Olen pohtinut samaa aihetta aiemminkin, ja kun on vaikuttanut niin mahdottomalta löytää kasvattajaa joka voisi myydä pennun metsästämättomään mutta muuten aktiiviseen kotiin, olen sen aina myös painanut unohduksiin. Mutta aina eri rotuja läpi käydessäni päädyn kuitenkin lopulta jämptiin:siinä yhdistyy kaikki, terveydestä ja sopivan itsenäisestä "pystykorvan" luonteesta ulkonäköön (muuten ottaisin todennäköisesti akitan, mutta terveystilanne ja sisäsiittoisuus ovat saaneet minut toisiin ajatuksiin sen rodun suhteen).
Ja nyt tuli tuo jämtti taas mieleen, koska tunnen kuitenkin useita norjanharmaita jotka ovat metsästämättömissä kodeissa ja tuli mieleen, että miksi jämtti olisi tässä suhteessa niin erilainen siihen verrattuna, kun ne kaksi ovat muuten läheisiä sukulaisrotuja?
Lisäksi selaillessani joitain keskusteluja löysin ainakin itäsiperianlaikapuolelta sellaisiakin mielipiteitä ihan itälaikan harrastajien suusta, että kyllä laika voi sopeutua metsästämättömäänkin kotiin. Itälaika on siis toinen rotu, joka kiinnostaa jämptin lisäksi.
Mutta mikäli jämtti on mahdollista hankkia ilman että sillä metsästää, kaipaisin todella vinkkejä siitä mitä kautta tälläisen kasvattajan tosiaan löytää joka pennun voi myydä muuten aktiiviselle ulkoihmiselle.
Jämtlanninpystykorva ei metsästävään kotiin
23
6718
Vastaukset
- Miksi et
ota aikuista? Kaikki jämyt eivät varmasti toimi metsällä kuin käkikellot kuten varmaan mikään muukaan koissu ole 100%. Joten joku metsällä jo käynyt nuori haukku olisi onnenomiaan saadessaan perheen jossa ei tarvitse metsästää mutta jossa kuitenkin ymmärretään metsästyskoiran erityispiirteet ja pidetään huoli muutenkin että saa tarpeensa toteuttaa.
Kun ottaa jo aikuisemman, se on todennäköisesti oppinut sisäsiistiksikin joten sen pissikakkirumban joka tulee pennun mukana voi unohtaa. Ja yhtälailla se murkkuikäinen koira hermoja koettelee, tuli se sitten kodinvahettajana tai ihan hauvavauvana.- pentu varmempi
"Kun ottaa jo aikuisemman, se on todennäköisesti oppinut sisäsiistiksikin joten sen pissikakkirumban joka tulee pennun mukana voi unohtaa."
-Mutta kun ei koiran taustoista mitään tiedä, ei voi olla varma millainen se on luonteeltaan. Moni hylkää metsästyskoiransa esim. koira-aggression vuoksi (mutta ei kerro siitä myynti-ilmoituksessa). Kun itse kasvattaa koiran pennusta asti, saa siitä suuremmalla todennäköisyydellä sellaisen kuin haluaa. Tuttuni hankki aikuisen cockerspanielin muka edellisperheen koira-allergian takia, mutta paljastuikin, että se cockeri olikin aggressiivinen muille koirille, ei antanut hoitaa turkkiaan ym. oli huonosti koulutettu, vaikka ilmoituksessa sitä kehuttiin kiltiksi. - No jaa
pentu varmempi kirjoitti:
"Kun ottaa jo aikuisemman, se on todennäköisesti oppinut sisäsiistiksikin joten sen pissikakkirumban joka tulee pennun mukana voi unohtaa."
