena ,kun akat vanhenee ja älkää väittäkö toisin .koska tosiasioita ei voi muuks muuttaa.

-1 vuosi, muu on kavalaa puumailua tai kehdonryöstöä.

ikäerolla ei ole mitään merkitystä!!! kun rakastaa toista..

Max 5 v ikäeroa. Eikö kukaan muka ajattele nykyisin nuoruutta pidemmälle?

Kunhan kasvat aikuiseksi ei iällä ole enää niin väliä, saati kavereiden mielipiteillä.

Hei
Ikäerolla ei ole mitään väliä, kun asiat synkkaa keskenään. Itse olen tapaillu n10v nuorempaa miestä ja meillä ei ole mitään esteitä minkäänlaisista asioista. Vaikka olemme jo yli 50 kummatkin. Nautimme toistemme seurasta kaikissa asioissa. Samalla aaltopituudella mennään , huumoria löytyy vaikka toisille jakaa.
Ikä ei ole kuin numeroita vain, muista se. On sit kyse nuoremmasta tai vanhemmista ihmisistä .Minulla on jonkin verran tuttuja joilla on ikäeroja 10-16v ja heillä synkkaa hyvin , naimisissa ovat olleet jo lähemmäs 30v. Onnea vaan sinulle , vaikka rupeisit olemaan vanhemman kanssa.

-4 4 eikä mitään pentua, tai ikäloppua kurppanaa.

hyvä ikäero 7-9 vuotta

Mualla se ainakin on normaalia. Jos henkilöt itse haluavat olla yhdessä niin mikä estää. Kunhan muistaa arvostaa toista, eikä kohdella kuin kakaraa.

Hollywoodissa ikäero on vain numero, kuten vasta äkillisesti kuolleen Paul Walkerin tapauksessa. R.I.P.

http://www.iltalehti.fi/viihde/2013120217783404_vi.shtml

Tavattiin mieheni kanssa ,kun hän oli 26v ja minä 43v, nyt olemme olleet yhdessä 21v josta avioliitossa 15 1/2v. on ollut ylä ja ala mäkeä ,mutta aina vain olemme yhdessä . Meillä on hyvin samanlaiset aatteet ja maku monessa ,on yhteinen harrastus ,vaikka itselläni on elämän katsomuksessani suuremmat tavoitteet tulevaisuudelle. mutta kunnioitamme toistemme näkemyksiä tässä asiassa. Joten ikä ero ei este. Mutta toisen kunnioitus on tärkein ,molemmin puolin.

Jos siltä tuntuu, niin antaa mennä vaan. Ei ikä aikuista tee. Elämä on enemmin kuin pelkkiä numeroita. Elämä on.

Mieheni on 16 vuotta nuorempi. Alussa se oli hekumallista ja hauskaa. Avioiduttiin n. 2 tapaamisesta. Mies oli tuolloin nipin napin 30 ja minä 46. Seksi oli (ja on upeaa), mutta nyt muutama vuosi myöhemmin on pakko tunnustaa, että ikäeromme on ehkä kuitenkin liikaa. Alun hurma ei ihan vastaa sitä elämän katsomuksen kypsyyttä, mille annan kyllä seksin lisäksi arvoa. No, kun on kuitenkin naitu niin katsotaan nyt miten jatkuu. Silti on kyllä mieleen hiipinyt , että ehkä mies hurmaantui ennenkaikkea "saalistamiseen" ja asemaani.

Presidentti näyttää mallia :)

Ikä on pelkästään numeroita. Nykyään tuosta on tehty iso haloo varsinkin jos on niin päin, että nainen on se merkittävästi vanhempi miestä. Miehethän on voineet kautta aikojen kulkea nuorempi daami kainalossa ja seläntakana puhujat ovat olleet niitä kateellisia. Nyt kun naisista on tullut uskaliaampia ja avoimempia suihteissa nuoriin miehiin niin se on sitten jotain "luvatonta"ko?
Itse olen 40 wee enkä mikään ikäiseni oloinen tai näköinen "jakkupukutäti", mutta en kuitenkaan nainen joka häpeilisi ikäänsä ja koittaisi peitellä sitä pukeutumalla/ulkoisella habituksella tyyliin joka on parikymppisillä mimmeillä....eli tukkajatketta, kumitissejä, tekoripsiä ja geelikynsiä ym....suurin osa 40 naisista on aitoja naisia ja hyvällä itsetunnolla varustettuja eikä aiemmin mainittuja....voisiko sekin olla kenties syy miksi nuorempia miehiä kiinnostaa itseään vanhemipi nainen?
Itse olen koittanut suhdetta ikäiseni tai vanhemman miehen kanssa, mutta ei ole mun juttu...ei vaan pysty. Nuoremmissa miehissä on sitä uskallusta elämään heittäytymisessä eikä mietitä liikaa "sittenkun"-tyyliin.
Niin ja nuoremman miehen halut vastaa 40 naisen tarpeita...siinäkin yhtälö miksi suhde voisi toimia JOSja KUN vaan uskaltaa mennä ja heittäytyä siihen muiden mielipiteistä välittämättä. Meillä on yksi elämä ja lupa nauttia siitä ;).

