Vieläkö minua vihaat? Vai onko viha muuttunut jo välinpitämättömyydeksi? Vai olisiko sittenkin vielä pieni mahdollisuus että meistä tulee taas ystäviä?
Ystävää ikävä
Ei tunnistetietoja
35429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
vastaan;en vihaa ketään.edelleenkin hän mielessä.
Nii..i kukahan ei ole ollut kiltti?Ken liehuu tuuliviirin tapaan,kiltit ei ole sokeita,vaan pitkämielisiä?
tuuliviiri.ja olen ollut kiltti,sain etukäteen joululahjankin.
päätellen et ole ollut kovinkaan kiltti.
onko hän ollut?sitä en tiedä.
la enää olla hälle tuhma.hän tuli viimeyönä uniini sättimään meikää :D on ihmeellinen mies..
Kirjoita hänelle suoraan niin tiedät. Tuskimpa kukaan jaksaa vihata ja jokainen järkevä ihminen hyväksyy tilanteen ja jatkaa matkaa. Ystävyys ja kaveruus ovat aina mahdollisia jos asiat selvitetään. Tietenkin riippuu aina ihmisluonteesta.
viestit jossa ei ole tunnistetietoja. Yhtähyvin voit kysellä ihmisiltä jotka tulevat sinua vastaan kaupungilla.
Välittämistä. Pitää välittää ittestä ja muista:) joskus vaan ei löydy helpolla oikeita välineitä näyttää välittämistä. En usko että oon koskaan vihannu ketään. Voin kyllä olla vihastunut jonkun teoista tai käyttäytymisestä. Mutta aika usein tulkihtee ihmisen väärin äkkipikaistuksissaan :D
Mitenkäs oot mennyt ystävälle tekemään niin että on alkanut sua vihaan? Se ei oo ollut sulta sitten ystävyyttä vaan ilkeyttä.
En ole koskaan vihannut. Vihaan vain sitä kun ystävä etääntyi eikä mitään selittänyt. Eli täytyy ajatella, että hän varmaan sitten vihaa minua.
että sille etääntymiselle on syy ja se voi olla sussa.
silloin pitää alkaa hälytyskellojen soida ja pitää pohtia miksi näin.
Yleensä kai ihmiset, ystävät eritoten, ei etäänny noin vaan toisistaan mutta jos niin käy niin kyllä itse ainakin alan hakemaan syytä itsestäni, miten olen ollut häneen nähden, onko etääntymiselle selvä syy olemassa ja jos en pääse selvyyteen niin minä
kyllä kysyn missä piilee syy.
Tuntuu aika oudolta että oletat jotakin mutta et osaa kysyä tai puhua.
Ystävyyteen kuuluu mielestäni puheyhteys.
et mä ite oisin tehnyt jotakin, pahottanut mielen, etc, etc. ei tuu mieleen kysyy??
Ihan ymmärrän,että täytyisi kysyä, mutta ei ole helppo olla yhtä rohkea kuin sinä. Usein olen pohtinut omia tekojani. Olen yrittänyt jotain sanoa, mutta kovin oli vaisun
oloinen ja tunsin etten kelpaa enää seuraksi. Mulla on ihan älytön ikävä.....
kuulu ystävyyteen.
Ei ystävyyden vastakohta ole viha, vaikka onkin etääntynyt, voi silti kaivata ystävää..
Montako taas ?:(
Ystävä voi ihastuu johonkin toisee ja tekosyitä keksien ja jopa silmiinkatsoen vannoo et oot ainut.Silti on sokeena toiseen,puhuu ihmeit ja uskoo et on valehdellut niin mestarillisesti jotta ei kukaan muu tiedä miten kuses on.
Montako mitä?
Niitä !
No mitä niitä???
Kanna vastuusi ja kysy häneltä älä nettipalstalaisilta, se ei ole ystävyyttä.
Paras ystäväkin pettää.
Juu niin petti ja puukotti vielä selkään..
Itse en ole tuntenut vihaa, hetkellistä kiukkua ja pettymystä kylläkin lähinnä itseeni petyin en niinkään häneen, hänhän oli minulle se josta olisin toivonut enemmän itselleni. Minusta ei ollut hänelle enemmäksi.
Tuo sopii kyllä hyvin minuun ja se toimii kun en hänelle kelvannut olen nyt päässyt ns. välinpitämättömyyden tilaan hänen suhteensa ja tiedän että näin on hyvä turhaa elätellä kuvitelmia jostain joten välinpitämättömyys on hyvä ratkaisu, minulle ainakin.
Aikaa se on vaatinut mutta nyt olen omassa yksityisessä elämän lokerossa tyytyväisenä niillä leluilla mitä elämä minulle on heittänyt.
Ystävyys jos tunteet mukana pitkittyessään johtaa usein karikkoihin, mutta toisaalta heille nuoremmille jotka elämään ihmistä etsivät, niin ei ole huono vaihtoehto koittaa löytää sitä elämänsä kumppania ystävien joukosta. Jos hän on kelvannut ystäväksi niin ei syvempi yhteyskään ole mahdotonta ja kunnon ihmissuhde se on intohimon ja alku innostuksen jälkeen parhaimmillaan ystävyyttä joka kasvaa syvenee ja kehittyy.
Omalta kohdaltani sanon että en vaivaudu enää ystävyyteen enkä parisuhde koukeroiden kilpailutukseen, nyt minulla seesteinen vaihe elämässä huono työ ja lyhyet lomat, että täytyy olla tyytyväinen arjen pieniin asioihin ja suunitella ensi kesän lomaksi jotain itselle.
Ystävyys olis omalla kohdallani mahdollista, kun olen ystävyyttä hänelle tavallaan tarjonnut, mutta hän ei tuntunut kaipaavan juuri minun ystävyyttäni. Jos hän minulle ilmoittaisi jotenkin, että seurani kiinnostaa ja haluaisi olla yhteyksissä, niin sitten olis ok. Paremminkin hän on kyllä osoittanut ettei kiinnosta (tekosyynä: ei ole aikaa).
Seksiä, hellyyttä, huomiotasi ja läheisyytäsi. Saankohan koskaan nauttia sinusta mies.
Otapa reippaasti vaikka heti yhteyttä minuun, niin pääset nauttimaan kaikista noista ihan pikapuolin.
Aloitettaisko vaikka sexistä...;)?
En voi ottaa yhteyttä. Hänen on tehtävä se ensimmäinen siirto lähemmälle kanssa käymiselle. Mutta, voi että olisin niin valmis hänen syliinsä.
Ystävät on ihania. Heille on aina läydyttävä aikaa. Ja mielläni olen ystävien parissa.
Ei mahdollisuutta. Vihaan sua kunnes unohdut. Eikä siihen mene kauan - lopetat vaan sen kuvottavuuden tuomisen mun nenäneteen. Paska oot! Joko riittää vai kerjäätkö vielä lisää???
Voi jestas, mitä katkeruutta... Se alkaa näkymään naamasta kohta, kandee kattoi peiliin välillä.
Ei voi tulla ystäväksi mun kanssa, jos on ollut mulle rakas.