-Mutta kun ei koiran taustoista mitään tiedä, ei voi olla varma millainen se on luonteeltaan. Moni hylkää metsästyskoiransa esim. koira-aggression vuoksi (mutta ei kerro siitä myynti-ilmoituksessa). Kun itse kasvattaa koiran pennusta asti, saa siitä suuremmalla todennäköisyydellä sellaisen kuin haluaa. Tuttuni hankki aikuisen cockerspanielin muka edellisperheen koira-allergian takia, mutta paljastuikin, että se cockeri olikin aggressiivinen muille koirille, ei antanut hoitaa turkkiaan ym. oli huonosti koulutettu, vaikka ilmoituksessa sitä kehuttiin kiltiksi.Koirahan voi olla kiltti vaikkei olisi koulutettukaan. Ja kiltteyttä on monenasteista kuten kiltteyttä ihmisiä kohtaan ja kiltteyttä lajitovereita kohtaan. No jämy nyt tuskin on kiltti ainakaan saaliseläimiä kohtaan ja sitä tuskin sentään odotat. Mutta siihen kiltteyteen voi toki vaikuttaa kouluttamalla. Näin varmaan teki myös tuttavasi?
Ei se jos on aggressiivinen perusvire luonteessa, katoa sillä että pennusta saakka kouluttaa itse. Ja sen saa kyllä aikuisellakin koiralla pysymään kurissa kunhan sen kouluttaa. Uusi paikka ja uudet tavat uusinen ihmisineen on saattanut tuon tuttusi cockerinkin aggren laukeamaan muutosta aiheutuneen stressin vuoksi, ei sitä välttämättä edellinen omistaja edes tiennyt. Vaikka tuo allergia on niin yleinen tekosyy luopumiselle että tietoisuus on hyvin ollut mahdollistakin.
Itsellä on suomipystis josta luovuttiin nimenomaan aggren vuoksi lapsiperheestä, nyt koira on aika normaali, välinpitämätön lapsia kohtaan, vaikka tietyissä tilanteissa saakin olla varovainen(lähinnä humalaisten aikuisten). Oli remmiräyhäri mutta nyt tulee toimeen lähes kaikkien muiden kanssa, vain juoksunarttujen aikaan tulee usein ylilyöntejä ja mielellään matsaisi toisten uroiden kanssa. Kaikenkaikkiaan olen saanut siitä todella hyvän ja toimivan koiran tarpeisiini. Hyvä seuralainen joka tosin paukkuarka. - pentu varmempi
No jaa kirjoitti:
Koirahan voi olla kiltti vaikkei olisi koulutettukaan. Ja kiltteyttä on monenasteista kuten kiltteyttä ihmisiä kohtaan ja kiltteyttä lajitovereita kohtaan. No jämy nyt tuskin on kiltti ainakaan saaliseläimiä kohtaan ja sitä tuskin sentään odotat. Mutta siihen kiltteyteen voi toki vaikuttaa kouluttamalla. Näin varmaan teki myös tuttavasi?
Ei se jos on aggressiivinen perusvire luonteessa, katoa sillä että pennusta saakka kouluttaa itse. Ja sen saa kyllä aikuisellakin koiralla pysymään kurissa kunhan sen kouluttaa. Uusi paikka ja uudet tavat uusinen ihmisineen on saattanut tuon tuttusi cockerinkin aggren laukeamaan muutosta aiheutuneen stressin vuoksi, ei sitä välttämättä edellinen omistaja edes tiennyt. Vaikka tuo allergia on niin yleinen tekosyy luopumiselle että tietoisuus on hyvin ollut mahdollistakin.
Itsellä on suomipystis josta luovuttiin nimenomaan aggren vuoksi lapsiperheestä, nyt koira on aika normaali, välinpitämätön lapsia kohtaan, vaikka tietyissä tilanteissa saakin olla varovainen(lähinnä humalaisten aikuisten). Oli remmiräyhäri mutta nyt tulee toimeen lähes kaikkien muiden kanssa, vain juoksunarttujen aikaan tulee usein ylilyöntejä ja mielellään matsaisi toisten uroiden kanssa. Kaikenkaikkiaan olen saanut siitä todella hyvän ja toimivan koiran tarpeisiini. Hyvä seuralainen joka tosin paukkuarka.Ei se cockerspanieli ole muuttunut siitä kuin vain hiukan lempeämmäksi, mutta tuttavani eivät silti hyväsydämisyyttään raaski hylätä sitä. Minulle on kumminkin jäänyt sellainen tunne, että aikuisia koiria laitetaan usein myyntiin valesyistä, jotta päästään luonnevikaisesta koirasta eroon ja voidaan hommata uusi tilalle. Itse en ottaisi koiraa, jota en ole pennusta asti tuntenut.