Moni on jo sanonu saman; ei sillä iällä ole niinkään väliä jos luonteet ja tulevaisuuden odotuksen vastaavat toisiaan.
Kuitenki mielestäni molempien tulisi olla täysi-ikäisiä,
se on ainoa "kriteerini" ikäerolle. :)

Itse olen 22-vuotias, tapailin hetken aikaa 35-vuotiasta miestä. Suhde ei kuitenkaan kestänyt loppuelämää. Hyviä ystäviä ollaan siitä huolimatta.

Kaveripiirissäni on pariskunta jotka olivat tavatessaan iältään 15v. ja 34v.
Mies on vanhempi. Ovat nyt noin kaks vuotta seurustelleet.
Omasta mielestäni tuommosella ikäerolla ja vieläpä kun toinen on alaikänen,
voi elämäntilanteet poiketa toisistaan huomattavanki paljon.
Olen saanut huomata sen jo useamman kerran kun suhteen miespuolinen henkilö (kaverini) avautuu heidän "riidoistaan" ja arjen kulusta.
En ole vähään aikaan nähnyt tätä miestä, ehkä he ovat vielä onnellisesti yhdessä, ikäerosta ja alaikäsyydestä huolimatta. :)

Mielestäni sopiva ikäero voisi olla suunnileen 5-10 vuotta, mutta ei enempää. Ongelmat voivat tulla esiin myöhemmin kun toinen vanhenee ja elämäntilanteet muuttuvat. Joku voi etsiä pelkkää hetken huumaa, seikkailua tai uutta nuoruutta. Itse olen aina ollut ihastunut oikeastaan vaan omanikäisiin ihmisiin, ikäero on heitellyt vaan parilla vuodella. Mutta rakkaus ei tietenkään katso ikää.

Vakka kantensa valitkoot!!! Ikäerosta huolimatta...

Mun pisimmät suhteet elämässä olleet: Olin parikymppisenä itseäni 7,5 vuotta vanhemman kanssa, kesti pari vuotta. Sitten 9 vuotta yhdessä itseäni 11 vuotta vanhemman kanssa. Nykyinen 6 vuotta vanhempi ja ollaan oltu puoli vuotta yhdessä.
Tää viimeisin kyllä ehdottomasti parhain. :)

Se tässä omituisinta, että nämä eivät ole olleet hakemalla haettuja suhteita. Sattuman kauppaa. On ollut myös suhteita, joissa kumppani ollut saman ikäinen tai nuorempi. Ne ei ole kestäneet, kuin joistain kuukausista vuoteen jne.

Eli, ei muuta kuin kokeilemaan!

no mulle kelpaiskin nuorempi nainen,jo siksi että voisi olla mahdollista saada lapsia,kun en tähän ikään ole naista löytänyt,ja nyt taitaa olla jo myöhästä löytää,siis kun on itse 50v.olis siis kiva kun olis oma siippa,jonka vois kainaloon kopata,kun tulee vaikka duunista,kun tätäkin vielä joutuu tekemään,mut ei kohta tiedä että minkä vuoksi,ei ole enää mitään tavoiteltavaa,tai uutta rakennettavaa tulevaisuuteen,no törötetään sit jossakin odottaen enää noutajaa,sehän jää vielä saavuttamatta,olis ees sellanen äkkilähtö matka,niinkuin on ollut elämässä,ne on olleet parhaita,ilman suunnitelmia

Minusta on sairasta kun 19 vuotias mies seurustelee tai pitää salarakasta, joka on noin 30-60 vuotias. Sellainen jätkä on henkisesti lapsen asteella. Hänen suhde on äitiinsä pahasti häiriintynyt. Hän on hyvin epävarma omasta miehisyydestään ja haluaa näyttää ympäristölleen, että katsokaa miten vanhan ja kypsän naisen mä pystyn tyydyttämään. Tälläinen miehen arkeen kuuluu sarjakuvat, Aku Ankat, typerät tietokonepelit, valmiiksi nauretut amerikkalaiset saippuasarjat, kuntosalit, epäsiisti koti, käytännön kädettömyys ja uusavuttomuus jne.. Hän hakee tyttöystävästään "Äidin" huolehtimaan hänen arjestaan.

