Kirjailijanalun ystävä

Palautteesi tyyliin "tarinasi on umpitylsä" kertoo yhtä paljon sinusta ateljeekriitikkona kuin kaverisi tekstistä. Toivottavasti hän hakee asiantuntevaa palautetta muualta, käy kursseja, lukee oppaita ja kehittyy siihen pisteeseen, johon voi kehittyä. Noihin voit kannustaa häntä, jos haluat hänen onnistuvan unelmassaan.

Onko tämä dekkari vai minkä genren romaani? Luetko yleensä tämän lajityypin kirjallisuutta? Makujahan on joka lähtöön, toinen pitää ja toinen ei. Minua ottaisi päähän jos ystävä ei viitsisi antaa rehellistä palautetta. Tuskin kaverisi poissa tolaltaan menee. Ei sinun mielipiteesi ole mikään korkein totuus. Pelkkä yhden lukijan mielipide.

> Eikä se sävähdyttänyt. Ei sykäyttänyt.

tuollaisia tulee vastaan myös julkaistuissakin...



mikä muuten sai sinut palstalle?

Pitkänkin tekstin voi korjata. Jos sinusta tuntuu (huom. tuntuu!) että teksti ei puhuttele sinua, kerro siitä rehellisesti mutta lyttäämättä täysin. Jos sanot "teksti on umpitylsä" olet jo onnistuneesti rikkonut hyvän kritiikin antamisen ensimmäistä sääntöä: älä lannista. Äläkä odota täydellisyyttä.

Jos haluat todella olla avuksi tälle ystävällesi, kysy valtavasti kysymyksiä. Aina, kun sinusta alkaa vaikuttaa siltä, ettei tarina toimi jostakin kohdin, kysy, kysy, kysy, jolloin pakotat myös ystäväsi ajattelemaan tarinaansa analyyttisesti. Varoisin antamasta ehdotuksia, ellei niitä suoraan pyydetä, koska luovan prosessin täytyy tulla kirjailijasta itsestään. Jos tiedät kirjoja, jotka ovat samaa genreä ja ovat säväyttäneet sinua, jaa ne kaverillesi ja kerro, miksi juuri se kirja on mielestäsi hyvä. Jollet tunne genreä, jossa ystäväsi kirjoittaa, sinun on paras sanoa se suoraan ja lähettää hänet kirjastoon.

On myös yksi sääntö, joka sekä ystäväsi että sinun on tärkeä sisäistää: käsikirjoituksen ensimmäinen versio ei ole koskaan hyvä. Itse asiassa hyvän kirjoittamisen yksi peruspilareista on se, että kun kirjoitat tarinan ensimmäisen kerran paperille, suljet sisäisen editorisi pois ja kirjoitat juuri sen, mistä itse olet innoissasi. Siinä mielessä kuulostaa siltä, että ystäväsi on tehnyt juuri oikein, mutta nyt hänen täytyy ymmärtää, että edessä on vielä valtavasti työtä. Käsikirjoituksen täytyy levätä jonkin aikaa, sitten se täytyy käydä lause kerraltaan läpi. Toimiiko tämä lause? Voisinko sanoa saman paremmin? Onko tekstissä rytmi, joka kuljettaa lukijaa eteenpäin? Minkälaista äänensävyä käytän? Mikä on tekstin tunnelma? Kuvailenko sen sijaan, että kerron? Ovatko henkilöhahmoni tunnistettavissa dialogissa ilman, että nimeän heidät? Ja ennen kaikkea, toimiiko juoni? Kerronko, mitä haluan kertoa? Mitä minun pitäisi poistaa? (Vihje: aina pitää poistaa jotakiin.) Voit ehdottaa ystävällesi, että hän tiivistää jokaisen luvun sisällön yhteen ainoaan lauseeseen. Jos hänellä on vaikeuksia tehdä niin, hänen tarinansa luultavasti rönsyilee ja kaipaa tarkan analyysin siitä, miksi se on kokonaisuudelle merkittävä.

Vasta, kun pystyy katsomaan tekstiään objektiivisesti on valmis päästämään siitä irti. Siinä ei kuitenkaan ole mitään vikaa, että hän haluaa näyttää, miten pitkälle on päässyt. Muokkausten välillä käsikirjoituksen on hyvä käydä niin usean nähtävillä kuin mahdollista. Eikä tärkeää ole vain sen mielenkiintoisuus, vaan myös tekniikka, kuten kielioppi, kappalejako ja kielen monimuotoisuus.

Näytä tämä kirjoitus hänelle. Kyllä jokainen arvostaa rehellistä mielipidettä, luulisin ainakin. Jos minä saisin tuommoisen kritiikin niin luultavasti se ei tulisi yllätyksenä. Ehkä olisin itsekin arvellut että tarina on tylsä ja siitä voisi lähteä tekstin parantelu liikkeelle hyvinkin mukavasti sinua mielessäni manatessa.

Ehdota muutaman kuukauden irtiottoa käsikirjoituksesta. Sitten ystäväsikin ehkä huomaa paremmin tekstinsä puutteet. Aivan hyvin voi myös sanoa että alku ei houkuttele jatkamaan, voisiko siihen keksiä jonkun koukun tai kirjoittaa uudestaan. Luulen kyllä että umpitylsä ei kovallakaan työllä muuksi muutu, mutta onhan tietysti se mahdollisuus että lukija vain oli väärä mutta mutta
oikeasti?

Kuinka paljon kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa tylsän käsikirjoituksen muokkaamiseen jos siinä ontuu melkeinpä kaikki? Samaistumisen ongelmia on vaikeaa korjata ilman kokonaan uusiksi kirjoittamista.