Ei millään pahalla, hyvällähän sinä vain mielipiteesi esille tuot, mutta minä olen jotenkin ennakkoluuloinen kiertolaiskoirista, kuten niiden omistajien rehellisyydestä. Ihmisluonnossa huijaaminen/itsekkyys on itsestäänselvästi yleistä. - jämthund
No jaa kirjoitti:
Koirahan voi olla kiltti vaikkei olisi koulutettukaan. Ja kiltteyttä on monenasteista kuten kiltteyttä ihmisiä kohtaan ja kiltteyttä lajitovereita kohtaan. No jämy nyt tuskin on kiltti ainakaan saaliseläimiä kohtaan ja sitä tuskin sentään odotat. Mutta siihen kiltteyteen voi toki vaikuttaa kouluttamalla. Näin varmaan teki myös tuttavasi?
Ei se jos on aggressiivinen perusvire luonteessa, katoa sillä että pennusta saakka kouluttaa itse. Ja sen saa kyllä aikuisellakin koiralla pysymään kurissa kunhan sen kouluttaa. Uusi paikka ja uudet tavat uusinen ihmisineen on saattanut tuon tuttusi cockerinkin aggren laukeamaan muutosta aiheutuneen stressin vuoksi, ei sitä välttämättä edellinen omistaja edes tiennyt. Vaikka tuo allergia on niin yleinen tekosyy luopumiselle että tietoisuus on hyvin ollut mahdollistakin.
Itsellä on suomipystis josta luovuttiin nimenomaan aggren vuoksi lapsiperheestä, nyt koira on aika normaali, välinpitämätön lapsia kohtaan, vaikka tietyissä tilanteissa saakin olla varovainen(lähinnä humalaisten aikuisten). Oli remmiräyhäri mutta nyt tulee toimeen lähes kaikkien muiden kanssa, vain juoksunarttujen aikaan tulee usein ylilyöntejä ja mielellään matsaisi toisten uroiden kanssa. Kaikenkaikkiaan olen saanut siitä todella hyvän ja toimivan koiran tarpeisiini. Hyvä seuralainen joka tosin paukkuarka.Kiitos neuvosta. Itseä ei periaatteessa haittaa vaikkei tulisi muiden koirienkaan kanssa toimeen koska koirapuistoilu ei ole itselle välttämättömyys, eihän se ensin pitkään harkitsemani akitakaan normaalisti olisi mikään kaikkien kaveri ollut. Ja muita lemmikkejä en omista eikä ole aikomuksenakaan hankkia, kun koira on ainoa joka kiinnostaa niin paljon että sellaisen haluaa omistaa joten riistavietillä ei tosiaan ole merkitystä.
- jämthund
No jaa kirjoitti:
Koirahan voi olla kiltti vaikkei olisi koulutettukaan. Ja kiltteyttä on monenasteista kuten kiltteyttä ihmisiä kohtaan ja kiltteyttä lajitovereita kohtaan. No jämy nyt tuskin on kiltti ainakaan saaliseläimiä kohtaan ja sitä tuskin sentään odotat. Mutta siihen kiltteyteen voi toki vaikuttaa kouluttamalla. Näin varmaan teki myös tuttavasi?
Ei se jos on aggressiivinen perusvire luonteessa, katoa sillä että pennusta saakka kouluttaa itse. Ja sen saa kyllä aikuisellakin koiralla pysymään kurissa kunhan sen kouluttaa. Uusi paikka ja uudet tavat uusinen ihmisineen on saattanut tuon tuttusi cockerinkin aggren laukeamaan muutosta aiheutuneen stressin vuoksi, ei sitä välttämättä edellinen omistaja edes tiennyt. Vaikka tuo allergia on niin yleinen tekosyy luopumiselle että tietoisuus on hyvin ollut mahdollistakin.