Liian vanha äijä sulle. Oman ikäiset naiset eivät ole vissiin huolineet mokomaa. Nuorta höpsöä on tietty helppo pomottaa. :(
Hae nuori ihminen ikäistäsi seuraa.

Minäkin olen kaksikymppinen ja hiljattain ihastuin kolmen kympin nurkilla olevaan tyyppiin. Järjellä ajateltuna ei tuntunut viisaalta yrittää kehittää siitä enempää. Vaikka pelkällä fiilispohjalla olisi voinut olla hauskaa oman aikansa.

Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia. Toinen voi elää vain 50 vuotta ja toinen 100 vuotta. Ei sitä voi vuosista katsoa vaan kunnosta. Olin mukana yhdessä tanssiseurassa jossa oli nuoria naisia mutta nämä olivat monet niin rapakunnossa että pystyivät hädintuskin yhden tanssin tanssimaan. Väliajalla vedettiin heti patukkaa siihentahtiin että tuli mieleen että muutaman vuoden päästä nuo eivät saa kahta jalkaansa yhtä aikaa irti parketista.

Olen mietinyt että voitanko Teemu Selänteen jossai vaiheessa juoksussa. Aika tiukalle vetää. Monesti entiset jääkiekkoilijat muistuttavat lihapullaa kun bisnesurheilut loppuvat. Saa nähdä miten käy.

Minä 21 ja rakas avomieheni 39v.

En voisi olla onnellisempi, sovitaan toisillemme täydellisesti. Seurustelua takana nyt 1,5 vuotta ja tuntuu koko ajan vain paremmalta :)

Kaverit on oikeassa. Eri asia olisi vaikka 30v ja 42. 20v on vielä aika "teini" verrattuna 32 vuotiaaseen

Olen 80 vuotias ja mieheni 18 vuotias, ei rakkaus kato ikää, yhessä oltu jo 18 vuotta!!!! hyvin mennee mut menköön, rakastuin ukkeliini ens silmäyksellä

Ei ikäerosta ole haittaa itse olin suhteessa
26 vuotta nuoremman kanssa 3 vuotta,
Meni erittäin hyvin, riidat oli samanlaisia kuin edellisessä suhteessa eka suhde kesti 28 vuotta , vaihdon 23 nuorempaan .

Eikö queer-osastolla ole perinteisesti ollut isojakin ikäeroja?

Merkitystähän asialla on varsinaisesti vain lastentekoa ajatellen. Heterosuhteessa vanhempi mies harvemmin haluaa lapsia, ja vanhempi nainen ei niitä saa vaikka haluaisi. Nuori nainen (< 35 v.) taas suorastaan hinkuaa niitä, paitsi jos on saanut tehtyä jo aikaisemmin.

Olen 21-vuotias, poikaystäväni on 32-vuotias, hyvin meillä homma pelaa. ♥

Paras on -5v
T: 35&30 naimisiin loppukesästä

Ihanteellinen naisen ikä on miehenikä jaettuna kahdella 7

eli 30v mies ja 22v nainen.

Tosin tuon laskukaavan mukaan ainapitäisi vaihtaa uudempaan emäntään.

Ennen paskamyrskyä mainittakoon, että en ole itse tuota kaavaa keksinyt. Vaan sen on vissiin joku viisaampi joskus pohtinut.

Jaa-a, eipä tuohon taida yksiselitteistä vastausta olla ja ihmiset on niin erilaisia. Jos sinä olet mieleltäsi "vanha" saattaa hyvinkin natsata, mutta kuitenkin suurin osa sinun ikäisist' naisista taitaa olla kikattavia, kiljuvia bilehileitä ja yli 30 ikäisillä se vaihe on pääsääntöisesti mennyt jo ohi. Sitten kun mennään sinne elämän ehtoopuolelle, sinä olet 50, mies 62, niin jo alkaa näkymään. Yleensä miehet ovat tuolloin jo heikompikuntoisia ja naiset sen kun porskuttaa.. Itse sinun on jokatapauksessa mietittävä mitä tahdot

Moi
Isälläni, joka on nykyään 70 oli 22 v ikäeroa suhteessaan.
Olin itse 15, kun äiti lähti toisen miehen kanssa ja pari vuotta oltiin minä ja veljeni isän hoiteissa, kun uusi äitipuoli tuli kuvioihin. Oli siinä nuorilla miehillä pitelemistä himojen kanssa, kun tuli hyvänäköinen nainen samaan talouteen.

