Tämä ei nyt siis liity suoranaisesti äiteihin ,mutta en keksinyt parempaa paikkaa.
Eli lapseni on ylihuomenna menossa toimenpiteeseen mihin joudutaan nukuttamaan.
Olen vähän jännittynyt asiasta, lapsi siis vasta 2 vuotias.
Onko teidän lapsia nukutettu?minkä ikäisinä? Ja miten mennyt?
Onko ollut nukutuksen jälkeen millainen?
Kaikki asiaan liittyvä kiinnostaa, kiitos
Eli lapseni on ylihuomenna menossa toimenpiteeseen mihin joudutaan nukuttamaan.
Olen vähän jännittynyt asiasta, lapsi siis vasta 2 vuotias.
Onko teidän lapsia nukutettu?minkä ikäisinä? Ja miten mennyt?
Onko ollut nukutuksen jälkeen millainen?
Kaikki asiaan liittyvä kiinnostaa, kiitos
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onpa noita nukuteltu,mutta ei ongelmia. Korkeintaan pientä sekavuutta nukutuksen jälkeen, sellainen tokkurainen olo.
Sinun ei kannattaisi turhaan hermoilla, koska se tarttuu lapseenkin. Lapsen on kumminkin tunnettava olonsa mahdollisimman turvalliseksi koko ajan, ettei tule mitään kammomuistoja. Unohtavatkin helpommin, kun on turvallinen aikuinen vierellä koko ajan. Noin pienelle olen hankkinut jotain pientä kivaa lohdutusta, minkä olen antanut sitten nukutuksesta heräämisvaiheessa, niin malttaa odotella rauhassa paikallaan. Kun se pää on vielä hutera, niin tulee helposti kopsuja, jos heti tormaa leikkimään.
Lapsi nukutettiin 1½-vuotiaana ja kaikki meni hyvin. Olin poissa töistä 4 päivää kotona lasta hoitaen.
Poikani nukutettiin 2-vuotiaana korvien putkitusta varten (liimakorva kehittymässä). Oli kaikin puolin todella järkyttävä kokemus.
Pojalla oli aikaisemmin ollut kurkunpääntulehdus, johon oli joutunut lääkärissä hengittämään adrenaliinia. Nukutushan on vastaavanlainen tilanne, jolloin poika oli hysteerinen jo nähdessään maskin. Siinä rauhoteltiin ja hyssyteltiin ja kyllähän poika lopulta nukahti ja minut heivattiin ulos toimenpidehuoneesta.
Paikalla oli useita lapsia kaiketi samaan operaatioon tulossa ja he olivat tokkuraisia ja rauhallisia. Olin ottanut yllätyslelun pojalle mukaan ja luulin sen piristävän.
No, minulle tuotiin hitaasti heräilevä lapsi syliin ja kun hoitaja poistui, siitä se ilo vasta alkoi! Poika karjui ja huusi kuin syötävä heti herättyään. Kirkui ja hakkasi huoneen ovea ja huusi, että haluaa kotiin. Tilanteen teki todella ahdistavaksi se, että muut lapset (3-4 kpl) olivat erittäin rauhallisia ja alkoivat pelätä hekin, kun poikani kirkui ja huusi siihen malliin. Lelukaan ei kelvannut. 1,5 h kesti huutamista ja rauhoittelua, lopulta poika väsähti ja katsoi hoitajan laittamia DVD:itä.
Että semmoinen reissu! Pieni stressi on päällä taas, kun pojalla tulee ikää kohta 6 vuotta ja ne putket ovat edelleen korvissa! Joudumme siis ehkä uudestaan tähän hauskaan operaatioon (hoitajia ja lääkäreitä en mitenkään moiti, he olivat erinomaisia) ja odotan innolla, miten tällä kertaa menee. Tuskin poika itse muistaa mitään, mutta toivottavasti tilanne ei laukaise muistoja. On vähän eri asia pitää kiinni pientä 2-vuotiasta kuin isoa ja voimakasta 6-vuotiasta.
Hui! Meillä siis myös mennään putkittamaan tuon liimakorvan takia. Pysyykö ne putket tosiaan noin kauan korvissa ? Olen ymmärtänyt että pysyisi paljon vähemmän aikaa...
Saako siis äiti olla lapsen vierellä ennen kuin nukahtaa?
Tapahtuuko se nukuttaminen tuon maskin avulla vai miten?
Hei! Sain olla pojan vieressä siihen asti, että nukahti. Naamalle laitettiin maski, johon hengitteli. Tilanne oli kuitenkin melko haastava eli poika kirkui, potki ja itki, kun häntä ahdisti maskin laitto kasvoille. Kun poika nukahti, minun piti heti poistua.
Potkituksen yhteydessä meille kerrottiin, että putket olisivat korvissa n. 3 kk - 1 v. Joillakin vähemmän kuin 3 kk. Tulevat itsestään ulos. Äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa putket ovat pidempään ja ne joudutaan poistamaan. Meillä sitten näköjään niin.
Kaksi kertaa nukutettu, alle vuoden ikäisenä. Nukutushetkellä lapsi oli minun sylissä. Tietysti kun maski laitettiin naamalle, oli itkua, mutta äkkiä se nukutus kuitenkin tapahtui. Heräämisen jälkeen ehkä hiukan tokkurainen, mutta noin pienen kohdalla sujui ihan hyvin, kun otin rinnalle ja imetin. Toivottavasti menee hyvin teilläkin :)