Itsellä on suomipystis josta luovuttiin nimenomaan aggren vuoksi lapsiperheestä, nyt koira on aika normaali, välinpitämätön lapsia kohtaan, vaikka tietyissä tilanteissa saakin olla varovainen(lähinnä humalaisten aikuisten). Oli remmiräyhäri mutta nyt tulee toimeen lähes kaikkien muiden kanssa, vain juoksunarttujen aikaan tulee usein ylilyöntejä ja mielellään matsaisi toisten uroiden kanssa. Kaikenkaikkiaan olen saanut siitä todella hyvän ja toimivan koiran tarpeisiini. Hyvä seuralainen joka tosin paukkuarka.Ai niin, se piti lisätä että kun sinulla on käsittääkseni toinen pohjoismaalainen metsästyspystykorva eli se suomenpystykorvasti seurakoirana, niin oliko se aiemmin tottunut metsästämään vai oliko se pennusta pitäen kasvatettu seurakoiraksi? Ymmärrän että tämäntyyppinen rotu on helpompi hankkia muuhun kuin metsästystarkoitukseen vasta joskus vuoden vanhana yms. koska vasta silloin paljastuu se mistä ei ole metsäkoiriksi, mutta ajatus pennusta on jollain tapaa mieleisempi. Toki jos jostain sattuisi sopiva koira vastaan tulemaan, se "vuosikas"kin kelpaa.
- Luulen että
jämthund kirjoitti:
Ai niin, se piti lisätä että kun sinulla on käsittääkseni toinen pohjoismaalainen metsästyspystykorva eli se suomenpystykorvasti seurakoirana, niin oliko se aiemmin tottunut metsästämään vai oliko se pennusta pitäen kasvatettu seurakoiraksi? Ymmärrän että tämäntyyppinen rotu on helpompi hankkia muuhun kuin metsästystarkoitukseen vasta joskus vuoden vanhana yms. koska vasta silloin paljastuu se mistä ei ole metsäkoiriksi, mutta ajatus pennusta on jollain tapaa mieleisempi. Toki jos jostain sattuisi sopiva koira vastaan tulemaan, se "vuosikas"kin kelpaa.
se oli otettu seurakoiraksi alunpitäen. Tilanne oli kai se että isännän jouduttua matkatöihin vastuu koirasta jäi äidille jolla oli muutenkin muksujen kanssa duunia. Siksi se koiran koulutuskin jäi niillä vähän puolitiehen. Ei sille kauheasti metsästyshommia ainakaan oltu opetettu. Aika nuorena huomasin että se oli paukkuarka mutta en tiedä miten metsästäjät sitten kouluttavat koiransa sopeutumaan pamauksiin. Ehkä olisi vain pitänyt kulkea ampumaradoilla totuttamassa. Ilman paukkuarkuutta niin ehkä tästä yksilöstä olisi tullut metsällä hyvinkin toimiva, mene ja tiedä. Viettiä on, ja niitä saa minun puolestani toteuttaa. Itseasiassa aika koominen tilanne saada komea hirvilehmä pysähtymään fleksissä olevan koiran kanssa. Olisipa ollut kamera mukana tuolloin.
Päädyitpä nyt kumpaan tahansa, pentuun tai aikuiseen, niin varaudu henkisesti siihen että elukoiden varalta joudut sitten kulkemaan silmät selässäkin ja opettamaan ne käskyt mitä annat hiukan eri tavalla kuin mitä normiseurakoiralle. Saadaksesi ne pysymään selkäytimessä joka tilanteessa. Kun koira tuntee tien puolet ja olet saanut jopa noudattamaan pyyntöjäsi, niin sitä voi hyvin kuljettaa vaikka fleksissä mutta seis-käskyn noudattaminen on tärkein asia mitä koiralle voit opettaa. Se pelastaa hengen kun kani ryntää edestänne ajoradalle.