Isä oli silloin 45 ja nainen 23. Nyt heillä on pari jo lähes aikuista muksua till ja tuntuu menevän yhä ihan hyvin, Äijä ei kyllä ole lainkaan eläkeläisen oloinen vieläkään.

kiva keskustelu! huomaattekste ettei niin välii kuka puhuu? siis nainen vai mies? kunhan puhuu : )

ja toi oli must paras kun joku sanoi että eläkää kun ootte vielä hengissä.

Ikäero ei merkitse paljon jos kemiat sopii. Hyvin suuressa ikäerossa toinen saattaa loppupäässä sairastua ja kuolla aikaisemmin. Mutta siinä välissä voi olla paljon hyviä vuosia.
Ei nuorenpikaan ole kokonaan turvassa sairaudelta ja kuolemalta.
Eroja tulee kaiken ikäisille. Ehkä toimivimmat liitot ajan kanssa löytyy nuoremman miehen ja vanhemman naisen välillä.
Mies on 20v nuorempi, yhteiseloa on kestänyt 15v, ollaan onnellisia. Tulevasta ei tiedä kukaan.

Mitä vanhempia ollaan, niin sen vähemmän ikäero haittaa - kunnes sitten aletaan taas lähestymään vanhusikää, jolloin ikäerot alkavat taas näkymään.

Ite kolmekymppisenä seurustelin hetken aikaa parikymppisen mimmin kanssa, niin tuossa ainakin oli "sukupolvien välinen kuilu". Se oli vielä "ihan teini".

Onhan se jo matemaattisestikin selvää, että 20 menee useammin 60:een kuin 60 20:een.

Jos tilanteen hyväksyy, niin siitä vain.

Yli 10 vuotta ikäeroa on paljon. Yli 15 vuotta on jo liikaa. Omalla kohdallani nimittäin, jokainen tykkää mistä tahtoo. Pidän siitä, että toinen käsittää selittämättä tiettyjä juttuja, jotka liittyvät elämänkokemukseen. En halua myöskään vaivaannuttaa omalla typeryydelläni ketään.

Nuoret ovat mielipiteissään jyrkkiä, normit on vielä mustavalkoisia ja kotoa opittuja kuten kuuluukin. Puolivälissä kolmeakymppiä alkaa oikeasti löytyä kokemuksella hankittua sävyeroa suhteessa kaikkeen mitä maailma käsittää. Oma ajattelu vahvistuu. Ehkä se, ja naaman rupsahtaminen, onkin ainoa merkki aikuistumisesta.

Tyypillisesti /-5 vuotta on varmaan järkevä maksimi.

Kuitenkin olisi parempi olla antamatta ehdottomia sääntöjä ja tyrkyttämättä maksimejaan muille. Yksi asia, joka tulee kysymykseen on mm. osapuolten henkinen ja seksuaalinen kypsyys. 32-vuotias suhteita kokematon nörttipoika voi hyvinkin sopia yhteen 22-vuotiaan melkein yhtä kokemattoman tytön kanssa... ainakin jos mielenkiinnonkohteet kohtaavat.

Itse olin pari vuotta sitten vähällä rakastua päätä pahkaa itseäni huomattavasti vanhempaan naiseen, mutta otin kyllä nopeasti järjen käteen: elämän perspektiivit eivät vain kohtaa, jos toinen kuolee, kun toinen pääsee varhaiseläkkeelle, tms. varmaan nainenkin olisi näin tehnyt tahollaan, jos olisi tiennyt tunteistani ;)

Ei sitä tiedä koskaan keneen sattuu ihastumaan ja rakastumaan. Mutta noin 10 vuoden ikäero puoleen tai toiseen ei vielä paha. Jos ikäero on sellaiset yli 20 vuotta, niin mielestäni se on liikaa. Olen kai ahdasmielinen, joo. En myöskään mielelläni ole parisuhteessa se vanhempi osapuoli.