Vaikea tilanne, jos olet lupautunut henkiseksi tueksi ja sitten joudutkin lapioimaan lunta tupaan... Kaikki eivät suhtaudu kritiikkiin yhtä ammattimaisesti kuin Mrlw eli ystävyys voi joutua koetukselle, ellei kyseessä ole kokenut kirjoittaja.

Sait kyllä hyviä vastauksia. Ymmärsinkö oikein, ettet ole vielä sanonut mitään?Jos olisin tilanteessasi, ottaisin johtotähdeksi tuon neuvon, jossa korostetaan, että tämä on vain yksi mielipide, hae muita mielipiteitä maksullisesta arvostelupalvelusta. Yksityiskohtiin ei kannata mennä, jos tekstistä ei löydy mitään kannustavaa sanottavaa. Onneksi kenenkään kirjoitusharrastus ja kehittyminen ei ole kenenkään yhdestä mielipiteestä kiinni.

Palautteen antaminen on taitolaji. Miten antaa rakentava ja rehellinen palaute ilman, että toinen loukkaantuu, masentuu, pillahtaa itkuun tai ripustaa itsensä niskakeinuun? Aloita hyvistä seikoista:

Jos tekstistä on löydettävissä edes jotain hyvää, kaiva se esiin (vaikka väkisin). Aina on olemassa jotain, jonka voi nostaa esiin positiivisessa valossa. Kerro, jos jokin tietty yksittäinen kohtaus tempaisee mukaansa. Kerro, jos pidit jostain kuvailusta tai yksityiskohdasta, lauseesta tms. Onko joku henkilöhahmo kiinnostava? Mikä osa juonesta toimii? Onko rakenne edes jollain tavoin sujuva? Hae positiiviset asiat ja esimerkit ja kerro ne.

Toisessa vaiheessa kerro puutteet, mutta älä lyttää. Kerro miksi lukeminen tökki, anna esimerkkejä. Palautteen antajan tulee myös osata antaa kehitysehdotuksia. Virheen osoittaminen on turhauttavaa, jos ei osaa antaa neuvoja sen korjaamiseksi. Itse olen sitä mieltä, että jos pyytää palautetta on sen oltava rehellistä. Katkera pala on vain nieltävä ja kestettävä, jos huomaa ettei toinen tekstistä pidä. Rehellinen siis pitää olla ilman muuta. Selkään taputtelijoilta ja pään silittäjiä löytyy kaikille. Kehut eivät kuitenkaan auta kehittymään. Toiset ovat herkempiä arvostelulle kuin toiset.

Tuosta omaperäisyydestä sanoisin vielä, että suurin osa kirjoista toistaa samaa tuttua kaavaa. Etenkin dekkarit, joissa ensin tapahtuu murha, sitten paikalle astelevat tutkijat ja lopussa syyllinen selvitetään. Ei sen murhan tarvitse olla niin omaperäinen. Päähän ampuminen on ihan yhtä käytetty kuin kaikki muutkin myrkyttämiset ja betoniin valamiset. Homman ydin on se, kuinka teksti on kirjoitettu ja kuinka mielenkiintoisia henkilöhahmot ovat…

Palautteen antaminen on kyllä taitolaji.
Minä olen ollut niillä kirjoittamiskursseilla, joilla on kaikenlaisia ja -tasoisia palautteiden antajia.
Hauskimpia ovat ne ammattipalauttajat, siis ihan oikeasti ne terävät tyypit. Niilläkin menee välillä ihan diipadaapa,
esmes tulee palautetta tyyliin:
no mutta ethän sä näin voi kirjoittaa !

hehehhhh.............. ai miksen voi ???

Hauskaa!

En voi mitään sille, mutta mielestäni koko juttu on provo.

Pohdintaa: Voisiko olla, että ketjun aloittaja on itse sen kässärin kirjoittaja :)?

> Kukaan ei kauhistu siitä, että henkilöä on ammuttu päähän

ei kai, mutta ne jotka väkivaltaviihteestä jotain ymmärtää,
osaa "arvostaa" sellaista :-) / :-(
se on kai sitä empatiaa??? henkilöhahmoihin samaistumista

Jos se on huono se on huono. Ei se hymistelemällä parane. Olen itsekin ollut kirjoittajapiirissä jossa kaikki vain kehuivat toistensa juttuja, mitä hyötyä siitä on?
Olin itse samassa tilanteessa, en osannut pitää naamaani kiinni vaan haukuin tekeleen melko lailla totaalisesti, no yritin jonkun kananugetin hyvääkin keksiä ja oli niitä nyt pari - kirjoittaja sitten vain kielsi kaiken kritiikin, että ihan hyvä ehkä niin.

Kritiikiksi ei siis kuitenkaan lasketa sitä että "oli huono", kerro mistä et pitänyt, järkevästi.
Aina kannattaa suositella että joku muukin lukee sen, koska makuja on kuitenkin monia.

Minulla olisi yksi teksti, jonka haluaisin laittaa jonnekin luettavaksi. Se on jo vanha ja lojunut kauan laatikossa. Se teksti vain syntyi niihin aikoihin kun Neuvostoliitto hajosi ja kertoo siitä eräänlaisen sadun muodossa. Haluaisin jotain kommentteja. Minne voisin laittaa sen?

Arvostelupalveluun ehkä. Onhan niitä esim. Nvl ja muitakin. Maksaa mutta ammattilaisen mielipide on hyödyllinen.