- rfrffrfr
Aika hankalaa löytää jämtlanninpystykorvan kasvattajaa, joka ei vaadi metsästää luovuttamansa koiran kanssa.
- jämthund
Tätä juuri "pelkäsinkin". En tiedä onko norjanharmaan kanssa sitten moinen helpompaa, koska kuitenkin tunnen useamman jolla on sellainen pennusta asti ollut kotikoirana. Yksi on lapsuudenkaverini entisen luokkalaisen koira, jonka n. 11-12-vuotiaana sai. Toinen oli isotätini koira, joka tosin ei saanut ansaitsemaansa hoitoa muutenkaan (suurosan ajasta ollessaan ulkona oli pihan perällä ketjussa kiinni eikä saanut juurikaan liikuntaa) joten sen luovuttaminen ei-metsästävälle ihmiselle nyt sattui tässä tapauksessa olemaan virhe... Koira kuitenkin pysyi isotädilläni aina hänen kuolemaansa asti minkä jälkeen se vasta lopetettiin eli ei ilmeisesti muuttunut aggressiiviseksi tai muutenkaan ongelmalliseksi, vaikka hoitoa rankasti laimiinlyötiinkin (tämä ei nyt sitten tarkoita, että siltikään hyväksyisin sen laiminlyönnin!).
Norjanharmaa kiinnostaa kyllä periaatteessa paljon vähemmän kuin se ihannerotu jämpti, mutta käsittääkseni ovat kuitenkin luonteeltaan pääpiirtein aika samanlaisia? Ulkonäkö kuitenkin on se viimeiseksi tärkein seikka, kunhan on muutoin terve ja sopivanluonteinen rotu, ja ymmärtääkseni suurimmat erot noilla kahdella on juuri ulkonäössä (harmaa ei mielestäni ole yhtä kaunis, mutta makuasia sekin) ja koossa. - Katsopas tämä
jämthund kirjoitti:
Tätä juuri "pelkäsinkin". En tiedä onko norjanharmaan kanssa sitten moinen helpompaa, koska kuitenkin tunnen useamman jolla on sellainen pennusta asti ollut kotikoirana. Yksi on lapsuudenkaverini entisen luokkalaisen koira, jonka n. 11-12-vuotiaana sai. Toinen oli isotätini koira, joka tosin ei saanut ansaitsemaansa hoitoa muutenkaan (suurosan ajasta ollessaan ulkona oli pihan perällä ketjussa kiinni eikä saanut juurikaan liikuntaa) joten sen luovuttaminen ei-metsästävälle ihmiselle nyt sattui tässä tapauksessa olemaan virhe... Koira kuitenkin pysyi isotädilläni aina hänen kuolemaansa asti minkä jälkeen se vasta lopetettiin eli ei ilmeisesti muuttunut aggressiiviseksi tai muutenkaan ongelmalliseksi, vaikka hoitoa rankasti laimiinlyötiinkin (tämä ei nyt sitten tarkoita, että siltikään hyväksyisin sen laiminlyönnin!).