( Tosielämän esimerkikki, jotakin 25 vuotiaalla naisella noin 50 vuotias naisystävä. kielttämättä ko. parin lemmekkäät pusukuvat fb näyttävät hieman irvokkailta. En tunne tarkemmin ko. paria tai tarkkoja ikiään, mutta jo silmin nähden ikäero huomattava. Kuin äiti ja tytär. eli nainen selvästikin lähellä 50 vuotta ja nainen alle30. Mutta ei tuo kauaa kestä...)

Meillä oli ikäeroa 12 vuotta. Ja ei haitanut suhdettamme. Mies oli minua 12 vuotta vanhempi. Minulla ikää 25 ja mieheni oli 37. Neljä vuotta oltiin yhdessä ja varmaan olisi oltu viellä monen monta vuotta. Jos ei mieheni kuolema olisi meitä erottanut.

Itse pidän /- 5 vuotta sopivana.

Muistan ku 25-vuotiaana pyysin 20v tyttöä ulos, niin sain kuulla myöhemmin olleeni vanha kääkkä, joka pyys nuorta tyttöä treffeille...

Jaa tää meni lesbo-palstalle - oli iso mainos suomi24:n sivulla :D

Hetero, lesbo, gay, eunukki - ihan sama, ihmisiähän tässä ollaan ;D

eihän tässä enää arvioida ikää, uskollisuus iästä riiippumatta ja julkitulos, kuinka hyvinkin kävi nuorempi vanhemman kanssa ja vanhempi nuoremman kanssa ... niin, sitten asian tai sukupuoli elinten suhteelliset sopivuudet ja arvioidaan katsastajalla,,,, ellei olisi suuntaus maapallollinen, niin, kyllä, naiset olen käytettävissänne seurauksista en vastaa ... löytyisiko...

Itse etsin poikaystävää ikäkriteerein 18-30vuotta. Eli minimissään sais olla oman ikänen jotta elämä on kuitenkin omissa käsissä ja eri oikeuksia ja maksimissaan 30-vuotias koska siihen kun ikään kuin päättyy nuoruus, joten yli sen iän oleva on taas liian vanha mulle.

Mut tuossa ap:n tilanteessa ei oo mun mielestä mitään ihmeellistä.

Eikä minusta 10-12vuoden ikäero oo sen kummallisempi kuin 2 vuodenkaan ikäero. Kumpiakin parisuhteita löytyy suomesta varmaan kans aika paljon. Se on sit eriasia millon ne suhteet alkaa. Esim 18-vuotiaalla ja 30-vuotiaalla voi olla aika erillainen ajatusmaailma monestakin syystä. Ollaan iiltämme niin eri elämänvaiheissa ja sit myös synnytty ihan eri aikakausilla. Mulla on ollu tässä juttua muutaman -80 luvun alkupuolella syntyneen herran kanssa ja joidenkin kanssa synkkaa tosi hyvin, toisten kanssa ei sit taas yhtään. Emmä tiedä onko kyse siitä ikäerosta vai et ollaan synnytty eriaikakausilla (toinen eläny jo teini-ikäänsä -90luvulla, minä vasta v.2008 jnejnejne.) niin ollaan myös sit sen takii hyvin erillaisia ihmisiä tai sit on kyse vaan persoonista ettei ne natsannu vaan yhteen. Varmaan on kyse näistä kaikista yhteensä. Mut ne vaikeudetkin ja erillaisuudet voi kääntää voitoks, ei niiden oo pakko tuhota niitä ihmisiä. Riippuu ihan ihmisen persoonista miten haluaa ne asiat kääntää. Esim. kummatkin voi opettaa toisilleen jotain ihan uutta ja rakastaa silti toisiaan.

Mut tärkeintä on olla sen kanssa kenen kans oikeesti natsaa! muusta viis. Kunhan lain puitteissa mennään ja jonkinlainen moraali säilyy. Ei esim musta 30v voi alkaa minkään 16v kanssa seurustelemaan, ei se olis moraalisesti oikein vaikka laillisesti oiskin, mut sit taas 18-vuotiaan kans ihan hyvin voi ja se on ihan laillista kans.

Mikään 30v joka on kuitenkin jo ihan fossiili eikä yhtään nuori, ei kyllä sovi millekkään nuorelle villille ja vapaalle mimmille. Sen voin sanoo ihan suoraan. Et nuorekkaat ja hyvännäköset 30-vuotiaat vaan meille nuoreille mimmeille!

Mut olihan se Paul Walkerkin joka just kuoli niin 40-vuotiaana 23-vuotiaan muijan kanssa yhessä ja heidän suhde alko kun Paul oli jo 33v ja mimmi vasta 16... Ei se rakkaus aina sitä ikää katso.

kyllä paras ikäero on varallisuuden erotus jaettuna kymmenellä.

