Miten se nyt menikään jos on vaikka vakinaista asuntoa ja osoitetta. Eikö silloinkin ole oikeus Kelan työttömyyspäivärahaan ja toimeentulotukeen jos siihen on tarvetta? Asun kavereiden nurkissa mutta kukaan ei halua ottaa minua vakituisesti kirjoilleen asuntoonsa. Postit käyn hakemassa poste restantesta. Lähinnä tarkoitan työttömyystukea koska jos sen saan niin ei ole tarvetta toimeentulotuelle.
Asunnottoman tuet
Asunnoton
42776
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mun käsittääkseni ei ole mahollista aada ja just sen asunnon puutumisen takia.Samoin elämiskuluihin et tuu saamaan sossusta rahaa koska et voi näyttää toteen,että millon maksat kenellekin ja mitä.Ja ethän asu kenenkään luona vakituisesti!
Tää on kuule niin mätä tää järjestelmä ja yhteiskunta,ettei tosikaan.Sellainen ei saa mitään joka tarvitsis ja ne joille ei tarvitsi antaa mitään,saavat kaiken.
Ainii ja jos toimeentulotukea saat niin ei tuu normaalia määrää. Se on alennettua ja jotain tyyliin 240e/kk koska katsotaan ettei tarvitse niin paljon asunnottomana.Jo on logiikka.
Kyllä kai saa koska saahan nuo humputkin rahansa jostain vaikka ovat ilman vakinaista asuntoa.
Pistin asiasta kyselyn Kelaan. Tässä kelasta tullut vastaus minulle ja muillekkin jota asia koskee:
"Asunnoton voi saada työmarkkinatukea. Etuuden saamiseksi täytyy kuitenkin olla jokin paikka, johon posti menee esimerkiksi poste restante. Työmarkkinatuen saajalta saatetaan kysyä asumisselvitystä, jos asuntoa ei ole."
Oikeuskäytäntöä tähän aiheeseen ei löytynyt. Tiedämme että joissakin kunnissa sovelletaan asunnottoman perusosaksi yhteisasujan perusosaa (354,83 euroa), mikäli henkilö oleilee jonkun ystävänsä luona. Tätä perustellaan esimerkiksi sillä, että yksin asuvan perusosaan sisältyy mm informaatiomenoja (20%), jotka yhteistaloudessa majailevalla jakautuvat ja harvoin tilapäisesti majaileva osallistuu esimerkiksi TV-luvan maksuun.
Pelkästään asunnottomuus ei ole riittävä kriteeri asian ratkaisuun. Asiaa voi lähestyä sitä kautta onko ko. asunnoton henkilö jonkun toisen kanssa todellisesti yhteistaloudessa asuva: ovatko ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat yhteiskäytössä? Toimeentulotukilain perustelujen ja toimeentulotukioppaan (s. 60) mukaan tuo 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen 85 %:n perusosa on tarkoitettu sovellettavaksi yhteistaloudessa asuvien aikuisten osalta. Tämän logiikan mukaan, jos ei ole kyse todellisesta yhteistaloudessa asumisesta, tulisi kysymykseen 1 kohdan mukainen täysi perusosa.
Samassa asuinhuoneistossa asumisenhan ei välttämättä merkitse asukkaiden yhteistaloutta. Asia tulee tältäkin kannalta tapauskohtaisesti selvittää ennen päätöksen tekemistä. Asunnoton, vallankin jos hän vaihtaa kortteeria paikasta toiseen, ei todennäköisesti ole rakentanut yhteistä ruokataloutta jonkun heistä luokse.
Lisäksi sosiaalityön tavoitteet, asunnottomuuden vähentämistavoite ja asiakasmyönteinen tulkintaperiaate puhuvat myös täyden perusosan soveltamisen puolesta ainakin rajatapauksissa.