Norjanharmaa kiinnostaa kyllä periaatteessa paljon vähemmän kuin se ihannerotu jämpti, mutta käsittääkseni ovat kuitenkin luonteeltaan pääpiirtein aika samanlaisia? Ulkonäkö kuitenkin on se viimeiseksi tärkein seikka, kunhan on muutoin terve ja sopivanluonteinen rotu, ja ymmärtääkseni suurimmat erot noilla kahdella on juuri ulkonäössä (harmaa ei mielestäni ole yhtä kaunis, mutta makuasia sekin) ja koossa.apulasta löytyisi nyt jämpti haukku sinulle
http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/apula/apula.pl?1
tänään jätetty ilmoitus. - jämthund
Katsopas tämä kirjoitti:
apulasta löytyisi nyt jämpti haukku sinulle
http://www.lemmikkipalstat.net/cgi-bin/apula/apula.pl?1
tänään jätetty ilmoitus.Hei,
Kiitos linkistä, vähän vaan mietin että toivookohan myyjä kuitenkin metsästävää kotia koska siinä ei mainittu että luovuttaisiin huonojen metsästystaipumusten vaan ajanpuutteen vuoksi. Toisaalta eihän siinä mainittukaan esim. saavutettuja metsästystuloksia, kuten yleensä hyviä hirvikoiria myytäessä tehdään, joten paras varmaan että ainakin kysäisen mihin tarkoitukseen koira on saatavissa. - Ellet saanut jo
jämthund kirjoitti:
Hei,
Kiitos linkistä, vähän vaan mietin että toivookohan myyjä kuitenkin metsästävää kotia koska siinä ei mainittu että luovuttaisiin huonojen metsästystaipumusten vaan ajanpuutteen vuoksi. Toisaalta eihän siinä mainittukaan esim. saavutettuja metsästystuloksia, kuten yleensä hyviä hirvikoiria myytäessä tehdään, joten paras varmaan että ainakin kysäisen mihin tarkoitukseen koira on saatavissa.tuota edellistä josta linkkasin, ja siten omista jo jämptiä, niin nyt kannattaa käydä apulassa jälleen. Nimittäin äsken bongasin sieltä annetaan/rekisteröidyt-osiolta pari päivää vanhan ilmon 5-vuotiaasta uroksesta joka näyttää olevan juuri sellainen ei-metsällä-toimiva, josta alussa mainitsin. Haukkuu hirveä kyllä kun vaan huvittaa ja usein siis ei. Joten ehkä tässä?
- ihanakoira1
mie löysin apulasta jämpti mixin ... en itsekkään ole hankkinut sitä metsästyskoiraks ja on aivan ihana seura koirana
- Ofe
Meillä on kolme jämttiä, ovat kyllä luonteeltaan maailman ihanimpia koiria! Yksi niistä tuli meille parivuotiaana, ja kyllä koulutus onnistuu vanhemmallekin koiralle. Meillä myös 2 v. tyttö, ja nämä koirat rakastavat lapsia yli kaiken. Jämttit ovat niin aliarvostettuja, vaikka ovat oikeasti todella hyväluonteisia lemmikkejä myös.
- sulorebell
Kyllä jämptin voi ottaa ei-metsästävään kotiin. Tunnen 4-vuotiaan jämpti uroksen, joka sopeutuisi elämään ilman metsästystä, mutta sillä metsästetään.
- Rommitus
Jämpti sopeutuu seurakoiraksi kyllä mitä mainioiten, mutta on varmasti hankalaa löytää sopivaa kasvattajaa/pentua. Toivottavasti löydät sopivan pennun! Itse kävin pari viikkoa sitten metsästys-/seurakoiraksi ko. rodun edustajan hakemassa; ei se metsästyskausi kestä kuin max. 4kk vuodesta. Ymmärrän hyvin, miksi haluat pennusta lähtien kasvaattaa; nuo 2-3 vuotiaat metsästykseen kelpaamattomat, annettavat koirat ovat yleensä kasvaneet tarhaoloissa, joten eivät välttämättä ole sisälle kovin helposti oppivia. Metsästäjien keskuudessa liikkuu ikävä kyllä vieläkin sellainen harhaluulo, että koiran pitää "karaistua" tarhassa, että se kelpaa metsälle.
Itälaikaa en suosittele seurakoiraksi kohtuu arvaamattoman ja varautuneen luonteen vuoksi, jämpti olisi varmasti näistä skandinaavisista metsästyspystykorvista paras. Mikä estää etsimästä sopivaa sekarotuista pentua? Toinen puoli jämptiä ja toinen jotain muuta? Sellaisia luulisi luovutettavan muihinkin kuin metsästäviin koteihin.