Tämä onkin lesbojen palstassa,mutta ei haittaa kun saa heteroilta ja homoilta sekä biseksuaaliselta tänne.Kyse vain ikäeron asiasta :-).No minä lesbo joo,mutta olin nuorena miehen kanssa seurustellut ja en enää kun olen miehille kaveruutta vaan.Haluaisin vaan sanoa kaikille,että älä mieti ikäeron takia vaan tärkeä olisitte onnellisia,rakastutte,ihastutte vaikka ymmärrän kyllä ettei paljon ikäeron takia voi.Olen paljon ajatellut ja miettinyt asioita,että jos vaikka lesbo ihastuisi heteroon naiseen niin on vaikea asiaa.Ei rakkautta ja rakastaa voi pakottaa.Samaa juttu jos hetero ihastuisi heteroon tietämättä vaikka toinen olisi jo varattu.Elämä on ja jatkuu.Vaikka ihastuisin naiseen vaikka heteroon mutta en yrittäisi pidemmällä tai iskeä kun en haluaisi pilata.Kutenkin on tärkeä,että on onnellinen joko sinkku tai parisuhde ihan miten vaan.Minäkin joskus jopa erehtynyt ihmisestä.

Ihan ensiksi kokeneen neuvo: ei kannattaisi niin kauheasti välittää siitä, mitä mieltä kaverit ovat. Kukaan heistä ei elä sinun elämääsi, eivät edes ne, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa.

Onhan näitä tunnettuja esimerkkejä isoistakin ikäeroista, kovin yksilöllistä on, kuka kenenkin kanssa onnelliseksi tulee. Itse olen aina vierastanut isoja ikäeroja enkä olisi voinut kuvitella seurustelevani eri sukupolveen kuuluvan (ts. ikäeroa yli 20 vuotta puoleen tai toiseen) kanssa. 12 vuotta on paljon, kun toinen on parikymppinen, mutta minun iässäni (61) ei enää paljon mitään.

Itsellä on kaveri porukkassa muutamalla kaverilla on puolison kanssa iso ikäero. On m30 ja n42 ovat naimisissa mut huomannu että heil on ylä ja alamäkiä, sit on n42 ja m60, sit on n29 ja m61 ja viimeisellä parilla on yhteinen lapsi joka on 4kk ikäinen.

Riippuu vähän. Esim 10v ikäero on vähän eri silloin, kun toinen 20v ja toinen 30v, kuin et toinen on 30v ja toinen 40v.
Mut henkilökemiathan siinä kuitenkin merkkaa tunteiden lisäks.
Itse olen pitänyt 10v maksimierona ja siihenkin toisen täytyy olla kyl todella mahtava ihminen. Että siihen ei riitä ihan pelkästään nätti hymy ja hyvät jutut.
Mut ehkä just tuollainen 10v, max 15v on ihan ok.
Näitä en todellakaan ymmärrä, joilla on 20-30v ikäero. Se vaan on liikaa.
Käsittääkseni kuitenkin parisuhteessa yks vaikuttaja on tuo yhdessä vanheneminen, niin vanhene siinä sitten yhdessä kun esim ihmisen jäädessä eläkkeelle toinen on jo vähintään 80v ellei peräti haudassa jo.

http://www.youtube.com/watch?v=R4L604enODM

luin juuri ruotsalaisten olevan meitä parempia, arvioisin kuitenkin kaiken olevan näin voimat harrastellaan silmämääräisesti, yksi syy ulkomaalaiset ruotsalaiset, ruotsalaiset ulkomaalaiset, mutta minä. minä. minä. minä. minä aliravittu, löytyy seuraavaan sarjaan siirryttäessä, mikä on paras ikä ero, jos onnistut missä maan osassa, tottahan nää on ... minun sopiva ikä ero on n. 50 vuotta

älä välitä kunhan itte oot ihastunut

-8v.

Nuori lulee, että elämän tärkein asia on "raha".

sanoosin ikärajan pysyvän tossa siinä missä sukujuhlat alkaa luisuu lahkeeseeen yöllisessä jotain 10-15 ja nainen se n. 20 valokuvamalli alkkarimalli se siinä ei oo rimmattu kiehkuroita ja lahkeesta näkee sen olevan mainostajien kustannnuksella (älkää terveyttänne ajako alas) sillä lailla kiinnostunu ettei huijjaa jos sitä pyytää katsastaa millainen minun tulevaisuus on, kanssasi

Nämä kovapalkkaset vanhat rouvat ajelee työsuhde avo bemarilla ja ajeluttavat näitä 18 kesäsiä bodareita kaivarissa ja sekstailevat kakkosasunnoissa oman miehen tietämättä. Nämä nuoret pojat on henkisesti ihan lapsen asteella ja hakevat äitihahmoa ikäväänsä kun joutuvat asumaan yksin opiskelijaboxissa kaukana kotoa. Tulevat jostain maalta peräkylästä.

Sillä ei ole oikeasti merkitystä jos on henkisesti kypsä eli toisien sanoen ei hae kumppanistaan
mitään. Julkisuuden henkilöissä on hyviä esimerkkejä tästä esim Katri-Helena.

Moilan Maija muista:

"Tyytyväisyys ja onnellisuus riippuvat yksin mielestämme,eivät ulkoisista kohteista tai olosuhteista."

Ikäerot haittaavat silloin kun:

» naisen kumppani voisi olla tämän isä
» miehen kumppani voisi olla tämän äiti
» kun kumppani on vanhempi/saman ikäinen kun omat vanhemmat
» nuoremmalla osapuolella on ikää vähemmän kuin 20 vuotta
» vanhempi osapuoli on suunnattoman rikas, jolloin nuorempi osa puoli on mitä todennäköisimmin pelkkä kullankaivaja

Olen 47 ja takana todella pitkä avioliitto n 6v vanhemman miehen kanssa...erosta aikaa jokunen vuosi.
Nyt olen tavannut mukavan miehen ...joka on minua n 5 v nuorempi. Itselleni oli alkuun suuri kynnys kun ikäero oli näin päin mutta pikkuhiljaa olen uskaltautunut heittäytyä suhteeseen ja olen myös vähän sitä mieltä että ikä on vain numeroita...

Silti reilu 10v ikäero tuntuu aika isolta...ihan nuorena se vaikuttaa paljon mutta myös tässä iässä. En voisi kuvitella kovin plajon vanhempaakaan miestä ...joka jäisi vaikka eläkkeelle kun itse on parhaassa työiässä...

En jaksanut lukea jokaikistä kirjoitusta, mutta kuten edellä sanotaan moneen kertaan, ikäero on parisuhteessa tai missä vaan kaveruus- tai seksisuhteessa aivan toissijainen asia, jos molemmat ovat terveitä fyysisesti ja henkisesti. 10v ei ole yhtään mikään ikäero edes nuorella ihmisella, vanhemmista pareista ei edes tietäisi, kumpi on vanhempi. Huomaa, että kirjoittaja on monesti nuori, kun IIIKKKKK, kumppani on peräti 5v vanhempi tai nuorempi. Ketä jumala%ta kiinnostaa vastaantulijoissa, kumpi tuostakin parista on vanhempi ja kuinka paljon. Ihmisten vanhemmille ja sukulaisille tuntuu olevan kaikkein suurin järkytys, kun kumppani on isänsä tai äitinsä ikäinen tai muutaman vuoden vanhempi.

Naapurissa isä totesi, että vävy on viisi vuotta häntä vanhempi, silti ovat edelleen onnellisesti yhdessä, muuttivat ulkomaille ja perustivat perheen. Itsellänikin naiset ovat olleet vähintään 15-20vuotta nuorempia, oman ikäisiä en edes vilkaise, vaikka sitä elämänkokemusta niin ihannoidaan joissain viesteissä, arvostan itsekin, mutta katso vaan, mitä titteleitä minäkin tämän perään saan, nauran jo etukäteen näiden kärttyisten katkerien tilityksille. Kummallista, että mies muuttuu likaiseksi namusedäksi näissä, mutta nainen on villi, vapaa, seksikäs, viriili ja itsetietoinen ja tietää mitä haluaa. V:ttu, mitä pask#a!

Henkinen ikä vaikuttaa paljon. Tunnen parin jolla oli 23v. ikäeroa, onnellisin pari jonka olen nähnyt. Tosin toinen heistä on jo siirtynyt parempaan paikkaan. Eikä ystävät voi päättää kuka on sinulle sopivan ikäinen.

...jo muinaiset kreikkalaiset ...

Jos mies voisi olla naiselle isä , on hän liian vanha . Sama toisinpäin . Henkisen kasvun kuilu on liian suuri . Käy niin että mies alkaa isällinen koulutuksen , ja samoin vanhempi nainen alkaa äidillisen koulutuksen .