Onnea pennun etsintään!- koiraihminen
Jämpti on mitä parhain kotikoira. Itsellä on kokemusta nyt 14 vuotiaasta uroksesta. Nuorempana oli mitä parhain hirvikoira, perhetilanteen muuttuessa on ollut pelkästään kotikoirana jo monta vuotta. Viihtyy sisällä ja ulkona. On tullut hyvin toimeen omien kolmen suomenpystykorvan kanssa, joista jo aika jättänyt. Vanhan kissan kanssa erinomainen kaveri ja nyt aikuisena kotiimme tulleen aluksi aran kissan kanssa tulevat toimeen loistavsti, toistensa neniä haistelevat päivittäin Jämptin käytös auttoi arkaa kissaa kotiutumaan hyvin uuteen kotiin. Myös vieraiden koirien kanssa ei koskaan ole ollut mitään ongelmaa. Mitä parhain luonne :)
- pike3vee
koiraihminen kirjoitti:
Jämpti on mitä parhain kotikoira. Itsellä on kokemusta nyt 14 vuotiaasta uroksesta. Nuorempana oli mitä parhain hirvikoira, perhetilanteen muuttuessa on ollut pelkästään kotikoirana jo monta vuotta. Viihtyy sisällä ja ulkona. On tullut hyvin toimeen omien kolmen suomenpystykorvan kanssa, joista jo aika jättänyt. Vanhan kissan kanssa erinomainen kaveri ja nyt aikuisena kotiimme tulleen aluksi aran kissan kanssa tulevat toimeen loistavsti, toistensa neniä haistelevat päivittäin Jämptin käytös auttoi arkaa kissaa kotiutumaan hyvin uuteen kotiin. Myös vieraiden koirien kanssa ei koskaan ole ollut mitään ongelmaa. Mitä parhain luonne :)
Ovatko jämtlantilaisurokset luonnostaan varautuneita/vihaisia muita uroksia kohtaan? Lueskelin tätä ketjua, ja allekirjoitan muuten sen luonteenpiirteet, mutta meillä asustava jämtti rähisee lähes poikkeuksetta muille uroksille. Nartuille taas esitellään niin ihastunutta yli-innokasta sulhasta että tehdään mitä temppuja vaan ja haukahdellaan kimakasti ja melkein lauletaan...
- Ei se oikeastaan
pike3vee kirjoitti:
Ovatko jämtlantilaisurokset luonnostaan varautuneita/vihaisia muita uroksia kohtaan? Lueskelin tätä ketjua, ja allekirjoitan muuten sen luonteenpiirteet, mutta meillä asustava jämtti rähisee lähes poikkeuksetta muille uroksille. Nartuille taas esitellään niin ihastunutta yli-innokasta sulhasta että tehdään mitä temppuja vaan ja haukahdellaan kimakasti ja melkein lauletaan...
ole vihaisuutta vaan urosten kilpailuhenkeä parhaista nartuista. Eli sun koirallasi on hyvät geenit ja niitä haluaisi jakaa, joten siksi käyttää aikaa ja energiaa narttujen vikittelemiseen. Ja vastaavasti kilpailevien urosten häätämiseen. Tuo mun suomipystis on ihan samanlainen. Seuraahan muuten onko millaisia eroja narttujen kanssa juoksuaikaan. Meillä ainakin näyttäisi jotkut nartut saavan olla juoksuissaankin ihan rauhassa ja joihinkin käytetään hirveästi aikaa ja energiaa vikittelyyn. Väittäisin että morsiusehdokkaista ne joihin sitä aikaa käytetään ja oodeja veisataan, niin tuottaisi parhaat mahdolliset jälkeläiset.
- Vieras8
Ei se oikeastaan kirjoitti:
ole vihaisuutta vaan urosten kilpailuhenkeä parhaista nartuista. Eli sun koirallasi on hyvät geenit ja niitä haluaisi jakaa, joten siksi käyttää aikaa ja energiaa narttujen vikittelemiseen. Ja vastaavasti kilpailevien urosten häätämiseen. Tuo mun suomipystis on ihan samanlainen. Seuraahan muuten onko millaisia eroja narttujen kanssa juoksuaikaan. Meillä ainakin näyttäisi jotkut nartut saavan olla juoksuissaankin ihan rauhassa ja joihinkin käytetään hirveästi aikaa ja energiaa vikittelyyn. Väittäisin että morsiusehdokkaista ne joihin sitä aikaa käytetään ja oodeja veisataan, niin tuottaisi parhaat mahdolliset jälkeläiset.