Mä pidin tätä niin kliseenä "ikä on vaan numero", KUNNES tapasin mun nykyisen tyttöystävän kenen kanssa oon ollut suhteessa yli vuoden. Jouduin toteamaan, että oikeesti ikä on vaan numero eikä mitenkään päin määritä kenenkään luonnetta tai henkistä ikää. Rakastan mun tyttöä valtavasti enkä lähes tulkoon koskaan tule ajatelleeksi sitä, että meillä on 11 vuotta ikäeroa. Jos kahdella ihmisellä synkkaa ja lisäksi pitävät toisiaan viehättävinä (kuumina, seksikkäinä yms.), ei iällä ole väliä.

Miten sinä kavereittesi mielipiteiden mukaan seurustelet?
Kai siinä on omat päätökset etusijalla.

Aikuisten ihmisten ei ole yleensä tarpeen ensi töikseen kysyä toisen ikää, se on suorastaan epäkohteliastakin välillä.
Ei keskinäinen viihtyminen ja tunne katso ikää, mutta jos ikäero estää yhteiset harrastukset ja menot, niin totta kai eroa on silloin liikaa.

Jonain päivänä tapaat jonkun, johon rakastut ilman almanakkaa, ja silloin se on menoa. Mutta vielä olet liian nuori, koska ikäero sinua askarruttaa.

Kyllä on paras kun ovat samanikäiset . Saman aikakauden ihmiset . Suurin mahdollisuus pitkään yhteiselämään, niin halutessa . Suurin osa ihmisistä valitsee vanhan kaavan mukaan , mies 3-5 v vanhempi naista . Miehet kun ovat vähän "lapsellisia" samanikäisen naisen mielestä .

sukupolvissa menee se ero : viiskymppinen ei tajua kakskymppistä paitsi ystävänä .

seitämänkymppinen ei tajua viiskymppistä jne jne

satavuotiaat kyllä tajuaa ihan kaikkia mutta ...

Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.
Otan heistä kummankin ja kukaan ei mua estä.
Kolmen hengen maattavan kun teen mä seslongista,
peiton alla iltaisin on kolme onnellista.

:D

Iällä ei ole mitään väliä, usko minua. Olen 38-vuotias ja olen seurustellut 23-vuotiaan naisen kanssa 2 vuotta.

Ikäeronne on siinä rajalla , henkistä kuilua voi jo olla . Miehethän kyllä tykkää lapsivaimoista kun ovat ohjattavissa helpommin .
Vertaisensa kanssa on haastavampaa .

Ikä EI ole pelkkiä numeroita . Miten selität että alle 16 vuotiaan kanssa ei saa olla seksisuhteessa ? On myös monta muuta ikärajaa jolla on merkitys . Ikä on aina koko elämänajan tärkeä numero . Ei kannata pettää itseään .

Mitä vanhempi uuni, sen kovemmat löylyt, mulla on 10v nuorempi muijja ja suht hyvin kolisee , onhan se pelko jos kalikka tekee lakon että mites sitten suu pannaan vai eikö panna ollenkaa. No aika näyttää!

ei ikä merkitse, vaan rakkaus. ja tuo on sitä paitsi aiwan normaali ikäero

Pahinta on henkinen yksinäisyys kun kokemusero on suuri .

30-40 on hyvä.
20-30 on huono.

Ite oon 22 vuotias ja ihastunut 55 vuotiaaseen naiseen mutten saa vastakaikua

Olen 34v ja totaalisesti hullaantunut parikymppiseen naiseen. Kumpa oisin uskaltanu tehdä asialle jotain. Toivottavasti unohdan joskus.

Kun rakastuu tosissaan ikäerolla ei ole yhtään mitään merkitystä, ihmiset yleensä katuu enemmän tekemättömiä, kun tehtyjä asioita. Kun kaksi ihmistä haluaa olla toistensa kanssa, siinä ei ole kenenkään muun mielipiteellä yhtään mitään väliä, jos kuuntelee koko ikänsä mitä mieltä muut on itsestä ja omista tekemisistä, ei saa yhtään mitään tehtyä.

Anna palaa vaan. Ystäväni on naimisissa 23v kanssa ja itse 37. Ikä on vain numero.

Minä taas olen todella rakastunut yli 50-vuotiaaseen naiseen. Itse 17v tyttö. Ollaan suudeltu kerran, minkä jälkeen hän meni lukkoon ja on alkanut vältellä minua. Hän kuulemma pelkää ihmisten mielipiteitä.