Minulla on ollut aikanaan jämpti seurakoirana. Aivan ihana luonne ja tuli lasten, ihmisten ja toisten koirien kanssa hyvin toimeen. Kävimme usein metsälenkeillä, joista koira nautti. Koira oli ikäänkuin näkymättömän narun päässä, ei mennyt omistajasta liian kauas ja tuli kutsuttaessa takaisin. Aluksi Jämpti oli meillä kerrostaloasunnossa, sitten maalla, sopeutui molempiin hyvin. Maalla se joskus saattoin käydä haukkumassa hirveä, mutta aikansa haukuttuaan tuli sitten takaisin. Jos koiraa voi sanoa viisaaksi, niin mielestäni Jäpmti on sellainen. Jäptillä on voimakas metsästysvietti ja se on onnellisimmillaan kun saa tehdä sitä mistä tykkää, mutta jos omistajalla on mielikuvitusta, voi sille keksiä sopivia harjoitteita ilman metsästystäkin. Miedän koira oli ainakin erittäin seurallinen ja hauskana yksityiskohtana voin mainita, että se hymyili kuten ihmiset:)
- tervevaan
Vanha aihe, mutta vastataanpa silti.
Jos et metsästä, käytä koiraa haukkukokeissa. Hanki tuomarikortti, vaatii yhdenpäivän kurssin ja kolme harjoittelupäivää kokeissa. Kun olet muille hirvikoiraihmisille tuomarina, niin voit pyytää heitä tuomareiksi kun viet oman koirasi kokeisiin.
Voit hankkia metsästyskortin ja liittyä johonkin seuraan ja kertoa ettet ammu mitään vaan haluat vain harjoittaa koiraasi heidän maillaan. Toki suosittelen että vastavuoroisesti osallistut talkoisiin ja ehkä tarjoudut antamaan koiran käyttöön hirven metsästyksessä. Voit toimia itse vaikka koiran ohjaajana.
Jospa näistä olisi jollekin apua, - KoiranomistajaAgatha
Miksi ei jämlanninpystykorvaa voisi laittaa ei metsästävään kotiin varsinkin jos koti on aktiivinen muulla tavalla. En usko että se siitä menee mitenkään pilalle. Ei se aina metsästävässä kodissa niin hyviä oloja saa jos omistaja käyttää sitä metsällä metsästyskauden ja sitten pitää koiraa tarhassa kunnes seuraava metsästyskausi alkaa. Ainakin meidän jämtit haluaa olla sisällä ja ovat tosi sociaalisia "sylikoiria". Tietenkin ne karkaavat metsälle jos ovi sattuu jäämään hieman raolle mutta kyllä sen ajan myötä oppii oven kiinni laittamaan.
Meillä on juuri nyt Emo ja viisi 7 viikkoista pentua talossa. - Dogilove
Moikka! Meillä on jämpti jolla metsästys vietti ei riitä jahtiin oikein luosakka tapaus joka viettää aikansa vapaana pihalla ilman aitaa, terassilla ja yöt ulkotarhassa. Sporttinen on mutta helposti hoituu riittävillä lenkeillä ja koirakavereitten kanssa. Ei hauku kovin ja oppii säännöt TODELLA nopeasti, kaapinpaikan saa kyllä näyttää välittömästi jos haluaa kotikoiraksi kouluttaa. Muuten on apinat irti. Tosi hassua et ei kaikkiin kotiin myydä, edes koeajalla tai etuosto oikeudella. Vaikken nyt mitää hirmu metsästäjää kerrostaloon tai sohvaperunoille suosittelekkaan..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305065- 323187
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161827Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221790Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191655Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711511Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111305Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111276Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191257Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161257